Hoito- ja käyttösuunnitelma, luonnonsuojelualue sekä rauhoitusmääräysten muutosesitys, Stansvikin lehto ja kaivosalue, Stansvik

HEL 2022-002744
More recent handlings
Case 25. / 491 §

Hakemus Uudenmaan ELY-keskukselle Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi sekä alueen rauhoitusmääräysten muuttamiseksi

Helsinki City Board

Esitys

Kaupunginhallitus esitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualueen vuosille 2022–2031 laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista sekä alueen rauhoitusmääräyksiin ehdotettavien muutosten hyväksymistä liitteen 1 mukaisesti.

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Close

Hakemus luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi sekä rauhoitusmääräyksiin ehdotettujen muutosten hyväksymiseksi

Alueen sijainti, koko ja perustaminen

Stansvikin lehto ja kaivosalue sijaitsee Itä-Helsingissä, läntisessä Laajasalossa. Luonnonsuojelualue on kooltaan 5,44 hehtaaria ja kaupunki omistaa maa-alueen. Alue on rauhoitettu vuonna 1997.

Luonnon ominaispiirteet ja luontoarvot

Luonnonsuojelualueen perustamisen tarkoituksena on ollut kalliokedon, kallionaluslehdon ja tervaleppäkorven sekä kaivoskuilujen säilyttäminen. Alueen lounaisosassa Kaivoskalliolla on useita kaivoskuiluja. Paikalta on louhittu rautamalmia ja kalkkia 1700- ja 1800-luvulla. Kalliossa esiintyy myös harvinaisia mineraaleja. Kaivosalue on kiinteä muinaisjäännös.

Kallion lounaisseinustaa sivuaa kalkkikiviesiintymä ja kalkkivaikutuksen ansiosta kallion viljavassa lounaisosassa kasvaa vaateliaita kasvilajeja. Huipulla kallioperä on karumpaa. Muualla luonnonsuojelualueella tavataan erilaisia lehtoja ja kangasmetsiä sekä tervaleppäluhtaa ja ruohokorpea. Metsät ja suot ovat laajalti luonnontilaisia tai sen kaltaisia. Useat alueen luontotyypit ovat valtakunnallisesti uhanalaisia; avoin laakea kalkkikallio ja tervaleppäluhta kuuluvat erittäin uhanalaisiin (EN). Kalkkikallio on luontotyyppinä harvinaisin. Lehtoihin kuuluu sekä kosteita, tuoreita että kuivia lehtotyyppejä. Jaloista lehtipuista tavataan runsaasti vaahteraa, lisäksi hieman metsälehmusta.

Kalkkivaikutteisen avokallion putkilokasvilajisto on maakunnallisesti arvokas. Huomionarvoisia lajeja ovat mm. runsaana esiintyvät valtakunnallisesti uhanalainen keltamatara ja kalliotuhkapensas. Muita paikalta tunnettuja merkittäviä lajeja ovat ahokissankäpälä, törrösara, tummaraunioinen, liuskaraunioinen, ketokäenminttu, pölkkyruoho, ruotsinlituruoho, hentolituruoho, haurasloikko, karvakiviyrtti ja ketokeltto. Myös sammallajisto ilmentää kalkkivaikutusta. Kalkkivaikutteiselta kalliolta tavatuista sammalista huomionarvoisia ovat mm. silmälläpidettävät silkkikutrisammal, isokellosammal ja etelänkellosammal.

Lehtojen kasvisto on monipuolinen. Helsingissä harvinaisiin lajeihin kuuluu esimerkiksi iharuusu. Myös erityisesti suojeltava lahokaviosammal on todettu länsireunan lehdosta. Tervaleppäluhdassa kasvaa mm. Helsingissä silmälläpidettävää pitkäpääsaraa.

Stansvikin lehdon ja kaivosalueen metsälinnusto on monipuolinen. Merkittävimmät havaituista lajeista ovat erittäin uhanalainen hömötiainen ja pikkusieppo. Alueella vuonna 2019 tehdyssä kovakuoriaisselvityksessä todettiin kolmetoista harvinaista lajia. Lehdosta tunnetaan harvinainen sienilaji, liitu-ukonsieni.

