Helsingin pysäköintipolitiikka 2022

HEL 2022-004754
More recent handlings
Case 4. / 702 §

Helsingin pysäköintipolitiikka 2022

Helsinki City Board

Päätös

Kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin pysäköintipolitiikan 2022 liitteen 1 mukaisesti ohjeellisena noudatettavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti korottaa kaikkien asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen kuukausimaksua vuoden 2023 aikana 30 eurolla siten, että 1.6.2023 lukien asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen kuukausimaksua korotetaan 15 euroa sekä 1.12.2023 lukien 15 euroa. Helsingissä siirrytään palvelutason mukaiseen pysäköinnin hinnoitteluun 1.12.2024 alkaen pysäköintipolitiikassa esitetyn toimenpiteen 13 mukaisesti. Tämän jälkeen pysäköintimaksuja tarkistetaan palvelutasoon perustuvan hinnoittelun mukaisesti vuosittain joulukuun alussa.

Käsittely

Vastaehdotus:
Maarit Vierunen: Korvataan päätös seuraavalla päätöksellä:
Kaupunginhallitus hyväksyy Helsingin pysäköintipolitiikan 2022 liitteen 1 mukaisesti ohjeellisena noudatettavaksi.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että Helsingissä siirrytään palvelutason mukaiseen pysäköinnin hinnoitteluun 1.12.2023 alkaen pysäköintipolitiikassa esitetyn toimenpiteen 13 mukaisesti. Tämän jälkeen pysäköintimaksuja tarkistetaan palvelutasoon perustuvan hinnoittelun mukaisesti vuosittain joulukuun alussa.

Kannattaja: Marcus Rantala

Äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Maarit Vierusen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 9
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Lauri Muranen, Johanna Nuorteva, Tuomas Rantanen, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen

Ei-äänet: 6
Jussi Halla-aho, Anniina Iskanius, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Maarit Vierunen

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 6.

See table with voting results

Äänestys 1

Ayes: Esityksen mukaan

Noes: Korvataan päätös seuraavalla päätöksellä: Kaupunginhallitus hyväksyy Helsingin pysäköintipolitiikan 2022 liitteen 1 mukaisesti ohjeellisena noudatettavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että Helsingissä siirrytään palvelutason mukaiseen pysäköinnin hinnoitteluun 1.12.2023 alkaen pysäköintipolitiikassa esitetyn toimenpiteen 13 mukaisesti. Tämän jälkeen pysäköintimaksuja tarkistetaan palvelutasoon perustuvan hinnoittelun mukaisesti vuosittain joulukuun alussa.

Member Political group
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Gebhard, Elisa Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Hiltunen, Titta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muranen, Lauri Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vartiainen, Juhana Kokoomuksen valtuustoryhmä
Close
Member Political group
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Iskanius, Anniina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rantala, Marcus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Sarkomaa, Sari Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Kokoomuksen valtuustoryhmä
Vierunen, Maarit Kokoomuksen valtuustoryhmä
Close
Member Political group
Close
Member Political group
Close
By political group
Political group Ayes Noes Blank Absent
Vihreä valtuustoryhmä 4 0 0 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 2 0 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 2 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 1 4 0 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 1 0 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 0 1 0 0
Close

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

Kaupungin toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia voimassa olevan pysäköintipolitiikan hyväksymisen jälkeen (17.2.2014), joten pysäköintipolitiikka on tarpeen päivittää. Digitalisaatio on muuttanut liikenteen ja pysäköinnin toimintakenttää ja tehnyt suositummaksi uusia palveluita esimerkiksi mobiilimaksamista ja liikkumista palveluna. Lisääntyvä ympäristötietoisuus ja vähäpäästöisyystavoitteet asettavat uusia vaatimuksia pysäköintipolitiikalle. Kaupunki on hyväksynyt uusia strategioita ja toimintaohjelmia, joiden toteutumisessa pysäköintipolitiikalla on oma roolinsa.

Pysäköintipoliittisia tavoitteita on kuusi kappaletta. Varsinkin kaupungin strategiat ja ohjelmat muodostavat keskeisen perustan pysäköintipoliittisille tavoitteille. Tavoitteissa nousevat esiin laadukas kaupunkielämä ja -ympäristö, elinkeinoelämän saavutettavuus ja kilpailukyky, ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden edistäminen, tiiviin kaupunkirakenteen laajeneminen sekä kantakaupungin ja keskustojen vetovoimaisuuden tukeminen, pysäköintiratkaisujen joustavuuden ja monimuotoisuuden lisääminen sekä pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen.

Pysäköintipolitiikan toimenpiteet toteuttavat näitä tavoitteita. Pysäköintipolitiikassa on 27 toimenpidettä, jotka sisältyvät 7 teemaan. Teemat käsittelevät pysäköinnin reaaliaikaista tietoa, joustavaa pysäköintiä, ympäristöystävällistä ja kestävää pysäköintiä, kadunvarsipysäköinnin palvelutasoa ja hinnoittelua, pysäköinnin ohjauksen ja maksullisuuden laajentamisen periaatteita, asuin- ja toimitilatonttien pysäköintiratkaisuja sekä jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikkoja.

Tärkeitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi pysäköinninvalvonnan resurssien vahvistaminen ja tehokkuuden parantaminen, palvelutason mukaiseen hinnoitteluun siirtyminen asukas- ja yritys- sekä vyöhykepysäköinnissä, asukas- ja yrityspysäköintialueiden sekä maksullisuusvyöhykkeiden laajentaminen sekä askeleittain siirtyminen kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa asuintonttien pysäköintiratkaisuissa. Näistä toimenpiteistä on valittu 10 kärkihanketta. Jotta pysäköintipolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa, ainakin kärkihankkeet tulee toteuttaa.

Pysäköintipolitiikasta tehtiin laaja vuorovaikutus. Vuorovaikutustapoja olivat Kerro kantasi -kysely, lausunnot, Uutta Helsinkiä -tilaisuudet, asukas- ja yrityskyselyt sekä operaattorihaastattelut. Kaupunkilaisten kannalta merkittävin vuorovaikutustapa oli Kerro kantasi -kysely. Pysäköintipolitiikka oli jaettu 11 teemaan, joihin tuli yhteensä 1 414 kommenttia. Vuorovaikutuksen tulokset analysoitiin ja tehtiin pysäköintipolitiikkaan tarpeelliset muutokset.

Yritysvaikutusten arvioinnissa kartoitetaan pysäköintipolitiikan teemojen ja toimenpiteiden vaikutukset yritysten kannalta. Merkittävimmät vaikutukset yrityksille ovat palvelutason mukaisen hinnoittelun käyttöönotolla, aikarajoitusten tai maksullisuuden mahdollisella laajentamisella sekä työpaikka-alueiden laskentaohjeiden päivityksellä. Digitalisaatioon liittyvät toimenpiteet, kaupungin ja yksityisten pysäköintilaitosten välinen yhteistyö sekä markkinaehtoisen pysäköinnin edistäminen parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että pysäköintipolitiikan kokonaisvaikutus yrityksille on positiivinen.

