Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2023 - 2025

HEL 2022-005385
Case 5. / 272 §

Helsingfors stads budget för år 2023 och ekonomiplan för åren 2023–2025

Helsinki City Council

Framställning

Stadsfullmäktige beslutade bordlägga ärendet.

Behandling

Avvikande handläggningsordning

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige följande handläggningsordning:

Under diskussionen ska framställas de förslag som gäller budgeten och ekonomiplanen samt budgetmotionerna.

Av de förslag som gäller anslag och bindande verksamhetsmål ska framgå numret och beteckningen på kapitlet eller momentet samt den föreslagna ändringen.

Under diskussionen framställda, understödda förslag som innebär att behandlingen av ärendet avbryts tas upp till omröstning innan diskussionen fortsätter.

Då diskussionen har avslutats avbryts handläggningen av ärendet och den fortsätter vid fullmäktiges nästa sammanträde. Då fortsätter handläggningen av ärendet med redogörelse och omröstningarna om motförslagen, förslagen om att förkasta ärendet och hemställningsklämmarna. Om inga förslag framställs under diskussionen, behandlas ärendet till slut vid detta sammanträde.

Förslag om återremiss

Ledamoten Mari Rantanen understödd av ledamoten Pia Kopra föreslog att stadsfullmäktige beslutar att återremittera budgeten för ny behandling med följande observationer:

Det osäkra världsläget återspeglas också i Helsingfors ekonomi. Osäkerheten kring det allmänna ekonomiska läget på grund av inflationen och kriget i Ukraina förutsätter att också Helsingfors iakttar försiktighetsprincipen vid utarbetandet av budgeten. Skuldsättningen är på alltför hög nivå och därför bör investeringarna bromsas så att man fördröjer investeringar som inte är nödvändiga, sänker målet för bostadsproduktion och avstår från byggande och grundberedning av nya bostadsområden, såsom exempelvis Malms flygplatsområde.

Befolkningstillväxten i Helsingfors grundar sig fortsättningsvis i första hand på inflyttning av personer med andra modersmål än finska och svenska.
Befolkningstillväxten syns inte som en motsvarande ökning av inkomster från kommunalskatt, men de som flyttar till Helsingfors använder stadens tjänster i hög grad. Detta syns i sin tur som allt svårare problem med tillgången till grundläggande service för invånarna och tjänsternas kvalitet inom allt från småbarnspedagogiken till hemvården för äldre personer.
Utvecklingen har lett till att allt fler barnfamiljer med föräldrar i arbetslivet flyttar bort från Helsingfors för att hitta trygga skolor och gator men även fungerande tjänster.

Helsingfors budget är till och med nästan 6 % högre än 2022 års budget. I stället för att prioritera stadens funktioner och uppgifter planerar Helsingfors att öka utgifterna i en osäker ekonomisk situation. Budgetöverskridningen strider emot ansvarsprincipen som antecknats i stadsstrategin, enligt vilken utgifterna får öka med 2,51 % år 2023.
Helsingfors sköter därmed inte sin ekonomi ansvarsfullt utan bryter mot principerna i strategin och ignorerar världsläget och prognoserna för statens ekonomi.

Sannfinländarna hade valt att satsa på grundläggande tjänster i budgeten och gjort inbesparingar i sådana tjänster som inte är lagstadgade. Sådana är exempelvis hemspråksundervisning och långvarig inkvartering och sociala förmåner för personer som befinner sig i landet utan lagligt skäl. Dessutom anser sannfinländarna att sektorerna borde se över sina interna processer för att effektivera verksamheten och minska byråkratin.

Sannfinländarna anser att Helsingforstillägget för barnfamiljer med barn i åldern 1-3 år ska återinföras. Detta skulle underlätta krissituationen inom småbarnspedagogiken, där stadens enheter lider av personalbrist. Fostrans- och utbildningssektorn bör säkerställa att gruppstorlekarna hålls på nuvarande nivå och att alla barn får skolböcker. Istället ska man spara pengar inom ramen för positiv diskriminering och hemspråksundervisning.

Gällande social- och hälsovårdssektorn anser vi att staden särskilt ska ta hand om de svagaste invånarna och att sparåtgärder inte ska riktas till äldrevården, handikappvården och närståendevården. Dygnetruntvården av äldre personer och närståendevården ska stärkas. Tjänsterna för personer som befinner sig i landet olagligt ska återställas till den miniminivå som fastställs i lagen och de anvisningar som följdes tidigare, innan tjänsterna utökades, ska återställas. Social- och hälsovårdssektorn ska inte erbjuda tjänster på invandrarnas hemspråk om det inte fastställs i lagen.

Räddningsverkets löneprogram ska fortsätta, så att vi uppnår samma lönenivå som vid de övriga räddningsverken i Nyland och kan säkerställa tillgången till brandmän. Tillgången till akutvård och tjänsternas servicenivå ska förbättras. Räddningsskolans finansiering ska säkerställas och vid behov ska man samarbeta med de övriga räddningsverken i huvudstadsregionen om statens finansiering inte realiseras.

Försörjningsberedskapen och förändringarna i säkerhetsläget kräver att man påskyndar planen för att renovera befolkningsskyddsrummen. Dessutom ska nedläggningen av Hanaholmens och Sundholmens kraftverk stoppas och kraftverken hållas i drift till slutet av deras livslängd. Stadens
avkastningskrav för Helen får inte ge upphov till prishöjningar för bolagets kunder.

1 omröstningen

Fortsatt behandling av ärendet JA, ledamoten Mari Rantanens förslag om återremiss NEJ

JA-förslag: Behandlingen fortsätter
NEJ-förslag: ledamoten Mari Rantanens förslag om återremiss

Ja-röster: 69
Mukhtar Abib, Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Fatim Diarra, Laura Finne-Elonen, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Anniina Iskanius, Ville Jalovaara, Kati Juva, Atte Kaleva, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Laura Kolehmainen, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Petra Malin, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Minna Salminen, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Pilvi Torsti, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen, Ozan Yanar

Nej-röster: 9
Mika Ebeling, Nuutti Hyttinen, Pia Kopra, Laura Korpinen, Teija Makkonen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Pirkko Ruohonen-Lerner

Blanka: 1
Marko Kettunen

Frånvarande: 6
Tuula Haatainen, Mari Holopainen, Mikael Jungner, Jenni Pajunen, Byoma Tamrakar, Elina Valtonen

Stadsfullmäktige beslutade fortsätta behandlingen av ärendet.