Luonnonsuojelualueen eteläpuolella sijaitseva Kaivoshuvila on toiminut lepakkoyhdyskunnan asuinpaikkana. Lepakoiden siirtymäreitit Kaivoshuvilalta pohjoiseen kulkevat luonnonsuojelualueen länsireunassa. Alueen etelä- ja länsiosan metsiä voidaan pitää myös hyvänä lepakoiden saalistusalueena. Länsi- ja lounaisosat on rajattu mukaan Helsingin luontotietojärjestelmän laajempaan, osan Kruunuvuorenrannasta ja Tahvonlahdenniemen kattavaan I-luokan arvokkaaseen lepakkoalueeseen.

Alueen käyttö

Lähiasukkaat käyttävät Stansvikin lehtoa ja kaivosaluetta ulkoiluun, ja kaivoskuilut ovat nähtävyys, joka houkutellee tulijoita myös Laajasalon ulkopuolelta. Polkuja ei ole viitoitettu tai merkitty. Alueen länsi- ja pohjoisosassa kulkevaa polkua on paikoitellen pohjustettu kivituhkalla. Luoteisosassa polulla on lyhyt pitkospuuosuus. Kallioalueen ylitse risteilee useita polkuja, jotka aiheuttavat herkän kalliokasvillisuuden kulumista.

Kaivoskuiluille on rakennettu 2010-luvulla puuportaat. Kävijöiden turvallisuus on huomioitu ympäröimällä kuilut verkkoaidalla. Myös kallion pohjoisrinteeseen on rakennettu suunnilleen samoihin aikoihin portaat. Nämä rakenteet ovat vielä hyvässä kunnossa. Luonnonsuojelualueella ei ole muita kaupungin ylläpitämiä palveluita.

Luonnonsuojelualueen ainoa opastaulu sijaitsee Kaivoshuvilankujan läheisyydessä. Opaste on melko huonokuntoinen ja sen sisältö on uusimisen tarpeessa.

Aiempi hoito- ja käyttösuunnittelu

Stansvikin lehtoon ja kaivosalueelle tehtiin luontoselvityksiä vuonna 2011 hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten (Luontotieto Keiron Oy). Alueesta kirjoitettiin myös pitkälle valmisteltu suunnitelmaluonnos.

Uusi hoito- ja käyttösuunnitelma

Valmistelu

Luontotieto Keiron Oy on laatinut kaupunkiympäristön toimialan ympäristösuojelu ja ohjaus -yksikön tilauksesta Stansvikin lehtoon ja kaivosalueelle uuden hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa on tarkasteltu uudelleen alueen virkistyskäytön ohjaamisen, suojelun ja hoidon tavoitteita ja esitetty tarvittavat toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi (liite 1). Suunnitelma on tehty seuraavalle kymmenelle vuodelle (2022–2031). Faunatica Oy teki selvityksen alueen luontotyypeistä hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten vuonna 2019. Lisäksi Stansvikin lehdossa ja kaivosalueella tehtiin kovakuoriaisselvitys samana vuonna. Alue on ollut myös mukana Tringa ry:n linnustokartoituksessa vuonna 2016.

Hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä toteutettiin asukaskysely, jonka avulla selvitettiin alueen käyttömuotoja, käyttäjien alueeseen liittämiä arvoja sekä sen suunnitteluun kohdistuvia odotuksia ja toiveita. Kyselyn tuloksista on esitetty yhteenveto hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Laajasalon luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista järjestettiin 30.3.2021 verkossa yleisötilaisuus, jossa käsiteltiin myös Stansvikin lehtoa ja kaivosaluetta. Tilaisuuteen osallistui 45 kaupunkilaista, jotka saivat kommentoida alueen suunnitelmaa ja esittää kysymyksiä alueesta. Vastauksista julkaistiin tiedote kaupungin verkkosivuilla noin viikko tilaisuuden jälkeen.

Hoito- ja käyttösuunnitelma lähetettiin kannanotoille talvella 2022 Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle (Helsy), Tringa ry:lle, Stansvikin kyläyhdistykselle (SKY) ja Laajasalo-Degerö Seuralle. Suunnitelmasta jättivät yhteisen kannanoton Helsy ja SKY. Kannanoton sisältö ja siihen esitetyt vastineet on esitetty jäljempänä esityksessä.

Luonnonsuojelun ja -hoidon suunnitelma

Stansvikin lehdon ja kaivosalueen suojelun tavoitteina on säilyttää erityisesti arvokas ja paikalle tyypillinen kasvillisuus kalliokedolla, lehdossa ja tervaleppäluhdassa. Kaikkien luontotyyppien edustavuus on tarkoitus pitää erinomaisena. Luontotyyppien luontaiset rakennepiirteet säilytetään ja ehkäistään niiden kulumisesta tai vieraslajien leviämisestä aiheutuvaa heikentymistä.