Koska palvelutason mukainen pysäköinnin hinnoittelu edellyttää Helsingissä vielä menetelmän kehittämistä ja sen käyttöön ottamista, sen mukainen pysäköinnin hinnoittelu toteutuu vuoden 2024 lopussa. Ennen sitä on kuitenkin perusteltua päivittää asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen hintoja yleisen hintatason nousun vuoksi. Lisäksi pysäköinnin hinnan nousua perustelevat kaupunkitilan arvo ja siihen liittyvät vaihtoehtoiskustannukset sekä kunnossapidon laatutasotavoitteet ja kustannusten nousu.

Close

Johdanto

Pysäköintipolitiikalla voidaan merkittävästi vaikuttaa Helsingin liikenne-, elinkeino-, ilmasto- ja asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä asukkaiden elämänlaatuun ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Toimintaympäristön globaalit muutokset edellyttävät tulevaisuuden liikkumisen potentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä. Pysäköintipolitiikan avulla valmistaudutaan tulevaisuuden muutoksiin, kuten liikkumiseen palveluna ja ajoneuvojen automatisointiin sekä asumisen ja työelämän muutoksiin. Tulevaisuudessa pysäköintiratkaisut ja katutilan käyttö monipuolistuvat ja tulevat joustavammiksi.

Digitalisaatiosta saatavan tiedon avulla liikennejärjestelmän kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Tiedon jalostamisella ja tiedon avulla kehitettävillä liikkumisen palveluilla voidaan parantaa pysäköinnin palvelutasoa, edistää katutilan joustavaa käyttöä, ohjata kaupunkilaisia kestäviin liikkumisvalintoihin ja rakentaa tulevaisuuden toimivaa Helsinkiä.

Pysäköinti on merkittävä osa liikennejärjestelmää, koska pysäköintivaihtoehdot ja -ratkaisut määrittävät monesti valittavaa kulkutapaa. Pysäköintipolitiikalla voidaan vaikuttaa paikkojen sijaintiin, määrään, laatuun ja hintaan sekä pysäköinnin helppouteen. Pysäköintipolitiikalla yhdessä muiden liikennejärjestelmätoimenpiteiden kanssa voidaan edistää hiilineutraalisuutta ja siirtymistä kestäviin kulkumuotoihin sekä parantaa kaupungin vetovoimaa.

Helsingin voimassa oleva pysäköintipolitiikka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 17.2.2014. Se laadittiin, koska pysäköinnin strategisia tavoitteita ei aikaisemmin oltu Helsingissä linjattu. Pysäköintipolitiikka sisältää strategisia linjauksia sekä kärkitoimenpiteitä, jotka on suurelta osin toteutettu. Pysäköintipolitiikka on katsottu tarpeelliseksi päivittää.

Pysäköintipolitiikka strategiakentässä

Pysäköintipolitiikka -työtä ohjaavat Helsingin yleiskaava ja kaupunkistrategia. Muita huomioitavia strategisia suunnitelmia ovat esimerkiksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma, Helsingin keskustavisio sekä Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma.

Pysäköintipolitiikka -työn valmistelun ollessa käynnissä Helsingissä valmistui uusi kaupunkistrategia 2021–2025. Kaupunkistrategiassa todetaan, että jatketaan askeleittain siirtymistä kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa. Varmistetaan pysäköintimahdollisuuksien riittävyys asukaspysäköinnissä sekä liityntäpysäköinnissä. Toteutetaan ratkaisuja, joilla voidaan saada maanalaisia pysäköintilaitoksia nykyistä tehokkaammin käyttöön.

Myös keskustan merkitys korostuu kaupunkistrategiassa: teemme keskustasta houkuttelevamman, saavutettavamman ja toimivamman. Strategiassa todetaan myös, että joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan.

Toimintaympäristön muutoksia

Pysäköintiin vaikuttaa lukuisia muutosvoimia, jotka vaikuttavat eri tavoilla ja jotka on huomioitu pysäköintipolitiikan laadinnassa. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää pysäköintipolitiikan roolin kasvattamista osana kestävän liikennejärjestelmän suunnittelua. Kaupungistuminen ja liikenteen sähköistyminen luovat haasteita pysäköinnin suunnittelulle osana tiivistyvää ja vähäpäästöisempää kaupunkia. Mikroliikkumisen ja etätyön yleistyminen, uudet liikkumispalvelut sekä henkilöautoliikenteen asteittainen automatisoituminen tuottavat osaltaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Digitalisoituminen ja jakamistalouden kasvu mahdollistavat tehokkaampaa pysäköintijärjestelmää.

Helsingin yleiskaavan ja keskustavision mukaan tavoitteena on laajentaa Helsingin kantakaupunkimaista aluetta. Muutoksen myötä tulee entistä paremmin sovittaa yhteen eri liikennemuotojen tarpeita, huomioida liikkumispalveluiden yleistymisen vaikutus sekä mahdollistaa liikkuminen ja logistiikka kaupunkimittakaavaan soveltuvilla ajoneuvoilla.

Covid 19 -pandemia on vaikuttanut liikenteeseen ja liikkumiseen. Joukkoliikenne on menettänyt matkustajia. Etätyö ja verkkokauppa ovat kasvaneet. Etätyön pysyvä lisääntyminen lisää pysäköintiä kotona ja vähentää pysäköintiä sellaisilla työpaikoilla, joissa etätyö on mahdollista. Toisaalta, jos myös joukkoliikenteen käyttö vähenee pysyvästi, henkilöauton käyttö eri matkatarkoituksiin voi lisääntyä kasvattaen samalla pidemmällä tähtäimellä pysäköinnin kokonaiskysyntää. Monitilatoimistojen lisääntyessä työntekijöiden määrä ja pysäköinnin tarve suhteessa kerrosneliöihin kasvavat. Verkkokaupan ja kotiinkuljetusten pysyvä lisääntyminen kasvattavat lyhytaikaisen jakeluliikenteen pysäköinnin tarvetta kodin läheisyydessä ja noutopisteiden yhteydessä.

Pysäköintipoliittiset tavoitteet

Pysäköintipolitiikalla edistetään kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaupungin strategiat ja ohjelmat muodostavat keskeisen perustan pysäköintipoliittisille tavoitteille. Pysäköintipolitiikassa on kuusi tavoitetta. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty seurantamenetelmä. Tavoitteet ovat seuraavat:

  1. Pysäköintiratkaisuilla edistetään kaupunkielämän toimivuutta, laatua ja hyvää kaupunkiympäristöä (turvallinen, viihtyisä, käytettävä ja terveyttä edistävä) sekä asuntotuotantotavoitteiden toteutumista.
  2. Pysäköintiratkaisuilla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden saavutettavuutta.
  3. Pysäköintiratkaisuilla tuetaan Helsingin ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista ohjaamalla kestävien kulkutapojen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöön.
  4. Pysäköintiratkaisuilla tuetaan tiiviin kaupunkirakenteen laajenemista Helsingin yleiskaavan mukaisesti sekä kantakaupungin ja keskustojen vetovoimaisuutta.
  5. Pysäköintiratkaisuissa huomioidaan alueiden erityispiirteet ja pysäköijien erilaiset tarpeet lisäämällä ratkaisujen joustavuutta ja monimuotoisuutta.
  6. Pysäköintiratkaisuilla tehostetaan julkisten pysäköintipaikkojen, yksityisten pysäköintilaitosten ja tonteilla olevien pysäköintipaikkojen käyttöä kaikkialla Helsingissä.

