Hankesuunnitelma, laajennus, Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskus
Liikenneliikelaitoksen johtokunnan lausunto Kaupunkiympäristön toimialalle Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmasta
Päätös
Johtokunta antoi Kaupunkiympäristön toimialalle seuraavan lausunnon Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen (TEHYKE) hankesuunnitelmasta:
Myllypuron metroasema on peruskorjattu vuosien 2015-2016 aikana ja tällä hetkellä Myllypuron metroasemaan ei kohdistu liikenneliikelaitoksen (HKL) puolelta investointitarpeita. Tämän vuoksi vuoden 2022 talousarvion liitteenä olevassa HKL:n 10-vuotisessa investointiohjelmassa ei ole varauduttu Myllypuron metroaseman investointeihin. Mikäli hanke toteutetaan, tulee metroasemaan kohdistuvat investointitarpeet huomioida HKL:n investointiohjelman päivityksessä.
Lisäksi HKL ja HKL:ää lausunnon valmistelussa tukenut Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (Kaupunkiliikenneyhtiö) toteavat, että Myllypuron TEHYKE:n kaavoituksessa, suunnittelussa ja toteuttamisessa on syytä huomioida seuraavat asiat:
- Asemakaavan muuttamisessa nykyisestä ja suunnittelualueella suoritettavissa korjaus- ja uudisrakentamishankkeissa tulee ottaa huomioon metroliikenteen ja rata-alueen läheisyys ja siitä mahdollisesti aiheutuvat melu- ja tärinähaitat.
- Metro- tai muiden asemien kulkuväylien ulko-ovien yhteyteen on sijoitettu tai voidaan sijoittaa tulevaisuudessa myös ns. äänimajakoita tai vastaavia järjestelmiä esteettömän liikkumisen tueksi. Nämä voivat aiheuttaa tietyissä kohteissa meluhaittoja.
- Metro- ja muissa raitiotieliikenteen kiinteistöissä (mm. asemilla, metron kuilurakennuksissa, aseman poistumistieyhteyksissä, metroradalla) voidaan suorittaa huolto- ja korjaustehtäviä sekä viranomaisten edellyttämiä säännöllisesti suoritettavia turvajärjestelmien testejä. Huolto- ja korjaustöiden sekä testien yhteydessä syntyy melua, joka voi kantautua myös lähialueen kiinteistöihin. Huolto- ja korjaustyöt sekä turvajärjestelmien testit suoritetaan normaalisti matkustajaliikenteen ulkopuolella.
- Kohteessa tapahtuva toiminta ei saa häiritä tai vaarantaa metroliikennettä.
- Kaikenlainen rakentaminen (purkaminen, lyöntipaalutus, pontitus, ampuminen jne.) ei saa häiritä metroliikennettä.
- Kohteessa tapahtuva toiminta, olemassa olevien rakenteiden purkaminen, uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä muutokset olemassa olevien rakennusten perustuksissa, eivät saa aiheuttaa metroradalla penkereen, metrokiinteistön tai tunnelien rakenteeseen halkeamia tai muita sortumia. Tämän osalta pitää huomioida myös mahdolliset muutokset alueen pohjavedessä ja tämän johdosta tapahtuvat muutokset metroradan perustuksissa. Pohjaveden ja muutosten seuraaminen tulee olla hallittavaa ja jatkuvaa.
- Työnaikaiset rakennelmat eivät saa tukkia metron nykyisiä matkustaja-, huolto-, hätäpoistumis- ja palokunnan hyökkäysteitä.
- Radan läheisyyteen perustettavat työmaat eivät saa heikentää kiinteistöjen tai rata-alueiden turvallisuutta.
- Kiinteistöjen läheisyyteen perustettavat työmaat eivät saa heikentää kulkua kiinteistöille ja tarvittavat opasteet erityisesti matkustajien kulkua (jalankulku, pyörä- tai ajoneuvoliikenne ym.) varten pitää järjestää.
- Alueen kiinteistöjen ym. suunnittelussa pitää kaavoituksen, lupien ja rakentamisen yhteydessä huomioida, että metroradan kohteisiin on kohteen toteutuksen yhteydessä huomioitu, suunniteltu ja toteutettu liikenteen osalta muuttuneet ja uudet opasteet, siten että viranomaisten, matkustajien ja huollon kulku haluttuun kohteeseen on opastettu selkeästi sekä ulkoalueilla että sisätiloissa. Opasteiden toteutuksesta on syytä keskustella Kaupunkiliikenneyhtiön ja liikenteen järjestämisestä vastaavien tahojen, kuten Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), kanssa.
- Rakentamisen yhteydessä mahdollisesti tapahtuvan räjäytysten, louhimisen, paalutuksen tai pontituksen yhteydessä on huomioitava niiden turvallinen suunnittelu, koskien olemassa olevia raideliikenteen rakennelmia ja tiloja.
- Pintaveden ja yleisesti vedenhallinnan sekä alueen kuivatusjärjestelmän osalta pitää huomioida, että rakentamisen yhteydessä tai sen valmistuttua, metrokiinteistöjen, metro-tunnelien ja metroradan rakenteisiin ei saa aiheutua tai kohdistua vesivuotoja, jotka kuormittavat edellä mainittuihin suunniteltua infraa.
- Louhintaa, paalutusta tai pontitusta ym. tehtäessä on huomioitava metron herkät laitteet tai metroaseman tiloissa olevat herkät laitteet, joissa tärinärajat voivat rajoittaa huomattavasti työmaan toimintaa.
- Raideliikenteen (ml. metron avorata) osalta valaistuksessa (katu, kiinteistöt, muu liikenne ym.) pitää suunnittelussa ja toteutuksessa ottaa huomioon metrojunien ja -kaluston kuljettajien näkökykyyn vaikuttava valaistus.
- Raideliikenteen (ml. metron avorata, raitiotie, asema) osalta varmistettava tarpeelliset matkustajien kulkutilat, evakuointi, huomioiden myös kunnossapidon tarvitsemat alueet. Lisäksi pitää suunnitelmissa huomioida mm. rata-alue ja yrittävät silta- ja kansitasot.
- Myös muut raideliikenteen tarvitsemat rakennelmat kuten vaihteet pitää huomioida kokonaisuudessa.
- Kaupunkiliikenneyhtiön ohjeistus ”Työskentely metroradan läheisyydessä” pitää huomioida olemassa olevien rakenteiden purkamisen, uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä. Samoin hankkeeseen ryhtyvän tulee tutustua tarvittaessa Kaupunkiliikenneyhtiön ohjeistuksiin ”Raitioteiden suunnitteluohje” ja ”Työskentely raitioteiden läheisyydessä”
Hankkeen suunnittelun ja rakentamisen tulee edetä vuorovaikutuksessa HKL:n ja Kaupunkiliikenneyhtiön edustajien kanssa. Kaupunkiliikenneyhtiön edustaja pitää kutsua ensimmäiseen työmaakokoukseen ja myös seuraaviin kokouksiin.
HKL näkee hankesuunnitelman esittämässä mallissa edelleen kehitystarpeita hallinnanjaon selventämiselle. Hallinnanjakoon liittyvät kysymykset on syytä ratkaista jatkosuunnittelun aikana.
Metroaseman itäinen lippuhalli on tarkoitus jättää HKL:n omistukseen. Myllypuron metroaseman pyöräpysäköinnin järjestäjänä toimii jatkossakin Kaupunkiliikenneyhtiö. HKL:n edustaja tulee olla mukana rakennuksen hallinta- ja omistusmuotoa arvioitaessa.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunkiympäristön toimiala on 27.4.2022 pyytänyt HKL:n lausuntoa Myllypuron TEHYKE:n hankesuunnitelmasta.
HKL:n lausunto on valmisteltu yhteistyössä HKL:n yhteiskumppanin Kaupunkiliikenneyhtiön kanssa.
Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.04.2022 § 86
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennuksen tarveselvityksen. Laajennusosan bruttoala on 14 051 brm². Hankkeen investointikustannus sosiaali- ja terveystoimialan käyttöön tuleville 11 934 htm² tiloille on 65,08 miljoonaa euroa ja vuokra-arvio noin 4,17 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan lausunnon Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennuksen liitteenä olevasta hankesuunnitelmasta:
"Hanke on kaupunkistrategian ja sosiaali- ja terveystoimialan voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman mukainen ja sisältyy talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan. Suunnitelman mukaan itään sijoittuu kaksi terveys- ja hyvinvointikeskusta, Myllypuro ja Vuosaari. Myllypuron kiinteistön laajennukseen sijoitetaan Kontulan ja Kivikon toiminnot, joiden tilat eivät vastaa toiminnallisesti eivätkä teknisesti nykyisiä vaatimuksia, eikä niitä ole mahdollista tai kannattavaa korjata. Hanke on kiireellinen, sillä Myllypuron laajennustöiden tulee olla valmiit ennen Kontulan terveysaseman purkamista.
Hankekohtaiset tiedot
Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelualueena ovat itäisestä suurpiiristä Vartiokylän, Myllypuron ja Mellunkylän peruspiirit sekä Östersundomin suurpiiri. Väestöä palvelualueella on noin 80 000 asukasta vuonna 2035, eli kasvua on noin 8 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2035.
Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksessa tarjotaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluja palvelualueen väestölle. Palveluihin sisältyvät myös laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Laajennusosaan toteutetaan kahvila- ja ravintolatila, joka toimii samalla henkilöstöravintolana. Laajemmat psykiatria- ja päihdepalvelut sekä vammaispalvelut jalkautuvat Myllypuroon Vuosaaresta. Etenkin monialaisia palveluja tarvitseville asiakkaille pystytään tarjoamaan palvelut samassa toimipisteessä.
Tavoitteena on tarjota asiakkaille palveluja laajennettuina aukioloaikoina arkisin kello 7–20 ja lauantaisin kello 9–15, joiden mukaan tilantarve on määritetty. Tiloissa tulee työskentelemään noin 360 henkilöä.
Kontulaan tulee lisäksi uusi lähipalvelupiste, jonka laajuus ja palvelut tarkentuvat myöhemmin suunnittelun edetessä.
Rakennuspaikalla Jauhokuja 4:ssä sijaitseva Myllypuron terveysasema on valmistunut vuonna 2012. Rakennuksessa on neljä terveys- ja hyvinvointikeskuksen toimintoja palvelevaa kerrosta ja iv-konehuone sijaitsee vesikatolla. Pysäköintipaikat, tekniset tilat, väestönsuoja sekä sosiaalitilat sijaitsevat kahdessa kellarikerroksessa.
Varsinaisen laajennuksen tilat rakentuvat metrolinjan päälle viiteen kerrokseen. Iv-konehuone sijaitsee kuudennessa kerroksessa. Huoltopiha toteutetaan olemassa olevan rakennuksen pohjoispuolelle K1-tasoon, jonne kulku järjestetään olemassa olevaa Ryynikujan siltaa hyödyntäen. Lisäksi terveys- ja hyvinvointikeskuksen pysäköintitiloja laajennetaan olemassa olevan rakennuksen koilliskulmaan molemmissa kellarikerroksissa. Uusi pääsisäänkäynti aulatiloineen rakennetaan nykyisen rakennuksen yhteyteen.
Laajennuksen sijoittuminen metron päälle mahdollistaa terveys- ja hyvinvointikeskuksen pohjoispuolisen tontin kehittämisen sekä huoltopihan sijoittamisen rakennuksen pohjoispuolelle erilleen muusta liikenteestä. Tällä parannetaan huoltoliikenteen tehokkuutta sekä henkilökunnan ja asiakasliikenteen turvallisuutta. Suunnitellussa ratkaisussa terveys- ja hyvinvointikeskuksen uuden ja vanhan osan liittymät ovat luontevat ja sisäiset siirtymät eivät muodostu käytön kannalta liian pitkiksi, jolloin henkilökunnan ja asiakkaiden liikkuminen on sujuvaa.
Väistötilakustannukset vältetään rakentamalla metron päälle, jolloin nykyiset toiminnot pystyvät jatkamaan tiloissaan lähes normaalisti rakentamisen aikana.
Tilat suunnitellaan käyttö- ja muuntojoustaviksi, jotta ne mahdollistavat myös mahdolliset tulevaisuudessa muuttuvat palvelutarpeet ja -toiminnot. Terveys- ja hyvinvointikeskuksessa toteutettava toimintamalli ja yhteiskäyttöiset tilat edellyttävät muun muassa toimivia tilanvarausjärjestelmiä. Rakennuksessa varaudutaan mahdollisiin epidemioihin useilla erillisillä sisäänkäynneillä ja toisistaan erotettavissa olevilla alueilla.
Rakennusta koskevat keskeiset tiedot
Hankkeen enimmäislaajuus on 15 142 brm² sisältäen laajennuksen, metron lippuhallin, pysäköintihallin ja huoltopihan rakentamisen sekä nykyisen terveysaseman muutostyöt.
Rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana on 66 200 000 euroa. Hankkeen investointikustannus sosiaali- ja terveystoimialan käyttöön tuleville tiloille on 65 080 000 euroa.
Rakentamisohjelmassa on varattu hankkeen toteutukselle 2024–2025 vuosille 24 miljoonaa euroa. Hankkeen edellyttämä 66,2 miljoonan euron rahoitustarve otetaan huomioon uudessa rakentamisohjelmaehdotuksessa.
Hanke esitetään toteutettavaksi siten, että rakentamisen valmistelu on 2023–2024, rakentaminen 2024–2025 ja käyttöönotto 2026 alkuvuonna.
Rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki. Hankkeen toteutuksesta vastaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus.
Laajennus edellyttää asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutos tulee vireille toukokuussa 2022. Tavoitteena on, että tarkistettu asemakaavaehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltävä alkuvuodesta 2023 ja lainvoimainen kesällä 2023.
Vuokran ja irtaimen hankintojen kustannukset toimialalle
Kaupunkiympäristön arvio sosiaali- ja terveystoimialalle tulevien 11 934 htm² tilojen vuokrasta on noin 4,17 miljoonaa euroa vuodessa, kun pääomavuokra on 24,81 €/m²/kk; ylläpitovuokra 3,82 €/m²/kk ja yleiskustannus 0,50 €/m²/kk.
Sosiaali- ja terveystoimiala varaa vuosille 2025–2026 yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa toimialan irtaimisto- ja ICT-kustannuksiin, kuten irtokalusteisiin, varusteisiin, suun terveydenhuollon ja terveysaseman kiinteisiin laitteisiin sekä erityisopasteisiin."
Käsittely
Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä he siitä syystä osallistuneet kokoukseen.
Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:
Vastaehdotus 1:
jäsen Samuel Adouchief: Korvataan lausunnon ensimmäinen kappale seuraavalla:
"Hanke on kaupunkistrategian ja sosiaali- ja terveystoimialan voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman mukainen ja sisältyy talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan. Palveluverkkosuunnitelman päivittäminen on kuitenkin käynnissä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan itään sijoittuu kaksi terveys- ja hyvinvointikeskusta, Myllypuro ja Vuosaari. Lisäksi itään on suunniteltu lähipalvelupisteitä. Myllypuron kiinteistön laajennukseen sijoitetaan merkittävä osa Kontulan ja Kivikon toiminnoista *. Hanke on kiireellinen, sillä Myllypuron laajennustöiden tulee olla valmiit ennen huonokuntoisen Kontulan terveysaseman purkamista. Myllypuron laajennus suunnitellaan huomioiden Itä-Helsingin erityiset tarpeet, kehitettävä lähipalveluverkosto ja Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen palveluvalikoima sekä sosiaali- ja terveystoimialalla kriittinen työntekijähyvinvointi, johon myös kiinteistöjen laadulliset tekijät vaikuttavat."
Hankekohtaiset tiedot -otsikon jälkeen neljännen kappaleen perään lisätään teksti:
"Kontulan lähipalvelupisteen suunnittelun aikataulusta ja etenemisestä laaditaan kevään 2022 aikana esitys sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Valmistuessaan suunnitelma esitellään päätettäväksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle erikseen. Kivikon alueen terveysaseman lakkauttamisen osalta sosiaali- ja terveystoimiala selvittää ja esittelee sosiaali- ja terveyslautakunnalle arvion lähipalvelupisteen tarpeista, hyödyistä ja haitoista osana Itä-Helsingin terveysasemapalveluiden kehittämistä."
Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Samuel Adouchief)
Jaa-äänet: 9
Eva Biaudet, Maaret Castrén, Kati Juva, Laura Korpinen, Minna Lindgren, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Johanna Valkeavirta
Ei-äänet: 3
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Sinikka Vepsä
Tyhjä: 0
Poissa: 1
Sami Heistaro
Jäsen Samuel Adouchiefin vastaehdotus hävisi esittelijän ehdotukselle äänin 9 - 3 (poissa 1).
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
12.04.2022 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Pirjo Sipiläinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 42256
This decision was published on 27.05.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Presenter information
Ask for more info
Saara Kanto, toimitusjohtaja, puhelin: 09 310 20277