Kallioketoa eteläpuolelta varjostavaa puustoa harvennetaan vaateliaan, avointa ympäristöä tarvitsevan lajiston turvaamiseksi. Lisäksi vesakkoa ja nuorta lehtipuuta raivataan kedon länsireunalta. Tervaleppäluhdan vesitalous pyritään palauttamaan ennalleen patoamalla luhtaan kaivettu laskuoja.

Luonnonsuojelualueelta on tavattu useita vieraita pensaslajeja: terttuselja, punalehtiruusu ja isotuomipihlaja. Niitä torjutaan toistuvasti, ja mahdollisten uusien vieraslajien leviämistä seurataan.

Muinaisjäännösten hoitosuunnitelma

Muinaisjäännöksiä ja niihin liittyviä rakennelmia hoidetaan kaupungin museoviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Muinaisjäännökset siistitään roskista sekä sisältä että ulkopuolelta. Jäännöksien lähiympäristöstä voidaan poistaa puustoa ja muuta kasvillisuutta kohteiden näkyvyyden parantamiseksi. Kaupunginmuseon edustaja vastaa tarkemmista muinaisjäännösten hoitosuunnitelmista. Toimenpiteisiin tarvitaan ELY-keskuksen ja Museoviraston lupa.

Virkistyskäytön suunnitelma

Stansvikin lehtoon ja kaivosalueelle esitetään vapaan kulun rajoittamista ja ohjaamista ainoastaan merkityille ulkoilupoluille. Poluston laajeneminen ja tallauksen lisääntyminen kuluttavat maastoa ja voivat pahimmillaan hävittää kasvillisuutta ja sellaisia ominaispiirteitä, joiden takia luonnonsuojelualue on perustettu. Erityisesti kaivoskalliolla on jo nähtävissä arvokkaan kasvillisuuden ja jäkäläkasvustojen kulumista.

Nykyisistä poluista suurin osa merkitään ulkoilupoluiksi. Vain muutamat nykyiset, kapeat polut jäävät merkitsemättömiksi ja sitä kautta kielletyiksi. Aluetta pääsee kiertämään merkittyjä ulkoilupolkuja pitkin lähes kokonaisuudessaan. Muualla kuin kalliolla merkitty polkuverkosto pohjustetaan joko kivituhkalla tai soralla. Kaivoskuilujen lähellä, missä kulutus on erityisen voimakasta, kallioon kiinnitetään pitkospuut tai metalliritilä kulun ohjaamiseksi. Riippuen asemakaavaan merkityn ulkoilureitin toteuttamisesta metsäalueen luoteisosaan voi olla myös tarvetta rakentaa pitkospuut. Kaivoskuilujen vieressä sijaitsevat portaat on todennäköisesti uusittava tämän vuosikymmenen lopulla.

Luonnonsuojelualueen luonnosta ja kulttuurihistoriasta voi lukea opasteista, joita sijoitetaan sisääntuloille lounaaseen ja koilliseen sekä kaivosalueelle. Reitistö ja liikkumisohjeet esitetään näiden lisäksi kahdessa karttaopasteessa. Alueen käytön rajoitukset ja kartta esitetään selkeästi samoissa opasteissa. Luonnonsuojelualueen rajoille lisätään rauhoitusmääräystauluja ja rajatolppia.

Kustannusarvio

Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen edellyttää investointeja, joiden kokonaiskustannukset ovat suunnittelukuluineen arviolta noin 95 000. Suurimpia kustannuseriä (noin 15 000 euroa kukin) ovat portaiden uusiminen, uusien opasteiden suunnittelu ja rakentaminen, alueen länsiosan polun pohjustaminen ja kulkua ohjaavien rakenteiden rakentaminen kalliolle. Luhtaa kuivattavan ojan patoamisen on arvioitu maksavan 10 000 euroa.

Luonnonsuojelualueen kunnossapidon on arvioitu maksavan 5 000-15 000 euroa vuodessa.

Rauhoitusmääräysten muuttaminen

Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiin esitetään seuraavia muutoksia:

Lisätään liikkumismääräyksiin kielto ”merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuminen”.

