Tutkimuslupa, Luontokokemusten vaikuttavuus palvelutaloissa asuvien yksinäisten ikääntyneiden elämän laatuun

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja myönsi tutkimusluvan ********** ym. tutkimuslupahakemukselle " Luontokokemusten vaikuttavuus palvelutaloissa asuvien yksinäisten ikääntyneiden elämän laatuun" (EU-hanke). Yhteyshenkilö on palvelualueen johtaja ********** Tutkimuslupa on voimassa 31.12.2026 saakka.

Tutkimuslupaan sovelletaan seuraavia ehtoja:

Tutkimusraportista ei saa olla tunnistettavissa tutkimukseen osallistuneita henkilöitä.

Tutkimuksesta ei tule koitua kustannuksia sosiaali- ja terveystoimelle.

Tutkija sitoutuu noudattamaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain (1050/2018) sekä muiden lakien ja asetusten tutkijalle asettamia vaatimuksia. Hankkeessa tulee huomioida tietosuojalain 31 §:n 3 momentin vaatimus vaikutustenarvioinnin tekemisestä ja sen lähettämisestä tietosuojavaltuutetulle.

Tutkija saapuu pyydettäessä maksutta esittelemään tutkimuksen tuloksia Helsingin sosiaali- ja terveystoimeen.

Sähköinen tutkimusraportti tai sen osoite toimitetaan sosiaali- ja terveystoimialan käyttöön osoitteella: tutkimusluvat.sote@hel.fi. Valmiit tutkimukset ovat henkilökunnan käytettävissä sosiaali- ja terveystoimen intrasivuilla.

Tutkimusryhmää voi vastaisuudessa tarvittaessa täydentää työntekijöillä ehdolla, että salassapitositoumukset toimitetaan sosiaali- ja terveystoimen kirjaamoon (diaarinumero HEL 2022-004436 mainittava).

EU:n rahoittamassa RECETAS-hankkeessa selvitetään luontoelämysten vaikutuksia elämänlaatuun ja yksinäisyyden kokemuksiin kaupungeissa asuvilla yksinäisillä tai syrjäytyneillä. Tässä hankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa on tarkoitus selvittää lievittävätkö luontoelämykset palvelutaloissa asuvien ikäihmisten yksinäisyyttä. Tavoitteena on selvittää luontoperustaisen kuntoutusintervention vaikuttavuutta palvelutalossa asuvien iäkkäiden, yksinäisyyttä kokevien ihmisten elämänlaatuun, yksinäisyyteen, hyvinvointiin, uneen ja kognitioon.

Osallistujien (N=320) rekrytointi toteutetaan yhteyshenkilön kanssa sovitulla tavalla ja avulla. Mukaan lähteville palveluasumisen yksiköille ja niiden henkilökunnalle tarjotaan koulutusta liittyen ikääntyneiden yksinäisyyteen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa palveluasumisen henkilökunta selvittää omista yksiköistään potentiaaliset tutkimushenkilöt, joilla ei ole vaikea-asteista muistisairautta (MMSE vähintään 15/30) ja auttaa sopivien vastaajien löytämisessä. Osallistuminen perustuu tietoiseen suostumukseen. Hankkeeseen palkattu tutkimushoitaja jakaa kirjekyselylomakkeet tai tekee haastattelemalla kyselyn asukkaille, jotka ovat halukkaita osallistumaan kyselyyn. Kyselyssä kartoitetaan tutkittavien demografia, sairaudet, lääkkeet, toimintakyky, muistisairauden vaikeusaste, hyvinvointi, yksinäisyyden kokemus pandemian aikana sekä suhde luontoon. Samalla selvitetään tutkittavan halukkuus osallistua jatkossa tapahtuvaan interventiotutkimukseen.

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvaan haastattelututkimukseen valitaan noin 15-25 vapaaehtoista henkilöä, jotka ilmoittavat kyselyssä kärsineensä yksinäisyydestä. Heitä haastatellaan yksilöllisesti heidän COVID-19 pandemia-ajan kokemuksistaan, miten pandemia-aika vaikutti heidän yksinäisyyden kokemuksiinsa. Samalla selvitetään, mitä luontokokemus tarkoittaa heille, mikä merkitys luonnolla on heille ja heidän yksinäisyyden kokemukselleen, ja miten he pääsivät kokemaan luontoa pandemian aikana. Tästä laadullisesta haastattelututkimuksesta tehdään oma tutkimuslupapäätöksensä (HEL 2022-004380).

Ensimmäisen vaiheen kyselyä hyödynnetään rekrytoitaessa tutkittavia toisessa vaiheessa tehtävään interventiotutkimukseen. Satunnaistetussa vertailututkimuksen puolet tutkittavista saa 2,5 kk intervention luontokokemuksien parissa. Puolet tutkittavista randomoidaan kontrolliryhmään, jotka saavat normaalihoitoa mukaan lukien palvelutalon ulkoilua ja retkiä. Tutkittavat tutkitaan tutkimusvuoden aikana neljä kertaa tutkimussuunnitelmassa kuvatulla tavalla ja menetelmillä. Lisäksi lasketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja kuolleisuus ryhmissä 2 v seuranta-aikana.

Asiakastietojen osalta tutkimuksen tiedonkeruun toteuttaa yhteyshenkilön erikseen nimeämä, osa-aikaisesti kaupungin palveluksessa oleva tutkimushoitaja. Aineiston käsittely ja säilyttäminen on kuvattu tutkimuksen rekisteriseloste ja vaikutustenarviointi -lomakkeessa. Tutkimukselle on haettu HUS eettisen toimikunnan lausunto. Sosiaali- ja terveysviraston tietosuojalakimiehet ovat tarkastaneet tämän tutkimuksen tietosuojaan liittyvät menettelytavat.

Tutkimus koordinoidaan Helsingin Yliopistossa, ja intervention ryhmänohjaajien koulutus toteutetaan Vanhustyön keskusliitosta ja yliopistolta tarjottavalla asiantuntemuksella. Data säilytetään ja analysoidaan HUS:n tietoturvallisessa käyttöympäristössä. Pseudonymisoitu aineisto siirretään yhdistettäväksi Barcelonaan, jossa voidaan tehdä myös yhdistetty kuuden kaupungin RECETAS-tutkimuksen analysointi.

Tutkimuksen tulokset raportoidaan kansainvälisissä ja suomalaisissa tieteellisissä lehdissä vuosina 2022- 2031. Tutkimuksessa on tarkoitus myös tehdä kaksi suomalaista väitöskirjaa. Tutkimusaineisto arkistoidaan anonymisoituna ilman tunnistetietoja 15 vuotta tutkimuksen päättymisestä. Tutkimusaineiston tietoturvallisesta hävittämisestä vastaa tutkimuksen vastuuhenkilö.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen 8.5.2018 § 134 mukaan sosiaalihuollon asiakirjojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjojen antamisesta päättää sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja (useampaa palvelualuetta koskevat tutkimukset).