Toimenpideohjelma

Toimenpideohjelman muodostaminen

Toimenpiteet on johdettu tavoitteista. Toimenpiteiden muodostamisessa ovat keskeisessä roolissa olleet asiantuntijaryhmien näkemykset, asukas- ja yrityskyselyn tulokset sekä kaupungin strategiat ja ohjelmat. Toimenpiteitä on myös soveltuvin osin peilattu kansainvälisiin esimerkkeihin. Toimenpiteitä on 27 kappaletta 7 teemaan jaoteltuina.

Toimenpiteille on asetettu toteutusaikataulu. Toteutusaikataulun laadinnassa on huomioitu kaupungin asettamien tavoitteiden edistämistarpeet, toimenpiteiden priorisointi sekä toimenpiteiden toteuttamisen vaatimat resurssit.

Toimenpiteille on tehty vaikutusten arviointi. Se on kuvattu positiivisina ja negatiivisina tekijöinä jokaisen toimenpiteen jälkeen. Arvioinnissa on huomioitu vaikutukset kaupunkilaisille, elinkeinoelämälle ja sen asiakkaille, kaupungissa vieraileville, matkailijoille sekä kaupungin tavoitteille.

Kärkihankkeet

Kärkihankkeet muodostavat pysäköintipolitiikan 10 tärkeintä toimenpidettä. Jotta pysäköintipolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa, vähintään kärkihankkeet tulee toteuttaa. Kärkihankkeiden tunnistaminen auttaa myös resurssien priorisoinnissa. Monet kärkihankkeista edistävät kaupunkistrategian mukaista siirtymistä askeleittain kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikka. Kärkihankkeet alustavassa ajallisessa järjestyksessä ovat:

  1. Toimenpidekokonaisuus sähköautoiluinfran vahvistamiseksi.
  2. Kaupungin ja yksityisten pysäköintilaitosten välisen yhteistyön lisääminen.
  3. Vuorottaispysäköinnin ja täydennysrakentamisen pysäköinnin työkalupakin edistäminen.
  4. Pysäköintivirhemaksun porrastaminen teon haitan vakavuuden mukaan.
  5. Laaditaan selvitykset nykyisten laskentaohjeiden toteutumisesta sekä markkinaehtoiseen pysäköintipolitiikkaan siirtymisestä.
  6. Siirrytään palvelutason mukaiseen hinnoitteluun kadunvarsipysäköinnissä.
  7. Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeiden päivittäminen.
  8. Autopysäköinnin reaaliaikaisen tilannekuvan valmistuminen.
  9. Toimitilatonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeiden päivittäminen.
  10. Siirrytään reaaliaikaiseen mobiiliseurantaan, käyttöastelaskentaan ja hinnoitteluun.
Teema 1 Kohti pysäköinnin reaaliaikaista tietoa

Tavoitteena on, että kaikista Helsingin kaduilla ja pysäköintilaitoksissa tapahtuvista pysäköintitapahtumista saadaan tietoa paikkojen saatavuudesta. Tavoitetilassa pysäköintitapahtumista välittyy tieto avoimeen rajapintaan, josta sovelluskehittäjät voivat hakea tietoa ja rakentaa tietoon pohjautuen sovelluksia. Mobiilisovellusten avulla käyttäjä saa reaaliaikaisen tiedon pysäköinnistä eri kohteissa. Pyöräpysäköinnistä reaaliaikainen tieto on saatavissa valvotuista tiloista, telineissä olevista sensoreista tai esimerkiksi kamerakuvista laskemalla.

Tavoitteena on, että pysäköinti integroituu kiinteämmin osaksi liikkuminen palveluna -alustoja ja pysäköintipalvelun käyttäjälähtöisyys paranee. Tällöin matkaketjujen muodostaminen on käyttäjälle vaivatonta. Pysäköinti on tärkeä tapahtuma eri kulkumuotojen vaihdon näkökulmasta.

Teema 2. Kohti joustavaa pysäköintiä

Kaupungin ja yksityisten pysäköintilaitosten välisen yhteistyön asukaspysäköinnissä ja erityistilanteissa lisäämisen tavoitteena on parantaa pysäköintilaitosten kilpailukykyä ja houkuttelevuutta asukas- ja yrityspysäköintitunnukseen nähden sekä suunnata mahdollisimman suuren osan kantakaupungin varsinkin pidempiaikaisesta pysäköinnistä pysäköintilaitoksiin. Yksityisten pysäköintilaitosten kanssa neuvotellaan myös yhteistyöstä poikkeustilanteiden, esimerkiksi talvikunnossapidon, aikana. Jos laitoksia voisi käyttää nykyistä enemmän poikkeustilanteissa, se tehostaisi talvikunnossapitoa ja säästäisi kaupungin resursseja.

Pysäköinnin tarkastajaresursseja vahvistetaan valvonnan lisäämiseksi ja kiinnijäämisriskin kasvattamiseksi. Digitalisaation avulla valvonnan tehokkuutta parannetaan esimerkiksi kehittämällä nykyisiä järjestelmiä. Pysäköintivirhemaksu tulisi porrastaa teon haitan vakavuuden mukaan siten, että pysäköintivirhemaksu olisi suurempi muun muassa liikenneturvallisuuden vaarantavasta pysäköinnistä. Pysäköintivirhemaksun porrastaminen edellyttää lakimuutosta.

Teema 3. Kohti ympäristöystävällistä ja kestävää pysäköintiä

Pyöräliikenteen kehittämisohjelmassa on esitetty kaksi pyörien pysäköintiin liittyvää alatavoitetta: pyöräväylien ja -pysäköinnin ylläpito on laadukasta ympärivuotisesti sekä pyöräpysäköintipaikkojen ja -palveluiden määrät vastaavat kysyntää, ja ne ovat laadukkaita. Kehittämistoimenpiteillä varmistetaan hyvin alkaneen kehityksen jatkuminen sekä pyöräpysäköintipaikkamäärien ja pyöräilyn palveluiden vastaaminen tulevaisuuden kysyntään.

Toimenpidekokonaisuus sähköautoiluinfran vahvistamiseksi laaditaan tiiviissä yhteistyössä Hiilineutraali Helsinki -ohjelman päivitystyön kanssa. Siinä tarkastellaan muun muassa latausasemien määrää, sijoittumista ja toteutustapaa. Latausasemien yleissuunnitelma päivitetään toimenpidekokonaisuuden valmistuttua.

Teema 4. Kadunvarsipysäköinti: hinnoittelusta palvelutasoon

Nykytilanteessa kaikkien pysäköintityyppien hinta (asukas- ja yritys- sekä vyöhykepysäköinti) on kiinteä. Palvelutason mukaisen hinnoittelun ajatuksena on, että pysäköinnin hinta ei enää ole kiinteä, vaan se muuttuu palvelutason mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa palvelutason määrittäminen perustuu käyttöastelaskentoihin. Tulevaisuudessa käyttöasteiden seuranta voidaan tehdä reaaliaikaisesti mobiilisovellusten avulla. Jos käyttöastelaskentojen tekeminen ei jostain syystä onnistu, voidaan ottaa käyttöön NYKY+ -malli, jossa asukas- ja yrityspysäköinnin hinnan määrittää tunnustiheys.

Palvelutason mukaisessa hinnoittelussa pysäköinnin hinta määräytyy käyttöasteiden, tunnustiheyksien sekä eri pysäköintityyppien osuuksien kaikista pysäköijistä avulla. Koska asukas- ja yrityspysäköinnissä voidaan siirtyä palvelutason mukaiseen hinnoittelumalliin aikaisintaan vuoden 2024 alusta, päätetään hinnoista ennen uuden mallin käyttöönottoa kaupunginhallituksessa esimerkiksi kaupungin tuottavuusryhmän linjausten perusteella. Tämän vuoksi asukas- ja yrityspysäköinnin tulevien vuosien maksimihinnat eivät ole tiedossa. Kauempana tulevaisuudessa pysäköinnin hinnoittelussa siirrytään malliin, jossa kaikkien ryhmien pysäköinti on samanhintaista. Vyöhykepysäköinnin hinta on vuonna 2029 maksimissaan vyöhykkeellä 1 7,10 euroa tunnissa ja vyöhykkeellä 2 3,50 euroa tunnissa.

Palvelutason mukaisen hinnoittelun vaikutuksista tehdyn tulotasotarkastelun mukaan asukaspysäköintivyöhykkeiden keskimääräiset asuntokuntien valtionveronalaiset mediaanitulot (47 717 euroa/asuntokunta) ovat noin 11 % korkeammat kuin Helsingissä keskimäärin ja noin 18 % korkeammat kuin koko Suomessa keskimäärin. Johtopäätös on, että palvelutason mukaisen hinnoittelun mahdollisesti tuoma asukaspysäköinnin hinnannousu kohdistuu pääsääntöisesti Helsingin mediaanituloa korkeamman tulotason asuntokuntiin.

Teema 5. Pysäköinnin ohjauksen ja maksullisuuden laajentamisen periaatteet

Pysäköintiä voidaan ohjata maksullisuudella tai aikarajoituksilla. Pidemmällä tähtäimellä pysäköintiä ohjaavia toimenpiteitä laajennetaan vaiheittain ja perustellusti kaikkialle Helsinkiin. Laajentumisen vaikutuksista tehdään kattavat arviot. Maksullisuusvyöhykkeitä laajennetaan tai perustetaan uusia tarvittavien kriteerien täyttyessä.

Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän käyttöönoton edellytyksenä on, että alueen tonteille ei alun perin ole toteutettu riittävästi pysäköintipaikkoja, jolloin asukkaiden ja yritysten pysäköinti toteutuu ainakin osittain kaduilla ja yleisillä alueilla. Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän alueita laajennetaan tarpeen mukaan tarvittavien kriteerien täyttyessä.

Helsingissä on vuoden 2022 alkupuolella käytössä noin 550 pysäköinnin maksuautomaattia. Automaattien vähentäminen on linjattu kaupunginhallituksen 25.4.2016 § 405 hyväksymässä Helsingin pysäköinnin maksamisen kehittämisessä 2016–2020. Maksuautomaattien vähentämisessä ollaan jääty jälkeen tavoitteista, mutta pysäköinnin maksuautomaatteja aletaan vähentää hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että perustettaessa uusia maksullisen pysäköinnin alueita niille ei enää asenneta automaatteja.

Teema 6. Asuin- ja toimitilatonttien pysäköintiratkaisut

Markkinaehtoisen pysäköinnin kokeilualueita ovat Nihdin, Hernesaaren ja Hakaniemenrannan asemakaava-alueet tai niiden osa-alueet asuntorakentamisessa. Markkinaehtoisen pysäköinnin edistäminen nopeammin ennen kuin pilottialueilta saadaan laajemmin kokemuksia edellyttää selvityksen laatimista etenemisen vaiheista, soveltuvista alueista sekä täytettävistä vaatimuksista. Selvityksessä valmistellaan muun muassa linjaus markkinaehtoisesta pysäköinnistä täydennysrakentamisessa asukas- ja yrityspysäköintitunnusten alueilla. Tavoitteena on, että markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa laajennetaan hallitusti kantakaupungista alkaen.

Sekä asuin- että toimitilatonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet päivitetään vastaamaan paremmin ajan vaatimuksia. Päivittämisen taustaksi laaditaan selvitys nykyisten laskentaohjeiden toimivuudesta. Laskentaohjeiden päivitystyössä huomioon otettavia asioita ovat esimerkiksi maantieteellisen aluejaon päivittäminen sekä markkinaehtoisen pysäköinnin integrointi laskentaohjeeseen.

Vuorottaispysäköinnin toteutumisedellytyksiä edistetään, koska tällöin pysäköintipaikat ovat tehokkaammassa käytössä. Täydennysrakentamista pyritään edistämään ja helpottamaan erilaisilla joustavilla pysäköintiratkaisuilla. Täydennysrakentamisella on Helsingin kasvun ja yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta ratkaiseva merkitys.

Asukas- ja yrityspysäköinnin ehdot päivitetään. Tavoitteena on, että ehtoja yksinkertaistetaan, jotta erilaisten digitaalisten sovellusten käyttöönotto on yksinkertaisempaa ja käyttäjälähtöisyys paranee. Ehtojen täytyy kuitenkin edelleen toteuttaa kaupungin liikenne- ja pysäköintipoliittisia tavoitteita.

Teema 7. Jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikat

Pysäköintipolitiikassa esitettävillä toimenpiteillä huolehditaan huolto- ja jakeluliikenteen sujuvuudesta sekä tavoitellaan keskustan huoltotunnelin käytön lisäämistä. Seudullisella yhteistyöllä helpotetaan raskaan liikenteen pysäköinti- ja ajantasausalueiden jatkuvaa pulaa.

Lastaus- ja purkupaikkoja tulee olla riittävästi, ja niitä tarvitsevien käyttäjien on tiedettävä niiden sijainnit ja käyttöoikeudet. Informaatiota jakeluliikenteen lastaus- ja purkupaikkojen sijainneista lisätään sekä tehostetaan niiden käytön valvontaa. Tavoitteena on tarjota jakeluliikenteen toimijoille nykyistä parempia informaatiopalveluita digitalisaation avulla. Logistiikkaratkaisut on tavoitteena saada mahdollisimman toimiviksi jo suunnitteluvaiheessa.

Vuorovaikutus

Pysäköintipolitiikan vuorovaikutuksen tulokset on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteen 2 vuorovaikutusraportissa. Vuorovaikutuksen tavoitteena oli saada monipuolista palautetta pysäköintipolitiikan keskeisestä sisällöstä asukkailta, yrityksiltä ja muilta toimijoilta kaupungin eri alueilta. Pysäköintipolitiikan vuorovaikutustapoja olivat:

  • Kerro kantasi -kysely,
  • lausunnot,
  • Uutta Helsinkiä -tilaisuudet,
  • asukas- ja yrityskyselyt sekä
  • operaattorihaastattelut.

Kerro kantasi -kysely oli kaupunkilaisten tärkein vuorovaikutuskanava pysäköintipolitiikkaan. Pysäköintipolitiikka oli kyselyssä jaettu 11 teemaan. Kommentteja tuli yhteensä 1 414 kappaletta. Kommenttien vaikutukset pysäköintipolitiikkaan on kirjattu vuorovaikutusraporttiin. Eniten kommentteja tuli teemoihin Kadunvarsipysäköinti: hinnoittelusta palvelutasoon 482 kpl ja Pysäköintipolitiikan tavoitteet 357 kpl. Kerro kantasi -kyselyn perusteella on tehty esimerkiksi seuraavia muutoksia:

  • analysoitu kärkihankkeita erityyppisten autoilijoiden kannalta,
  • tehty tulotasoselvitys, jolla selvitetään, miten asukaspysäköintitunnuksen omistaminen jakautuu eri tuloluokkiin sekä
  • sähköautoiluinfran vahvistamisessa kaupunkistrategian mukaisesti huomioidaan esille nousseet kaupunkilaisten näkökulmat.

Pysäköintipolitiikan lausunnot pyydettiin 19 yhteistyökumppanilta. Lausuntoja saatiin 10 kappaletta. Yksityiskohtaiset kommentit ja vastineet lausuntoihin on kuvattu pysäköintipolitiikan vuorovaikutusraportissa. Muutoksia tehtiin esimerkiksi seuraaviin aihealueisiin:

  • selvitetään pysäköintiennusteiden laatimisen tarve ja toteutus sekä
  • huomioidaan myös pyöräpysäköinti reaaliaikaisen tilannekuvan yhteydessä.

Syksyn 2021 aikana pysäköintipolitiikkaa esiteltiin neljässä Uutta Helsinkiä -tilaisuudessa. Pysäköintipolitiikka esiteltiin lyhyesti ja samalla markkinoitiin Kerro kantasi -kyselyä, joka oli avoinna samaan aikaan.

Asukaskyselyn tutkimusraportti on liitteenä 3. Oman asuinalueen pysäköintiin oltiin kokonaisuutena varsin tyytyväisiä. Lähellä sijaitsevaa itselle nimettyä pysäköintipaikkaa pidettiin tärkeänä. Pysäköinnin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat turvallisuus, vaivattomuus ja edullisuus. Eniten kehitettävää on pysäköintipaikkojen edullisuudessa, riittävyydessä ja pysäköinnin vaivattomuudessa.

Yrityskyselyn tutkimusraportti on liitteenä 4. Yritykset pitivät pysäköintijärjestelyjään yleisesti ottaen hyvinä. Kriittisimpiä ovat ydinkeskustan ja itäisen kantakaupungin yritykset, mutta näistäkin noin kuusi kymmenestä pitää järjestelyjä vähintään melko hyvinä. Toimialoittain tarkasteltuna kriittisin on teollisuus, jossa lähes puolet vastaajista pitää yrityksensä pysäköintijärjestelyjä vähintään melko huonoina. Pysäköintipaikkoja pidetään vähintään jonkin verran tärkeinä uuden sijaintipaikan kannalta suuressa osassa yrityksiä (85 %). Hyvät joukkoliikenneyhteydet korostuvat pysäköintimahdollisuuksia enemmän uutta henkilöstöä rekrytoitaessa.

Pysäköinnin nykytilanteesta ja kehittämistarpeista keskusteltiin Helsingissä toimivien pysäköintioperaattoreiden kanssa. Pysäköintilaitosten digitaalisia palveluita on kehitetty. Operaattoreiden näkökulmasta pysäköintilaitosten käyttöasteet ovat olleet alhaisia. Tämän vuoksi operaattorit ovat ottaneet käyttöön uusia palvelumuotoja. Operaattorit ovat halukkaita yhteistyöhön kaupungin kanssa informaation jakamisessa pysäköintipalveluista sekä asukaspysäköinnissä. Yhtenä kehittämistoiveena nostettiin myös esille keskustaan ja pysäköintilaitoksiin ajon helpottaminen.

Yritysvaikutusten arviointi

Yritysvaikutusten arvioinnin tavoitteena on kartoittaa pysäköintipolitiikan teemojen ja toimenpiteiden vaikutukset yritysten kannalta. Raportti on liitteenä 5.

Pysäköintipolitiikan vaikutusten merkittävyys yrityksille vaihtelee esimerkiksi yritysten toimialan, koon, sijainnin ja asiakasprofiilin mukaan. Merkittävin vaikutus on palvelutason mukaisen hinnoittelun käyttöönotolla, aikarajoitusten tai maksullisuuden mahdollisella laajentamisella sekä työpaikka-alueiden laskentaohjeiden päivityksellä. Toimenpiteet voivat aiheuttaa pysäköinnin kustannusten nousua ja joissain tapauksissa pienempää pysäköintipaikkatarjontaa. Mahdollisia positiivisia vaikutuksia ovat pysäköinnin palvelutason sekä kaupallisen pysäköintipaikkatarjonnan edellytysten parantuminen.

Pysäköintipolitiikan sisältämät digitalisaatioon liittyvät toimenpiteet sekä kaupungin ja yksityisten pysäköintilaitosten välinen yhteistyö tuovat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Markkinaehtoisen pysäköinnin edistäminen voi parantaa rakennushankkeita toteuttavien yritysten toimintaedellytyksiä.

Pysäköintipolitiikka on osa kaupungin strategioiden kokonaisuutta, joissa linjataan, mihin suuntaan kaupunkia kehitetään. Teemojen ja toimenpiteiden toteuttaminen aiheuttavat yrityksille sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Tavoite on, että koko kaupungin näkökulmasta kokonaisvaikutus on positiivinen.

Pysäköintipolitiikka taloustieteen näkökulmasta

Aalto yliopiston taloustieteen laitoksen kannanotto pysäköintipolitiikkaan on liitteenä 6. Kannanotto on esitetty puhtaasti taloustieteen näkökulmasta. Pysäköintipolitiikka on perusteltua arvioida myös taloustieteen näkökulmasta, koska kaupunkistrategian mukaisesti Helsingissä pyritään askeleittain kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa. On myös huomioitava, että pysäköintipolitiikan valmistelussa on taloustieteellisten näkökulmien lisäksi muita tavoitteita ja käytännössä ratkaistavia asioita.

Kannanotossa todetaan, että kokonaisuudessaan toimenpideohjelma vie kaupungin pysäköintiä selvästi nykyistä markkinaehtoisempaan suuntaan. Markkinaehtoisuuden lisäämisessä voidaan edetä vähitellen, kuten toimenpideohjelmassa on esitetty. Markkinaehtoisen pysäköinnin alueilla pysäköinninvalvonnan tulee olla tehokasta.

Olemassa olevien pysäköintipaikkojen käytön optimoinnissa oikea lähestymistapa on taloustieteen näkökulmasta hinnan asettaminen siten, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Pysäköintipolitiikassa on tavoitteena siirtyä askeleittain tähän suuntaan. Uusia alueita rakennettaessa ja olemassa olevaa täydennysrakennettaessa kuluttajien maksuhalukkuuden pitää ylittää parkkipaikan rakentamisen kustannus maan vaihtoehtokustannus huomioiden, jotta parkkipaikka kannattaa rakentaa. Siirryttäessä askeleittain kohti markkinaehtoista pysäköintipolitiikkaa toteutetaan tätä periaatetta.

Pysäköinnin hinnan tulisi kannanoton mukaan olla saman suuruinen kaikille pysäköintiryhmille, esimerkiksi asukas-, yritys- sekä vyöhykepysäköijille. Vyöhykepysäköinnillä tarkoitetaan asiointi- ja vierailupysäköintiä. Jos jonkin ryhmän pysäköintiä välttämättä halutaan tukea, sen pitäisi tapahtua antamalla kyseiselle ryhmälle alennuksen suuruinen määrä esimerkiksi rahaa alennuksen asemesta. Tällöin toimija voisi itse päättää, käyttääkö rahan pysäköintiin vai johonkin muuhun. Ehdotettu toimintatapa on mielenkiintoinen, mutta käytännössä vaikeasti toteutettavissa. Tällä hetkellä kantakaupungissa asukaspysäköintitunnus perinteisillä asukaspysäköintialueilla maksaa euron päivä. Sen sijaan vyöhykkeellä 1 asiointipysäköinti maksaa 9-21 välisenä aikana 4 euroa tunti eli 48 euroa päivä. Jos asukaspysäköintitunnuksen hinta nelinkertaistuisi ja asiointiin käytettäisiin keskimäärin tunti päivässä, maksaisivat nämä eri tarkoitukseen käytetyt palvelut pidemmällä aikavälillä saman verran, vaikka tuntitaksa olisikin edelleen erihintainen.

Kannanoton mukaan, jos halutaan edistää markkinaehtoista pysäköintiä, asukaspysäköinnille ei tulisi asettaa kattohintaa. Hinnan pitäisi antaa nousta vapaasti suuren kysynnän alueilla, vaikka seurauksena olisikin pysäköinnin suuret hinnan erot eri alueiden välillä. Pysäköintipolitiikassa hintojen korotukset on kuitenkin pyritty pitämään kaupunkilaisille kohtuullisina ja päättäjien on ymmärrettävä mistä ovat päättämässä.

Kannanotossa todetaan myös, että mikäli pysäköinti hinnoitellaan myös talvella kysyntäperusteisesti, hinnat joustavat ylöspäin siten, että kysyntä vastaa lumen varastoinnin aiheuttaman tarjonnan pienenemiseen. Tässä tilanteessa on kannanoton mukaan vaikea nähdä perusteita sille, miksi kaupungin pitäisi puuttua pysäköintilaitosten toimintaan tai miksi ylipäätään kaupungin pitäisi kantaa huolta autojen talvisäilytyksestä. Eri ajankohtina saatavan kysyntätiedon saamista pidetään kannanotossa edellytyksenä kysyntäperusteiselle hinnoittelulle.

Pysäköinnin hinnan muutokset 2023

Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen kuukausimaksun korotukset vuodelle 2023 perustuvat yleisen hintatason nousuun, kaupunkitilan merkittävyyteen ja sen vaihtoehtoiskustannuksiin sekä kunnossapidon laatuvaatimuksiin. Lisäksi useilla pysäköintitunnuksen alueilla on pulaa vapaista autopaikoista, mihin myös tilastojen mukaan hinnan korotuksilla vaikutetaan myönteisesti erityisesti, kun pysäköintipolitiikkakauden alkuun korotus on suurempi. Edellisen pysäköintipolitiikan aikana loppua kohden tasakorotus vuoden alussa ei enää parantanut pysäköinnin vapaiden paikkojen saatavuutta. Siten vähäinen hinnan muutos on vain lisätulo eikä vaikuta varsinaisesti pysäköinnin palvelutasoon eli vapaiden paikkojen saatavuuteen. Palvelutason mukainen pysäköinnin hinnoittelu voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 2024, sillä sen luotettava hyödyntäminen hinnoittelussa vaatii vielä pysäköintitutkimuksia ja menetelmän teknistä kehitystä.

Edellisen kerran asukas- ja yrityspysäköintitunnusten kuukausimaksua on nostettu tammikuussa 2021. Tilastokeskuksen kuluttajaindeksi on kasvanut lähes 11 prosenttiyksikköä tammikuusta 2021 syyskuulle 2022. Lisäksi kaupunkistrategiassa esitetyt tavoitteet liikenteen muutoksille edellyttää katutilan tehokasta käyttöä. Katutilan erilaiset tarpeet ja siitä syntyvä hyöty yhteiskunnalle perustelee pysäköinnin korkeampaa hintaa. Katujen talvikunnossapidon kehityksessä on tunnistettu Helsingin ominaispiirre, jossa tiiviissä ja yhä tiivistyvässä kaupungissa kaupunkitila on arvokasta ja lumelle ja lumen käsittelylle osoitettuja tiloja on vähän. Kadunvarsilla oleva pysäköinti vaikuttaa tehokkaan kunnossapidon järjestämiseen ja siten kasvavien kunnossapitokustannusten kattaminen kasvavilla pysäköintituloilla on perusteltua.

Vuoden 2023 asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen hinnankorotukset kohdistetaan saman suuruisina kaikille alueille, joissa pysäköintitunnus on käytössä. Korotuksissa ei huomioida autojen päästövaikutuksia. Tätä perustelee auton tarvitsema sama tila pysäköintiin, vaikka käyttövoima vaihtelee, ja Helsingissä maan arvo, joka on korkea kaikilla pysäköintitunnuksen alueilla sekä kunnossapidon kustannukset, joihin vaikuttaa myös kadunvarsipysäköinti. Vaikka korotus on prosentuaalisesti iso, ne ovat euromääräisesti pieniä kuukausitasolla suhteessa markkinaehtoisiin pysäköintilaitoksiin.

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys

Kaupunkiympäristölautakunta on 24.5.2022 § 314 esittänyt kaupunginhallitukselle Helsingin pysäköintipolitiikka 2022 hyväksymistä. Kaupunkiympäristölautakunta on kokouksessaan 24.5.2022 hyväksynyt yksimielisesti useita vastaehdotuksia, jotka on lisätty päätösesityksen liitteeseen 1.

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt yksimielisesti seuraavat vastaehdotukset, jotka on kirjattiin lautakunnan päätösesitykseen "Uuden pysäköintipolitiikan kaudelta tehdään kattava vaikutustenarviointi, jossa tarkastellaan uusien linjausten vaikutusta muun muassa auton käytön määrään ja omistamiseen sekä politiikan sosioekonomisia vaikutuksia. Vaikutustenarvioinnin tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa osana päätöksentekoa" sekä "Täydennysrakentamista koskevat toimenpiteet ja laskentaohjeen päivitys priorisoidaan ja ne tehdään mahdollisimman ripeässä vaikka realistisessa aikataulussa". Esitetyt toimenpiteet tullaan jatkossa huomioimaan kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitemassa, eikä niitä ole sellaisenaan lisätty kaupunginhallituksen päätösesitykseen eikä sen liitteeseen 1.

Close

Keskushallinto Pormestari 27.06.2022 § 82

Päätös

Pormestari otti esittelyynsä Helsingin pysäköintipolitiikkaa 2022 koskevan asian.

Päätöksen perustelut

Hallintosäännön 19 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan pormestari voi aina ottaa kaupunginhallituksen tai sen jaoston toimivaltaan kuuluvan asian esiteltäväkseen tai määrätä viranhaltijan asian esittelijäksi.

Pormestari on 6.8.2021 (§ 73) ottanut esittelyynsä kaupunkistrategiaa sekä talousarviota ja -suunnitelmaa koskevan päätöksenteon.

Koska Helsingin pysäköintipolitiikka kytkeytyy keskeisesti kaupungin strategiaan ja talousarvioon, on tarkoituksenmukaista, että pormestari ottaa asian esittelyynsä.

Lisätiedot

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 25251

maria.nelskyla@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 24.05.2022 § 314

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle Helsingin pysäköintipolitiikan 2022 hyväksymistä liitteen numero 1 mukaisesti ohjeellisena noudatettavaksi.

Kaupunkiympäristölautakunta korosti, että kotihoidon pysäköintitunnuskäytäntö vakinaistetaan.

Uuden pysäköintipolitiikan kaudelta tehdään kattava vaikutustenarviointi, jossa tarkastellaan uusien linjausten vaikutusta muun muassa auton käytön määrään ja omistamiseen sekä politiikan sosioekonomisia vaikutuksia. Vaikutustenarvioinnin tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa osana päätöksentekoa.

Lisäksi lautakunta korosti kaupunkistrategian tavoitteita pysäköintimahdollisuuksien riittävyydestä ja markkinaehtoisuudesta. Näihin tavoitteisiin liittyen lautakunta korostaa, että tavoitellun asukaspysäköinnin palvelutason paranemisen tulee tapahtua riittävän ripeässä aikataulussa ja katsoo siksi että kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen asettaman vastuullinen ja kestävä talous -ohjelmaryhmän tulee tavoitella alkuvaiheessa selkeämpää muutosta hinnoitteluun ja siten ensimmäisen korotuksen kautta vähintään 2,7 miljoonan euron lisätuloja vuodelle 2023.

Käsittely

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että liitteen 1 teemaan ”Kohti ympäristöystävällistä ja kestävää pysäköintiä” lisätään uusi toimenpide ”Mikroliikkumispalveluiden pysäköinnin kehittäminen”.

Tähän lisäykseen liittyen liitteessä 1 olevaan raporttiin lisätään perusteluksi seuraava teksti: Mikroliikkuminen ja siihen liittyvät alustatalouden palvelut ovat nopeasti ja määrältään voimakkaasti kehittyvä liikkumismuoto. Mikroliikkuminen on monin tavoin mm. energiatehokkuuden ja kaupungin elävyyden kannalta suotuisaa, mutta siihen liittyy vaikutuksia kuten pysäköinnin ongelmia, joita on tärkeää hallita. Kaupunki on aktiivinen omin käytettävissä olevin toimin ja toimijaverkostossa vaikuttaen mikroliikkumispalveluiden pysäköinnin vaikutusten hallitsemiseksi. Esimerkiksi sähköpotkulautojen pysäköintijärjestelyjen parantamista ja järkeistämistä yhteistyössä operaattoreiden kanssa pilotoidaan kesällä 2022 ja tästä saatavien kokemusten myötä toimintatapoja edelleen kehitetään.

Muutokset päivitetään raporttiin ennen mahdollista kaupunginhallituksen käsittelyä.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Anni Sinnemäki: Liite 1 toimenpide 16:
Täydennysrakentamista koskevat toimenpiteet ja laskentaohjeen päivitys priorisoidaan ja ne tehdään mahdollisimman ripeässä vaikka realistisessa aikataulussa.

Kannattaja: Jenni Pajunen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Anni Sinnemäki: Liite 1 toimenpide 19:
Lautakunta korostaa, että pysäköintiyhtiö on olennainen väline pysäköintiratkaisujen hallinnointiin ja toteutukseen ja kaupungin tuottavuuteen ja tehokkuuteen tällä alalla. Siihen liittyvät avoimet kysymykset tulee ratkoa päämäärätietoisesti ja siten kiirehtiä selvityksen valmistumista.

Kannattaja: Jenni Pajunen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 3:
Anni Sinnemäki: Liite 1 toimenpide 23:
Jotta kuljetuspalveluiden positiivinen vaikutus pitkäaikaisen pysäköintitarpeen vähenemiseen korostuisi, kuljetuspalveluita tulee ohjata tilatehokkaampiin kuljetusmuotoihin

Kannattaja: Jenni Pajunen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Risto Rautava: Tehdään seuraava lisäys liitteen 1 toimenpiteeseen 6:
Katutyömaiden aiheuttamien pysäköintipaikkojen vähenemisen kompensoimiseksi lisätään alueellisia pysäköintipaikkoja esimerkiksi ottamalla pysäköintikäyttöön käytöstä poistettuja julkisen liikenteen pysäkkejä silloin kun tämä ei heikennä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita.

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Risto Rautava: Tehdään seuraavat muutokset liitteen 1 kohtaan 6.2.
”Kaupungin ja yksityisten pysäköintilaitosten välisen yhteistyön lisääminen
asukaspysäköinnissä ja erityistilanteissa.” Lisäys uusiksi virkkeiksi edellisen jälkeen: ”Maanalaisten pysäköintilaitosten saavutettavuutta ja pysäköintilaitosten muodostaman verkoston toimivuutta parannetaan. Laaditaan selvitys maanalaisten pysäköintilaitosten saavutettavuudesta ja
pysäköintilaitosten muodostaman verkoston toimivuudesta."

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 3:
Risto Rautava: Liite 1 toimenpide 7:
Lisätään virke: Pyritään edistämään vähällä käytöllä olevien autojen talviaikaista pitkäaikaissäilytystä selvittämällä keinoja lisätä Tattarisuon autohotellin käyttöastetta.

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Olli-Pekka Koljonen: Oheinen vastaehdotus osaksi lautakunnan päätöstä: "Kaupunkiympäristölautakunta korostaa, että kotihoidon pysäköintitunnuskäytäntö vakinaistetaan."

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Olli-Pekka Koljonen: Oheinen lisäys lautakunnan päätökseen: "Uuden pysäköintipolitiikan kaudelta tehdään kattava vaikutustenarviointi, jossa tarkastellaan uusien linjausten vaikutusta muun muassa auton käytön määrään ja omistamiseen sekä politiikan sosioekonomisia vaikutuksia. Vaikutustenarvioinnin tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa osana päätöksentekoa."

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Jenni Pajunen: Lisätään liitteen 1 seurantamittareihin sähköautojen latauspisteiden määrä suhteessa sähköautojen ja lataushybridien määrään Helsingissä (Tavoite 3: seurantamenetelmä 3. s. 20 sekä mittarit s. 62). LISÄYS s.40 Pyritään siihen, että mahdollisimman suuri osuus parkkipaikkojen yhteydessä olevista sähköautojen latauspisteistä on pikalatauspisteitä, jotka mahdollistavat täyssähköautojen lataamisen.

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Pajusen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Jenni Pajunen: Lisäys liitteen 1 s.40: Selvitetään mahdollisuuksia osallistaa myös kansainvälisiä yrityksiä sähköautojen latauspisteiden markkinavuoropuheluun ja kilpailutuksiin (koska sähköautojen latauspisteiden kilpailutuksiin osallistuneiden suomalaisyritysten määrä on tähän mennessä ollut hyvin rajallinen).

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Pajusen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 3:
Jenni Pajunen: Lisäys liitteen 1 s.40: Selvitetään mahdollisuuksia rahoittaa parkkipaikkojen latauspisteiden operointia mainostuloilla kaupunkikuvalliset ja esteettiset standardit huomioiden

Kannattaja: Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Pajusen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Mika Raatikainen: Tehdään seuraava muutos liitteen 1 kohtaan 6.4, Kadunvarsipysäköinti: Sivu 44 taulukko ja tämän muutoksen aiheuttamat vastaavat korjaukset muihin kohtiin asiakirjassa
Asukaspysäköintitunnuksen hinta (€/kk), jos vuosittainen
maksimikorotus toteutuu joka vuosi +5%
Yrityspysäköintitunnuksen hinta (€/kk) jos vuosittainen
maksimikorotus toteutuu joka vuosi +5 %

Mika Raatikaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus 4:
Risto Rautava: Tehdään seuraava muutos liitteen 1 kohtaan 6.4, Kadunvarsipysäköinti: Sivu 44 taulukko ja tämän muutoksen aiheuttamat vastaavat korjaukset muihin kohtiin asiakirjassa
Asukaspysäköintitunnuksen hinta (€/kk), jos vuosittainen
maksimikorotus toteutuu joka vuosi +15%
Yrityspysäköintitunnuksen hinta (€/kk) jos vuosittainen
maksimikorotus toteutuu joka vuosi +15 %

Kannattaja: Silja Borgarsdottir Sandelin

Vastaehdotus 3:
Olli-Pekka Koljonen: Oheinen vastaehdotus osaksi päätöstekstiä: "Lautakunta korostaa kaupunkistrategian tavoitteita pysäköintimahdollisuuksien riittävyydestä ja markkinaehtoisuudesta. Näihin tavoitteisiin liittyen lautakunta korostaa, että tavoitellun asukaspysäköinnin palvelutason paranemisen tulee tapahtua riittävän ripeässä aikataulussa ja katsoo siksi että kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen asettaman vastuullinen ja kestävä talous -ohjelmaryhmän tulee tavoitella alkuvaiheessa selkeämpää muutosta hinnoitteluun ja siten ensimmäisen korotuksen kautta vähintään 2,7 miljoonan euron lisätuloja vuodelle 2023."

Lisäksi tehdään seuraava muutos liitteen 1 sivun 44 taulukkoon:
Taulukon maksimikorotusprosentti (+20%) muutetaan alhaisemmaksi (+15%) Eli seuraavasti:
"Asukaspysäköintitunnuksen hinta (€/kk), jos vuosittainen maksimikorotus toteutuu joka vuosi +15%
Yrityspysäköintitunnuksen hinta (€/kk) jos vuosittainen maksimikorotus toteutuu joka vuosi +15 %”

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Olli-Pekka Koljosen ja Risto Rautavan vastaehdotuksista äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen 3 mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Risto Rautavan vastaehdotuksen 4 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 7
Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Anni Sinnemäki

Ei-äänet: 6
Silja Borgarsdottir Sandelin, Atte Kaleva, Otto Meri, Jenni Pajunen, Mika Raatikainen, Risto Rautava

Olli-Pekka Koljosen vastaehdotus voitti Risto Rautavan vastaehdotuksen äänin 7 - 6.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen 3 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 2
Otto Meri, Jenni Pajunen

Ei-äänet: 7
Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Anni Sinnemäki

Tyhjä: 4
Silja Borgarsdottir Sandelin, Atte Kaleva, Mika Raatikainen, Risto Rautava

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen äänin 7-2 (4 tyhjää).

Risto Rautava, Jenni Pajunen ja Mika Raatikainen jättivät päätöksestä seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen: Pysäköintipolitiikassa lautakunnan ei pidä asettaa pysäköintimaksujen korotuksista saataville tuloille tavoitteita.

Otto Meri jätti päätöksestä seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen: Ilmoitan eriävän mielipiteen päätökseen. Eriävä mielipide liittyy päätöksen kohtaan: "Lautakunta korostaa kaupunkistrategian tavoitteita pysäköintimahdollisuuksien riittävyydestä ja markkinaehtoisuudesta. Näihin tavoitteisiin liittyen lautakunta korostaa, että tavoitellun asukaspysäköinnin palvelutason paranemisen tulee tapahtua riittävän ripeässä aikataulussa ja katsoo siksi että kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen asettaman vastuullinen ja kestävä talous -ohjelmaryhmän tulee tavoitella alkuvaiheessa selkeämpää muutosta hinnoitteluun ja siten ensimmäisen korotuksen kautta vähintään 2,7 miljoonan euron lisätuloja vuodelle 2023."

Katson, että päätös on tältä osin perustuslain 121 §:n 3 momentin vastainen. Säännös edellyttää, että kunnallisten verojen verovelvollisuudesta ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta säädetään lailla. Lautakunnan päätöksessä edellytetty pysäköintitulojen lisäämistarve 2,7 miljoonalla eurolla on tosiasiassa esitys verotuksen kiristämisestä. Siltä osin kuin pysäköintimaksuilla pyritään kulujen kattamisen sijaan fiskaalisiin tavoitteisiin, tulee niiden perusteesta ja määrästä säätää lailla. Näin ollen katson, että tehty päätös on PL 121.3 §:n vastainen.

10.05.2022 Pöydälle

03.05.2022 Pöydälle

26.04.2022 Pöydälle

Esittelijä
vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen
Lisätiedot

Juha Hietanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37120

juha.hietanen@hel.fi
Close

This decision was published on 02.11.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Close

Presenter information

pormestari
Juhana Vartiainen

Ask for more info

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 25251

maria.nelskyla@hel.fi