Lisätään liikkumismääräyksiin kielto ”ratsastus”.

Lisätään liikkumismääräyksiin kuuluvaan kieltoon ”koirien kuljettaminen kytkemättöminä” myös ”kissojen ja muiden lemmikkien” kuljettaminen kytkemättöminä.

Poistetaan rauhoitusmääräyksistä Sallittujen toimenpiteiden kohta 2 ”marjastus ja sienestys”.

Poistetaan rauhoitusmääräyksistä Sallittujen toimenpiteiden (”Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua”) kohta 3 ”Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistamassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyä polkulinjausta noudattavan, 2,5 metrin levyisen, Koirasaarentien suuntaisen ulkoilureitin rakentaminen ja kunnossapito”.

Sallittuihin toimenpiteisiin lisätään seuraavat toimenpiteet:

  • alueen hoidon kannalta välttämätön moottoriajoneuvolla liikkuminen
  • toimintarajoitteisen henkilön liikkuminen sähkömoottoroidulla apuvälineellä alueen ulkoiluteillä
  • Kaivoshuvilankujan, ulkoiluteiden ja polkujen ylläpitoon ja turvallisuuteen liittyvät toimet
  • haitallisten vieraslajien poistaminen maanomistajan luvalla
  • muu toiminta hoito- ja käyttösuunnitelmassa tarkemmin osoitetulla tavalla

Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualueen määräykset muutosehdotuksineen on esitetty kokonaan esitysehdotuksen liitteessä 2.

Muutosten perustelut

Stansvikin lehto ja kaivosalue sijaitsee kaupunginosassa, jonka asukasluku nousee lähivuosina tuhansilla. Tästä seuraa hyvin voimakas käyttöpaine luonnonsuojelualueella. Kulumiselle erityisen herkkiä kohteita alueella ovat lehdot, tervaleppäluhta ja kalliomaasto hyvin arvokkaine kasviesiintymineen. Tähän mennessä kallionlaen luontotyypit ovat eniten kuluneita. Maastopyöräilyn ohella jalankulku vahingoittaa kasvillisuutta. Ilman kaikenlaisen liikkumisen rajoittamista osoitetuille poluille kasvillisuuden kuluminen ja luontotyyppien edustavuuden heikentyminen on väistämätöntä.

Ratsastus ei sovellu luonnonsuojelualueen poluille. Ne ovat siihen liian kapeita; ratsastajien ja muiden kulkijoiden kohtaamisissa liikkuminen siirtyy polkujen ulkopuolelle, mikä kuluttaa maastoa.

Muidenkin lemmikkieläinten kuin koirien kytkemättöminä kuljettamisen kieltäminen on välttämätöntä, koska kissat ja eräät muutkin lemmikit ovat petoja, jotka saalistavat luonnonvaraisia eläimiä ja häiritsevät mm. niiden pesintää.

Marjastusta ja sienestystä ei ole mielekästä enää sallia, koska liikkuminen merkittyjen reittien ulkopuolella kielletään. Vaikka marjojen ja sienten poimimisesta ei koitune luonnolle sanottavaa haittaa, niiden salliminen voi haitata liikkumisrajoituksen ymmärtämistä.

2,5 metrin levyisen, Koirasaarentien suuntaisen ulkoilureitin rakentaminen ja kunnossapito on sallittuna toimenpiteenä vanhentunut. Rauhoitusmääräyksissä mainitun ulkoilureitin tilalle tai mahdollisen linjauksen viereen on rakennettu uusi katu, Kaivoshuvilankuja.

Luonnonsuojelualueen polkujen kunnostustoimet sekä rakenteiden rakentaminen ja uusiminen kohtuullisin ponnistuksin edellyttävät materiaalien ja työvälineiden kuljetusta paikalle moottoriajoneuvolla. Alueen hoidon kannalta välttämättömän liikkumisen mahdollistaminen rauhoitusmääräyksiä rikkomatta on tarpeellista. Kulku moottoriajoneuvolla tapahtuisi ulkoiluun osoitettuja polkuja pitkin.

Toimintarajoitteisen henkilön liikkuminen sähkömoottoroidulla apuvälineellä alueen ulkoilupoluilla ei ole verrattavissa muunlaiseen moottoriajoneuvolla liikkumiseen ja on tarpeellinen kaikenlaisten kaupunkilaisten luonnosta nauttimisen mahdollistamiseksi.