Motförslag

Ledamoten Mari Rantanen understödd av ledamoten Mika Ebeling föreslog ett tillägg till budgetmomentet 1 30 01 på sida 86, förslag till nytt stycke 6:

Stadsfullmäktige förutsätter dessutom i fråga om Sarastia:

  • att man utreder alternativa metoder för att säkerställa att löneutbetalningen sker rätt, exempelvis genom att ge instruktioner om att framför allt inom social- och hälsovårdssektorn och utbildnings- och fostranssektorn anlita Seure för att anställa vikarier, så att medarbetarna får sina löner säkrare och snabbare
 
  • att man främjar medarbetarnas möjligheter att få löner som fattas i sista hand från stadens kontantkassa
 
  • att man utreder Sarastias skyldighet att ersätta staden för att bolaget har levererat ett system som inte fungerar enligt förväntningarna
 
  • att snabbt åtgärda problemen i samband med inkomstregistret
 
  • att fortsätta förhandlingarna om att betala ersättningar till medarbetarna
 
  • att undersöka alternativ till Sarastia samt presentera stadsfullmäktige en utredning över situationen med löneutbetalningarna, Sarastias ersättningsskyldighet och eventuella alternativa lönesystem före utgången av mars 2023.

Ledamoten Terhi Peltokorpi understödd av ledamoten Eeva Kärkkäinen föreslog att stadsfullmäktige beslutar att återinföra hemvårdsstödets Helsingforstillägg för familjer som vårdar barn i åldern 1-2 år i hemmet från och med 1.1.2023. I detta syfte ökas anslagen till fostrans- och utbildningssektorn med 4 miljoner euro.

Ledamoten Mika Ebeling understödd av ledamoten Pia Kopra föreslog att stadsfullmäktige beslutar att utvidga Helsingforstillägget så att det från början av 2023 även gäller barn i åldern 1-3 år på så sätt att hemvårdsstödets Helsingforstillägg är 275 euro/mån från och med 1.1.2023.

För att göra detta möjligt ska anslaget för fostrans- och utbildningssektorn utökas med 13,9 miljoner euro (budgetmomentet 200 Avustukset - Understöd).

Hemställningskläm

Ledamoten Mika Ebeling understödd av ledamoten Pia Kopra föreslog följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter att man utreder möjligheten att säkerställa att energipriset hålls på rimlig nivå i framtiden.

Äänestys 1

Ayes: Behandlingen fortsätter

Noes: Stadsfullmäktige beslutar att återremittera budgeten för ny behandling med följande observationer: Det osäkra världsläget återspeglas också i Helsingfors ekonomi. Osäkerheten kring det allmänna ekonomiska läget på grund av inflationen och kriget i Ukraina förutsätter att också Helsingfors iakktar försiktighetsprincipen vid utarbetandet av budgeten. Skuldsättningen är på alltför hög nivå och därför bör investeringarna bromsas så att man fördröjer investeringar som inte är nödvändiga, sänker målet för bostadsproduktion och avstår från byggande och grundberedning av nya bostadsområden, såsom exempelvis Malms flygplatsområde. Befolkningstillväxten i Helsingfors grundar sig fortsättningsvis i första hand på inflyttning av personer med andra modersmål än finska och svenska. Befolkningstillväxten syns inte som en motsvarande ökning av inkomster från kommunalskatt, men de som flyttar till Helsingfors använder stadens tjänster i hög grad. Detta syns i sin tur som allt svårare problem med tillgången till grundläggande service för invånarna och tjänsternas kvalitet inom allt från småbarnspedagogiken till hemvården för äldre personer. Utvecklingen har lett till att allt fler barnfamiljer med föräldrar i arbetslivet flyttar bort från Helsingfors för att hitta trygga skolor och gator men även fungerande tjänster. Helsingfors budget är till och med nästan 6 % högre än 2022 års budget. I stället för att prioritera stadens funktioner och uppgifter planerar Helsingfors att öka utgifterna i en osäker ekonomisk situation. Budgetöverskridningen strider emot ansvarsprincipen som antecknats i stadsstrategin, enligt vilken utgifterna får öka med 2,51 % år 2023. Helsingfors sköter därmed inte sin ekonomi ansvarsfullt utan bryter mot principerna i strategin och ignorerar världsläget och prognoserna för statens ekonomi. Sannfinländarna hade valt att satsa på grundläggande tjänster i budgeten och gjort inbesparingar i sådana tjänster som inte är lagstadgade. Sådana är exempelvis hemspråksundervisning och långvarig inkvartering och sociala förmåner för personer som befinner sig i landet utan lagligt skäl. Dessutom anser sannfinländarna att sektorena borde se över sina interna processer för att effektivera verksamheten och minska byråkratin. Sannfinländarna anser att Helsingforstillägget för barnfamiljer med barn i åldern 1-3 år ska återinföras. Detta skulle underlätta krissituationen inom småbarnspedagogiken, där stadens enheter lider av personalbrist. Fostrans- och utbildningssektorn bör säkerställa att gruppstorlekarna hålls på nuvarande nivå och att alla barn får skolböcker. Istället ska man spara pengar inom ramen för positiv diskriminering och hemspråksundervisning. Gällande social- och hälsovårdssektorn anser vi att staden särskilt ska ta hand om de svagaste invånarna och att sparåtgärder inte ska riktas till äldrevården, handikappvården och närståendevården. Dygnetruntvården av äldre personer och närståendevården ska stärkas. Tjänsterna för personer som befinner sig i landet olagligt ska återställas till den miniminivå som fastställs i lagen och de anvisningar som följdes tidigare, innan tjänsterna utökades, ska återställas. Social- och hälsovårdssektorn ska inte erbjuda tjänster på invandrarnas hemspråk om det inte fastställs i lagen. Räddningsverkets löneprogram ska fortsätta, så att vi uppnår samma lönenivå som vid de övriga räddingsverken i Nyland och kan säkerställa tillgången till brandmän. Tillgången till akutvård och tjänsternas servicenivå ska förbättras. Räddningsskolans finansiering ska säkerställas och vid behov ska man samarbeta med de övriga räddningsverken i huvudstadsregionen om statens finansiering inte realiseras. Försörjningsberedskapen och förändringarna i säkerhetsläget kräver att man påskyndar planen för att renovera befolkningsskyddsrummen. Dessutom ska nedläggningen av Hanaholmens och Sundholmens kraftverk stoppas och kraftverken hållas i drift till slutet av deras livslängd. Stadens avkastningskrav för Helen får inte ge upphov till prishöjningar för bolagets kunder.

Member Political group
Abib, Mukhtar Kokoomuksen valtuustoryhmä
Ahde, Hilkka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Ahmed, Mahad Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Alanko-Kahiluoto, Outi Vihreä valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Finne-Elonen, Laura Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Gebhard, Elisa Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Harkimo, Harry Liike Nyt Helsinki
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Heinäluoma, Eveliina Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Helal, Fardoos Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Hiltunen, Titta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Huff, Shawn Vihreä valtuustoryhmä
Iskanius, Anniina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kauppila, Elina Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kolehmainen, Laura Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Korpinen, Sini Kokoomuksen valtuustoryhmä
Koskela, Minja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kärkkäinen, Eeva Keskustan valtuustoryhmä
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Miettinen, Nina Vihreä valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Nevanlinna, Tuomas Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Niiranen, Matti Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Pajula, Matias Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Razmyar, Nasima Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Rissanen, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Salminen, Minna Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Sauri, Pekka Vihreä valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Kokoomuksen valtuustoryhmä
Silvennoinen, Oula Vihreä valtuustoryhmä
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Sohrabi, Seida Kokoomuksen valtuustoryhmä
Soininvaara, Osmo Vihreä valtuustoryhmä
Suomalainen, Nina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sydänmaa, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Taipale, Ilkka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Torsti, Pilvi Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Tuomi-Nikula, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Wallgren, Thomas Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vierunen, Maarit Kokoomuksen valtuustoryhmä
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Close
Member Political group
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Korpinen, Laura Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Makkonen, Teija Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Paunio, Mikko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rantanen, Mari Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Ruohonen-Lerner, Pirkko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Close
Member Political group
Kettunen, Marko No council group
Close
Member Political group
Haatainen, Tuula Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Jungner, Mikael Liike Nyt Helsinki
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Tamrakar, Byoma Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Valtonen, Elina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Close
By political group
Political group Ayes Noes Blank Absent
Kokoomuksen valtuustoryhmä 20 0 0 2
Vihreä valtuustoryhmä 17 0 0 1
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 12 0 0 1
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 11 0 0 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 4 0 0 1
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Liike Nyt Helsinki 2 0 0 1
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 1 8 0 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 0 1 0 0
No council group 0 0 1 0
Close

Stadsfullmäktige beslutar godkänna budget för år 2023 och ekonomiplan som anvisning för åren 2023–2025.

Close

Enligt 20 § i lagen om ordnande av social- och hälsovården och räddningsväsendet i Nyland ska Helsingfors stad i stadens budget och bokföring särredovisa social- och hälsovårdens samt räddningsväsendets ekonomi. Från och med 2023 redovisas social-, hälsovårds- och räddningssektorn som en separat del med en egen driftsekonomi-, resultaträknings-, investerings- och finansieringsdel. Från och med ingången av 2023 utgörs finansieringen av social- och hälsovården och räddningsväsendet av statlig finansiering med allmän täckning samt intäkter från kundavgifter och övriga verksamhetsintäkter. Social-, hälsovårds- och räddningssektorns investeringar i lös egendom finansieras med statlig finansiering. Staden tar ut hyra för sektorns verksamhetslokaler och svarar även i framtiden för investeringar i verksamhetslokaler. Hur finansiering riktas till olika användningsändamål fastställs i budgeten, som fullmäktige fattar beslut om, och resultatbudgeten, som nämnden fattar beslut om. I budgeten har social-, hälsovårds- och räddningssektorn ett bindande nettobudgeterat budgetmoment som är bindande för stadsfullmäktige: social-, hälsovårds- och räddningstjänster. Som bilagor till social- och hälsovårdens och räddningsväsendets budget presenteras understödsbilagan, medlemsavgiftsbilagan, investeringsplanen och social-, hälsovårds- och räddningssektorns servicestrategi 2023–2025.

Enligt lagen om ordnande av social- och hälsovård (11 §) ska Helsingfors för planeringen och styrningen av sin ekonomi och sin verksamhet utarbeta en servicestrategi för social-, hälsovårds- och räddningssektorn. Utöver servicestrategin styrs räddningsväsendet av beslutet om räddningsväsendets servicenivå (6 § i lagen om ordnande av räddningsväsendet). Servicestrategin stöder förverkligandet av stadsstrategin och framför allt uppnåendet av de mål som ställts upp för tjänsterna för social- och hälsovårdens olika kundgrupper. Målen i stadsstrategin har preciserats och kompletterats i servicestrategin med sektorns gemensamma mål, metoder och löften till helsingforsarna. Stadsfullmäktige fattar beslut om social-, hälsovårds- och räddningssektorns servicestrategi 2023–2025 samtidigt med 2023 års budget och ekonomiplanen 2023–2025. När servicestrategin har godkänts bifogas den till 2023 års budget och ekonomiplanen 2023–2025.

Budgeten för år 2023 och ekonomiplanen för åren 2023–2025 ingår i bilaga 1. Svaren på budgetmotionerna ingår i bilaga 2.

Close

Kaupunginhallitus 07.11.2022 § 740

Esitys

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2023 - 2025.

Käsittely

Palautusehdotus:
Jussi Halla-aho: Kaupunginhallitus päättää palauttaa talousarvion uudelleenvalmisteltavaksi seuraavin huomioin:

Epävarma maailmantilanne heijastuu myös Helsingin talouden pitoon. Epävarmuus yleisestä talouden
tilanteesta inflaation ja Ukrainassa käytävän sodan vuoksi edellyttää myös Helsingiltä
varovaisuusperiaatetta talousarviota laadittaessa. Velkaantuminen on liian korkealla tasolla ja sen vuoksi
investointeja tulee hidastaa siten, että ei-välttämättömiä hankkeita viivytetään, asuntotuotantotavoitetta
lasketaan ja uusien asuinalueiden, kuten esimerkiksi Malmin lentokentän rakentamista tai esirakentamista
ei aloiteta.

Kaupungin väestön kasvu perustuu edelleen pääsääntöisesti vieraskielisten muuttoihin Helsinkiin.
Kaupungin väestön kasvu ei näy samassa suhteessa kuntaverotulojen kasvuna, mutta tulijat käyttävät
runsaasti kaupungin palveluja. Tämä puolestaan näkyy yhä kriisiytyvinä ongelmina kaupunkilaisten
peruspalveluiden saatavuudessa ja laadussa lähtien varhaiskasvatuksesta päätyen vanhusten kotihoitoon.
Kehitys on johtanut siihen, että yhä useammin Helsingistä poismuuttaa työssäkäyviä lapsiperheitä
hakiessaan turvallisia kouluja ja katuja mutta myös toimivia palveluja.

Helsingin talousarvio on peräti lähes 6% korkeampi kuin vuoden 2022 talousarvio. Sen sijaan, että Helsinki
priorisoisi toimintojaan ja tehtäviään, lisätään menoihin rahaa epävarmassa taloustilanteessa. Talousarvion
ylitys rikkoo räikeästi strategiaan kirjatun vastuuperiaatetavoitteen 2,51% menojen kasvusta vuodelle 2023.
Helsinki ei siten hoida talouttaan vastuullisesti vaan rikkoen sekä strategiaan kirjatut periaatteen mutta
ohittaen myös maailman ja valtion talouden näkymät.

Perussuomalaiset olisivat panostaneet talousarviossa perusasioihin ja säästänyt sellaisista asioista, jotka
eivät ole lakisääteisiä. Näitä ovat esimerkiksi omankielinen opetus sekä laittomasti maassa olevien
pitkäaikainen majoittaminen ja ilmaiset Hsl-liput. Lisäksi perussuomalaiset katsovat, että toimialojen sisällä
tulisi käydä läpi prosessit ja toimintatavat työn tehostamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan Helsinki-lisä tulee palauttaa 1-3-vuotiaiden lasten perheille. Tämä
toimi olisi omiaan helpottamaan varhaiskasvatuksen kriisiytynyttä tilannetta, jossa kaupungin yksiköt
kärsivät työntekijäpulasta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tulisi taata ryhmäkokojen säilyminen
nykyisellään, koulukirjat kaikille lapsille ja säätää pt-rahasta ja omankielisestä opetuksesta.

Sosiaali- ja terveystoimialalla katsomme, että heikoimmista kaupunkilaisista tulee pitää erityistä huolta eikä
säästötoimenpiteitä tule kohdistaa vanhus-, vammaispalveluihin ja omaishoitoon. Ikääntyneiden
ympärivuorokautista hoivaa ja omaishoitoa tulee vahvistaa. Palautetaan lisäksi laittomasti maassa olevien
palvelut takaisin lain vaatimalle minimitasolle ja palautetaan ohjeistus vastaamaan samaa kuin ennen
palveluiden laajentamista. Sote-toimialan ei tule tarjota omankielisiä palveluita eikä omia erillisiä palveluja
maahanmuuttajille, ellei laki siihen erikseen velvoita.

Pelastuslaitoksen palkkaohjelmaa jatketaan, jotta saavutetaan Keski-uudenmaan pelastuslaitoksen
palkkataso varmistaaksemme palomiesten saatavuus. Varmistetaan ensihoidon palvelutason
parantaminen. Pelastuskoulun rahoitus on turvattava ja haettava tarvittaessa yhteistyö muiden pk-seudun
pelastuslaitosten kanssa jos valtion rahoitus ei toteudu.

Huoltovarmuuden ja turvallisuusympäristön muutosten vuoksi on tehtävä väestönsuojien nopeutettu
korjaussuunnitelma. Lisäksi on keskeytettävä Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden alasajo, voimalat on
syytä pitää käynnissä käyttöiän loppuun.

Jussi Halla-ahon palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Jussi Halla-aho jätti eriävän mielipiteen, joka oli perusteluiltaan saman sisältöinen kuin palautusehdotus.

31.10.2022 Pöydälle

Esittelijä
pormestari
Juhana Vartiainen
Lisätiedot

Pia Ojavuo, talousarviopäällikkö, puhelin: 040 356 3831

pia.ojavuo@hel.fi

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250

tuula.saxholm@hel.fi

Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 22.09.2022 § 180

Päätös

Kansliapäällikkö päätti hyväksyä ehdotukset kaupunginkanslian (talousarvioluku 140) ja kaupunginkanslian irtaimen omaisuuden perushankinnan (ta-kohta 8 05 01) vuoden 2023 talousarvioksi ja 2023-2025 taloussuunnitelmaksi liitteen 1 mukaisesti sekä kaupunginkanslian talousarvion perustelutekstin (liite 2).

Lisäksi kansliapäällikkö päätti hyväksyä talousarvioluku 150 keskitetysti maksettavat menot, kaupunginkanslian käytettäväksi, vuoden 2023 talousarvioehdotuksen ja 2023-2025 taloussuunnitelman (liite 1) sekä talousarvion perustelutekstin (liite 2).

Päätöksen perustelut

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 20.6.2022, § 475, talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2023−2025 laatimisohjeet ja niihin sisältyvät kaupunkitasoisen käyttötalouden kokonaisraamin toimintamenoille, investointiraamin talousarviokohdittain sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2023−2032.

Kaupunginkanslian talousarvioehdotuksessa esitetään teknisinä muutoksina määrärahoihin Sotepe-uudistuksen myötä aiemmin sosiaali- ja terveystoimialan vastuulla olleet asukastalotoiminta ja Stadin Safka -ruoka-apu henkilöstöineen sekä järjestöyhteistyön ja kaupungin avustustoiminnan kaupunkiyhteinen malli, yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi työkykyjohtamisasiat siirtyvät työterveysliikelaitoksesta kaupunginkansliaan 400 000 euroa. Sarastia-järjestelmän ylläpitomaksujen kattamiseksi esitetään 3 miljoonan euron määrärahasiirtoa kanslialle. Digitalisaatioyksiköllä on digijoryssä käsiteltyjä sitoumuksia 2,5 miljoonaa euroa talousarvioehdotuksessa esitettyä määrärahaa enemmän.

Keskitetyissä määrärahoissa toimielinten toimintakustannuksiin on paine palauttaa määrärahat koronavuosia edeltävälle tasolle. Lisäksi kansliapäällikkö esittää keskitetyn hanketoiminnan toimintakatteen muutosta miljoonalla eurolla. Jo käynnissä olevien sekä eri hauissa sisällä olevien (joihin kaupunki on jo sitoutunut päätöksillä, sopimuksilla tai muulla tavoin) kaupungin hankkeiden omarahoitusosuuksiin tarvitaan ensi vuoden osalta arviolta miljoona euroa enemmän.

Kaupungin palkanmaksuongelman selvittely jatkuu ja sen ratkaisemiseksi panostetaan resursseja talouspalveluliikelaitoksessa. Vuodelle 2023 aiheutuvia kustannuksia ei voi vielä arvioida, mutta Kansliassa tulee varautua näiden kustannusten kattamiseen.

Lisätiedot

Mari Paananen, talouspäällikkö, puhelin: 310 73043

mari.paananen(a)hel.fi

Helena Tunttunen, taloussuunnittelija, puhelin: 310 33115

helena.tunttunen(a)hel.fi

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto 19.09.2022 § 35

Päätös

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen (liite 1) vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2023−2025 (liite 1).

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 25543

riikka.henriksson@hel.fi

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42504

sampo.pajari@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 13.09.2022 § 494

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotuksen vuodeksi 2023 sekä taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2023-2025.

Kaupunkiympäristölautakunta ilmaisi huolensa siitä, että toimialan talousarvio sisältää tänä vuonna poikkeuksellisen monia ongelmallisia kohtia, eikä esitystä voi tällaisenaan tuoda osaksi ensi vuoden talousarviota.

Toimialan raamipäätöksessä budjetin osaksi tuodut HSL:n infrakorvaukset tuovat toimintamenoihin 4,4 miljoonan euron vajeen, joka toteutuessaan tarkoittaisi sitä, että lukuisia toimialan tehtäviä, kuten kaupungin siisteyttä, lumen vastaanoton kehittämistä, pyöräväylien talvihoitoa tai perustavanlaatuista kaavoitus- ja suunnittelutyötä ei voida hoitaa asianmukaisella ja kaupunkistrategian edellyttämällä tavalla. Lautakunta katsoo, että kaupunkiympäristön toimialan talousarviota on seuraavassa vaiheessa korjattava näiltä osin.

Edellä olevaan liittyen lautakunta kiinnitti erikseen huomiota kaupunkiympäristön toimialan työntekijöiden kuormittuneisuuteen. Lautakunta näki, että kokonaisuudessaan riittävällä tasolla olevat resurssit ja mahdollisuus tehdä työnsä hyvin vaikuttavat sekä tuloksellisuuteen että työhyvinvointiin myönteisesti. Lautakunta painotti sitä, että tarpeellisten rekrytointien viivästyttämistä ei tule käyttää säästötoimenpiteenä. Näistäkin syistä edellä mainittu määrärahatarve on tärkeä.

Lisäksi lautakunta korosti, että toimialan budjetin pienentäminen vuosittain HSL:n infrakorvauksen verran on epätarkoituksenmukainen mekanismi, joka sekä vaikeuttaa toimialan perustoimintaa että luo potentiaalisesti strategian kaupungin kestävää kasvua vastaan toimivan kannusteen, kun tuloja kasvattavien hankkeiden pääomakustannuksia leikataan toimintamenoista. Lisäksi ei ole toimivaa että osan liikennehankkeista pääomakustannukset näkyvät käyttömenoissa mutta osan ei.

Lautakunta totesi, että nyt esitelty investointitaso ei ole riittävä ja että investoinneissa tarpeita on niin koulu- ja päiväkotihankkeissa, pyöräilyn ja kävelyn määrärahoissa kuin puistojen ja liikunta-alueiden investoinneissa. On myös tärkeää, että Viikin-Malmin raitiotie tuodaan osaksi kymmenvuotista suunnitelmaa.

Lautakunta painotti, että toimialan tulopuolen hankinnassa täytyy arvioida huolella ja taloudellisen kestävyyden kannalta pitkäjänteisesti tontin myyntejä koskevia päätöksiä.

Lisäksi lautakunta edellytti, että Venäjän hyökkäyssotaan liittyvän energiakriisin vuoksi valmisteltu kokonaisuus, jossa tiivistämme ja nopeutamme niitä toimia, jotka lisäävät kaupungin toimintojen energiatehokkuutta ja vähentävät energiankulutusta, on riittävän pitkälle valmisteltu talousarvion päätösprosessia varten. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää löytää ne toimet, joiden avulla säästetään energiaa tulevana talvena ja ne keinot, joissa tehtävät, pienetkin, investoinnit, maksavat itsensä nykyisillä energian hinnoilla nopeasti takaisin.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat tiimipäällikkö Tuula Pipinen ja suunnittelupäällikkö Pekka Tirkkonen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta ilmaisee huolensa siitä, että toimialan talousarvio sisältää tänä vuonna poikkeuksellisen monia ongelmallisia kohtia, eikä esitystä voi tällaisenaan tuoda osaksi ensi vuoden talousarviota.

Toimialan raamipäätöksessä budjetin osaksi tuodut HSL:n infrakorvaukset tuovat toimintamenoihin 4,4 miljoonan euron vajeen, joka toteutuessaan tarkoittaisi sitä, että lukuisia toimialan tehtäviä, kuten kaupungin siisteyttä, lumen vastaanoton kehittämistä, pyöräväylien talvihoitoa tai perustavanlaatuista kaavoitus- ja suunnittelutyötä ei voida hoitaa asianmukaisella ja kaupunkistrategian edellyttämällä tavalla. Lautakunta katsoo, että kaupunkiympäristön toimialan talousarviota on seuraavassa vaiheessa korjattava näiltä osin.

Edellä olevaan liittyen lautakunta kiinnittää erikseen huomiota kaupunkiympäristön toimialan työntekijöiden kuormittuneisuuteen. Lautakunta näkee, että kokonaisuudessaan riittävällä tasolla olevat resurssit ja mahdollisuus tehdä työnsä hyvin vaikuttavat sekä tuloksellisuuteen että työhyvinvointiin myönteisesti. Lautakunta painottaa sitä, että tarpeellisten rekrytointien viivästyttämistä ei tule käyttää säästötoimenpiteenä. Näistäkin syistä edellä mainittu määrärahatarve on tärkeä.

Lisäksi lautakunta korostaa, että toimialan budjetin pienentäminen vuosittain HSL:n infrakorvauksen verran on epätarkoituksenmukainen mekanismi, joka sekä vaikeuttaa toimialan perustoimintaa että luo potentiaalisesti strategian kaupungin kestävää kasvua vastaan toimivan kannusteen, kun tuloja kasvattavien hankkeiden pääomakustannuksia leikataan toimintamenoista. Lisäksi ei ole toimivaa että osan liikennehankkeista pääomakustannukset näkyvät käyttömenoissa mutta osan ei.

Lautakunta toteaa, että nyt esitelty investointitaso ei ole riittävä ja että investoinneissa tarpeita on niin koulu- ja päiväkotihankkeissa, pyöräilyn ja kävelyn määrärahoissa kuin puistojen ja liikunta-alueiden investoinneissa. On myös tärkeää, että Viikin-Malmin raitiotie tuodaan osaksi kymmenvuotista suunnitelmaa.

Lautakunta painottaa, että toimialan tulopuolen hankinnassa täytyy arvioida huolella ja taloudellisen kestävyyden kannalta pitkäjänteisesti tontin myyntejä koskevia päätöksiä.

Lisäksi lautakunta edellyttää, että Venäjän hyökkäyssotaan liittyvän energiakriisin vuoksi valmisteltu kokonaisuus, jossa tiivistämme ja nopeutamme niitä toimia, jotka lisäävät kaupungin toimintojen energiatehokkuutta ja vähentävät energiankulutusta, on riittävän pitkälle valmisteltu talousarvion päätösprosessia varten. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää löytää ne toimet, joiden avulla säästetään energiaa tulevana talvena ja ne keinot, joissa tehtävät, pienetkin, investoinnit, maksavat itsensä nykyisillä energian hinnoilla nopeasti takaisin.

Kannattaja: Eveliina Heinäluoma

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

06.09.2022 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot

Leena Sutela, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 39841

leena.sutela@hel.fi

Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36637

pekka.tirkkonen@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 13.09.2022 § 229

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle esityslistan liitteinä yksi (käyttötalous) ja kaksi (investoinnit) olevan vuoden 2023 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2023-2025 taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluineen.

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä kolme olevan kaupunginhallituksen 27.6.2022 hyväksymän vuoden 2023 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2023-2025 laatimisohjeet.

Samalla lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit lainsäädäntöön ja kaupungin omiin päätöksiin perustuvan palvelutason ylläpitämiseksi yleisestä hintatasosta aiheutuvien kustannusten kasvusta huolimatta.

Lautakunta toteaa, että raami ja sen ulkopuolelle tässä esityksessä jätetty 14,9 miljoonan osuus eivät mahdollista kaupunkistrategian mukaisesti palvelujen tarjoamista eivätkä koronapandemian jälkeisen oppimis- ja hyvinvointivelan purkua. Esitetyt 17 miljoonan leikkaukset eivät ole hyväksyttävissä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että varhaiskasvatus- ja opetusryhmien kokojen kasvattaminen on viimesijainen tuottavuustoimi, sillä se voisi merkittävästi heikentää oppimistuloksia, oppimisympäristön turvallisuutta sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen osallistuvien lasten ja henkilöstön hyvinvointia.

Lisäksi lautakunta vastustaa uuden sisäisen vuokramallin käyttöönottoa, mikäli se korottaisi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sisäisiä tilavuokrien nettokustannuksia nykyiseen vuokramalliin verrattuna enemmän keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Käsittely

Asian aikana oli kuultavana talous- ja suunnittelupäällikkö Tero Vuontisjärvi. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Mirita Saxberg: Lisätään uudeksi kappaleeksi päätösehdotukseen:

"Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että varhaiskasvatus- ja opetusryhmien kokojen kasvattaminen on viimesijainen tuottavuustoimi, sillä se voisi merkittävästi heikentää oppimistuloksia, oppimisympäristön turvallisuutta sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen osallistuvien lasten ja henkilöstön hyvinvointia."

Kannattaja: Veli-Pekka Dufva

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Mirita Saxbergin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Ted Apter: Lisäksi lautakunta vastustaa uuden sisäisen vuokramallin käyttöönottoa, mikäli se korottaisi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sisäisiä tilavuokrien nettokustannuksia nykyiseen vuokramalliin verrattuna enemmän keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Kannattaja: Sini Korpinen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Ted Apterin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Petra Malin: Lisätään uudeksi kappaleeksi päätösehdotukseen:

Lautakunta toteaa, että raami ja sen ulkopuolelle tässä esityksessä jätetty 14,9 miljoonan osuus eivät mahdollista kaupunkistrategian mukaisesti palvelujen tarjoamista eivätkä koronapandemian jälkeisen oppimis- ja hyvinvointivelan purkua. Esitetyt 17 miljoonan leikkaukset eivät ole hyväksyttävissä.

Kannattaja: Sami Säynevirta

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Petra Malinin vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Nasima Razmyar: Lisäysehdotus uudeksi 2. kappaleeksi:

Samalla lautakunta edellyttää, että ensi vuoden talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle varataan riittävät resurssit lainsäädäntöön ja kaupungin omiin päätöksiin perustuvan palvelutason ylläpitämiseksi yleisestä hintatasosta aiheutuvien kustannusten kasvusta huolimatta.

Kannattaja: Sini Korpinen

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Nasima Razmyarin vastaehdotuksen yksimielisesti.

06.09.2022 Pöydälle

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas
Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi@hel.fi

Anna Lyra-Katz, johtava erityissuunnittelija, puhelin: 310 86706

anna.lyra-katz@hel.fi

Anna Tarkkala-Hellström, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 86442

anna.tarkkala-hellstrom@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 13.09.2022 § 159

Esitys

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että raami ei mahdollista kaupunkistrategian täysimääräiseen toteuttamiseen tarvittavien palvelujen tarjoamista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla energian hinnan nousu näkyy voimakkaammin kuin muilla peruspalveluja tuottavilla toimialoilla. Tämänhetkisen arvion mukaan toimialan energiakustannukset ovat ensi vuonna 4,9 miljoonaa euroa korkeammat kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Jos energiakustannusten ja yleisen hintatason nousua ei huomioida ensi vuoden talousarviossa, tarkoittaa se merkittäviä leikkauksia toimialan palveluiden laatuun ja laajuuteen. Kulttuuri, liikunta, nuorisotoiminta ja kirjastot kärsivät pahasti koronapandemiasta ja palveluiden nykyisen tason heikentäminen vaikeuttaisi koronasta palautumista merkittävästi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan mielestä toimialan käyttömenoihin pitääkin lisätä vähintään energiakustannusten nousun verran lisää määrärahoja sekä siirtää investoinneista käyttötalouden puolelle eräitä menoja.

Talousarvioehdotuksen raamissa ei myöskään ole huomioitu uusien lakisääteisten tehtävien kuten oppivelvollisuuslain vaatimia uusia vakanssien tuomaa rasitusta 0,2 miljoonaa euroa eikä nuorisoikäluokan määrän kasvun tuomaa kustannusta 0,2 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategian toteuttamisen edellyttämiä kehittämistoimiin tarvittaisiin yhteensä 3,7 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Lautakunta esittää huolensa irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetun määrä rahan pienentämisestä. Se ei vastaa toimialan tarpeita. Lisäksi lautakunta katsoo, että hankintamäärärahoista miljoona euroa olisi syytä siirtää investoinneista käyttötalouden puolelle.

Tämän lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on tehnyt erilliset lausunnot talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta sekä liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden rakentamisohjelmasta. Lausunnoissa on kriittisiä huomioita hankkeiden priorisoinnista suhteessa toimialan palveluverkkotarpeisiin. Lautakunta pitää myös liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden osoitetun määrärahan tasoa selkeästi liian alhaisena.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että se päättäisi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2023 talousarvioehdotuksesta ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelmaehdotuksesta liitteiden 1–2 mukaisesti.

Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta merkitsi tiedoksi kaupunginhallituksen vuoden 2023 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2023–2025 laatimisohjeet (liite 3).

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli talous- ja suunnittelupäällikkö Mika Malmberg. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Esitän ehdotuksen alkuun ennen pohjatekstejä seuraavaa tekstiä:

"Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että raami ei mahdollista kaupunkistrategian täysimääräiseen toteuttamiseen tarvittavien palvelujen tarjoamista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla energian hinnan nousu näkyy voimakkaammin kuin muilla peruspalveluja tuottavilla toimialoilla. Tämänhetkisen arvion mukaan toimialan energiakustannukset ovat ensi vuonna 4,9 miljoonaa euroa korkeammat kuin kuluvan vuoden talousarviossa.

Jos energiakustannusten ja yleisen hintatason nousua ei huomioida ensi vuoden talousarviossa, tarkoittaa se merkittäviä leikkauksia toimialan palveluiden laatuun ja laajuuteen. Kulttuuri, liikunta, nuorisotoiminta ja kirjastot kärsivät pahasti koronapandemiasta ja palveluiden nykyisen tason heikentäminen vaikeuttaisi koronasta palautumista merkittävästi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan mielestä toimialan käyttömenoihin pitääkin lisätä vähintään energiakustannusten nousun verran lisää määrärahoja sekä siirtää investoinneista käyttötalouden puolelle eräitä menoja.

Talousarvioehdotuksen raamissa ei myöskään ole huomioitu uusien lakisääteisten tehtävien kuten oppivelvollisuuslain vaatimia uusia vakanssien tuomaa rasitusta 0,2 miljoonaa euroa eikä nuorisoikäluokan määrän kasvun tuomaa kustannusta 0,2 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategian toteuttamisen edellyttämiä kehittämistoimiin tarvittaisiin yhteensä 3,7 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Lautakunta esittää huolensa irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetun määrä rahan pienentämisestä. Se ei vastaa toimialan tarpeita. Lisäksi lautakunta katsoo, että hankintamäärärahoista miljoona euroa olisi syytä siirtää investoinneista käyttötalouden puolelle.

Tämän lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on tehnyt erilliset lausunnot talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmasta sekä liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden rakentamisohjelmasta. Lausunnoissa on kriittisiä huomioita hankkeiden priorisoinnista suhteessa toimialan palveluverkkotarpeisiin. Lautakunta pitää myös liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden osoitetun määrärahan tasoa selkeästi liian alhaisena."

Kannattaja: Nina Suomalainen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.

06.09.2022 Pöydälle

Esittelijä
vs. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja
Kirsti Laine-Hendolin
Lisätiedot

Kirsti Laine-Hendolin, hallintojohtaja, puhelin: 09 310 87751

kirsti.laine-hendolin@hel.fi

Mika Malmberg, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: +358405823381

mika.malmberg@hel.fi

Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: 310 85510

ari.tirri@hel.fi

Tarkastuslautakunta 13.09.2022 § 66

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä liitteen mukaisen tarkastuslautakunnan ja -viraston talousarvioehdotuksen vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2023–2025.

Esittelijä
tarkastusjohtaja
Timo Terävä
Lisätiedot

Hanna Kurki, kaupunkitarkastaja, puhelin: +358931036476

hanna.k.kurki@hel.fi

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 08.09.2022 § 91

Päätös

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi Staran talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2023–2025 liitteen mukaisena.

Samalla johtokunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Käsittely

Timo Martiskainen:
Täydennän esittelijän perusteluja seuraavasti: "Staran kehitys- ja tuottavuusohjelma on osa talousarviota, josta raportoidaan sekä johtokunnalle että hankkeen ohjausryhmälle."

Muutan liitteenä 1. olevan talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen sivulla 3, kuudennen kappaleen viimeisen lauseen muotoon: "Tämä edellyttää sitä, että töitä on mahdollisimman tasaisesti läpi vuoden."

Muutan liitteen 1. sivulla 7, kolmannen kappaleen muotoon: "Stara ottaa käyttöön ympäristöraportointijärjestelmän, jonka avulla seurataan tarkemmin jäteraportointia ympäristöraportoinnissa."

Lisään liitteen 1. kohtaan "Muut toiminnan tavoitteet" ensimmäisen kappaleen: "Kehitys- ja tuottavuusohjelman suunnitelman ja tavoitteiden mukainen toteutus."

Esittelijä
toimitusjohtaja
Timo Martiskainen
Lisätiedot

Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 76524

simo.aapro@hel.fi

Työterveysliikelaitoksen johtokunta 07.09.2022 § 31

Päätös

Työterveysliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi vuoden 2023 talousarvioehdotuksen liitteiden 1-2 mukaisesti.

Esittelijä
toimitusjohtaja
Marko Karvinen
Lisätiedot

Katariina Niemelä, hallintopäällikkö, puhelin: +358931054082

katariina.niemela@hel.fi

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta 07.09.2022 § 17

Päätös

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä taloushallintopalveluliikelaitoksen talousarvioehdotuksen vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2023 - 2025 liitteiden 5 (muutettu liite 1) ja 6 (muutettu liite 3) mukaisesti sekä lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen liitteineen kaupunginhallitukselle 14.9.2022 mennessä. Taloushallintopalveluliikelaitoksen henkilöstötoimikunta on käsitellyt talousarvioehdotuksen kokouksessaan 5.9.2022 ja taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta päätti merkitä tiedoksi järjestöjen vastineen talousarvioehdotukseen (liite 4).

Esittelijä
va. toimitusjohtaja
Päivi I Turpeinen
Lisätiedot

Tiia Kumpulainen, talouspäällikkö, puhelin: 310 25106

tiia.kumpulainen@hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 06.09.2022 § 181

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2025.

Merkitessään tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2025 sosiaali- ja terveyslautakunta totesi samalla seuraavaa:

Samalla lautakunta katsoo, että tämän hetken valtionrahoituksen laskelmat aiheuttavat aiempaa suurempaa tuottavuuspainetta sotepe-palveluiden järjestämiselle. Erityisen ongelmallisena lautakunta pitää valmistelussa esitettyjä arvioita siitä, että valtion lisärahoitus uusien tehtävien ja velvoitteiden toteuttamiseen ei riitä täysimääräisesti kattamaan näistä uusista tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvia kustannuksia. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.

Lautakunta myös korostaa tarvetta varautua väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun myös vuonna 2023.

Käsittely

Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä nämä siitä syystä osallistuneet kokoukseen.

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Samalla lautakunta katsoo, että tämän hetken valtionrahoituksen laskelmat aiheuttavat aiempaa suurempaa tuottavuuspainetta sotepe-palveluiden järjestämiselle. Erityisen ongelmallisena lautakunta pitää valmistelussa esitettyjä arvioita siitä, että valtion lisärahoitus uusien tehtävien ja velvoitteiden toteuttamiseen ei riitä täysimääräisesti kattamaan näistä uusista tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvia kustannuksia. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.

Lautakunta myös korostaa tarvetta varautua väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun myös vuonna 2023."

Kannattaja: jäsen Oula Silvennoinen

Vastaehdotus 2:
Jäsen Pentti Arajärvi: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsingin ei tule talousarviokaudella ottaa käyttöön uusia palvelumaksuja tai korottaa nykyisiä kustannustason muutosta enempää."

Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä

Vastaehdotus 3:
Jäsen Laura Korpinen: Lisätään päätösosaan seuraava:

"Maahanmuuttajille ei tule järjestää erillisiä omia palveluita pelkän maahanmuuttajastatuksen perusteella, ellei laki siihen nimenomaisesti erikseen velvoita. Sosiaali- ja terveystoimialan varoista ei tule kustantaa uskonnollisiin menoihin liittyviä tiloja. Pelastustoimen integrointia harkitessa tulee varmistaa, etteivät pelastustoimen toiminnot heikkene. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei laajenneta muunkielisiksi. Vanhusten ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkoja ei tule vähentää tai vastaavasti on lisättävä tehostetun palveluasumisen paikkoja. Säästöjä sosiaali- ja terveystoimialalla tulisi etsiä purkamalla ylimääräistä byrokratiaa. Varat vaikeavammaisten tilapäishoitoon tulee sisällyttää budjettiin. Budjetissa pitäisi huomioida läpinäkyvästi maahanmuutosta aiheutuneet kustannukset, mihin hyväksytty kaupunkistrategia velvoittaa."

Kannattaja: jäsen Mikko Paunio

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä
puheenjohtaja Daniel Sazonovin vastaehdotuksen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestyksien
tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Pentti Arajärvi)

Jaa-äänet: 8
Maaret Castrén, Laura Korpinen, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Matti Niiranen, Mikko Paunio, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen

Ei-äänet: 5
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Kati Juva, Björn Månsson, Sinikka Vepsä

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Laura Korpinen)

Jaa-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä

Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.

30.08.2022 Pöydälle

Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot

Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246

sampo.pajari@hel.fi

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 06.09.2022 § 65

Päätös

Johtokunta hyväksyi kaupunginhallitukselle esitettäväksi liikenneliikelaitoksen vuoden 2023 talousarvioesityksen ja vuosien 2023-2025 taloussuunnitelmaesityksen.

Esittelijä
toimitusjohtaja
Saara Kanto
Lisätiedot

Saara Kanto, toimitusjohtaja, puhelin: 310 20277

saara.kanto@hel.fi

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta 24.08.2022 § 27

Päätös

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta päätti merkitä tiedoksi ja hyväksyä Palvelukeskusliikelaitoksen talousarvioehdotuksen vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2024 - 2025

Esittelijä
vs. toimitusjohtaja
Risto Paavola
Lisätiedot

Sirkka Ilmoniemi, kirjanpitopäällikkö, puhelin: +358 9 310 27805

sirkka.ilmoniemi@hel.fi
Close

This decision was published on 21.11.2022

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Close

Presenter information

Stadsstyrelsen

Ask for more info

Pia Ojavuo, budgetchef, telefon: 040 356 3831

pia.ojavuo@hel.fi

Tuula Saxholm, finansdirektör, telefon: 09 310 36250

tuula.saxholm@hel.fi