Ihmisten käyttämien kulkuväylien ylläpitoon ja turvallisuuteen liittyvien toimien salliminen on yleensä luonnonsuojelualueilla tarpeellista, sillä muuten tällaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin jouduttaisiin hakemaan erikseen ELY-keskukselta lupa. Kaivoshuvilankujan maininta ulkoilureittien ja polkujen ohella on tarpeen tässä määräyksessä, sillä katualueen reuna kulkee vain 0–5 metrin säteellä luonnonsuojelualueen etelä- ja lounaisrajasta. Kaivoshuvilankadun varressa tehdään tavanomaisia piennarten hoitotoimia: säännöllistä niittoa tai taimikon raivausta. Hoito ulottuu luonnonsuojelualueen puolelle vain tietyin kohdin Kaivoshuvilankujan vartta.

Haitallisten vieraslajien poistaminen on keskeinen alueen luontoarvoja säilyttävä hoitotoimi, jonka toteuttamiseen ja ohjaamiseen Helsingin kaupungin asiantuntijoilla on hyvä osaaminen.

Suunnitelman mukaisten luonnonhoidon toimenpiteiden ja käytön ohjaamiseen tarvittavien rakenteiden rakentamisen salliminen rauhoitusmääräyksissä poistaa tarpeen erikseen luvittaa mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi mikäli hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksissä luonnonhoidon ja käytön ohjaamisen toimenpiteitä muutetaan, itse rauhoitusmääräyksiä ei ole tarpeen muuttaa.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaan tehdyt muutokset

Hoito- ja käyttösuunnitelman lukuun 5. Osallistaminen kuulunut kohta, jossa konsultin kerrotaan olleen yhteydessä SLL Uudenmaan piirin ja Laajasalo Seuran yhteyshenkilöihin, siirrettiin Helsyn ja SKY:n kannanoton johdosta luvun loppuun ja muotoiltiin yhteydenoton motiivin sisältäväksi: ”Asukkaiden osallistamisen lisäksi suunnittelija on ollut työn aikana yhteydessä Laajasalo Seura Ry:hyn ja SLL Uudenmaan piiri ry:n edustajaan liittyen joihinkin hoito- ja käyttösuunnitelman yksityiskohtiin”.

Helsyn ja SKY:n kannanoton johdosta hoito- ja käyttösuunnitelman luonnonsuojelun tavoitteisiin (luku 6.1) lisättiin metsäisten luontotyyppien lahopuumäärän jatkuva kasvu.

Yhdistysten kannanoton vuoksi kalliokedon hoitoa koskevaa osuutta (luku 6.3) hoito- ja käyttösuunnitelmassa muotoiltiin niin, että toimenpiteiden toteuttamisessa säilytetään viereisen lehdon vaahteravaltaisuus. Lukuun lisättiin hoidon voimakkuutta rajaava ohje: ”Harvennus toteutetaan niin maltillisesti, että kohde säilyy vaahteravaltaisena jalopuumetsänä”.

Close

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 28.04.2022 § 93

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esitti
kaupunginhallitukselle ja edelleen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualueen vuosille 2022-2031 laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamista sekä alueen rauhoitusmääräyksiin ehdotettavien muutosten hyväksymistä liitteen 1 mukaisesti.

Lisäksi hyväksyessään suunnitelman kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti kehottaa, että jatkovalmistelussa huomioidaan vaahteralehdon harventamisessa, ennen harventamisen aloittamista, että voitaisiin tehdä tarkka suunnitelma harventamiselle, joka lähetetään kommenteille heille, joita suunnitelmassa ollaan jo kuultu.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli ympäristötarkastaja Jere Salminen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Coel Thomas: Lisäksi hyväksyessään suunnitelman jaosto kehottaa, että jatkovalmistelussa huomioidaan vaahteralehdon harventamisessa, ennen harventamisen aloittamista, että voitaisiin tehdä tarkka suunnitelma harventamiselle joka lähetetään kommenteille heille, joita suunnitelmassa ollaan jo kuultu.

Kannattaja: Tarik Ahsanullah

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti yksimielisesti hyväksyä Coel Thomasin vastaehdotuksen muutetun ehdotuksen mukaan.

Esittelijä
yksikön päällikkö
Laura Walin
Lisätiedot

Jere Salminen, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 21549

jere.salminen@hel.fi
Close

This decision was published on 28.06.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Close

Presenter information

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Ask for more info

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi