Lainan myöntäminen, Oulunkylän yhteiskoulun peruskorjaus, Oulunkylän Yhteiskoulun Kiinteistö Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oulunkylän yhteiskoulu on 1924 perustettu yksityinen koulu, jonka ylläpitäjänä toimii perusopetuslain (628/1998) ja lukiolain (714/2018) mukaisten toimilupien perusteella Oulunkylän Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry. Opetustarkoituksessa käytettävän koulukiinteistön omistaa Oulunkylän Yhteiskoulun Kiinteistö Oy, joka on yhdistyksen täysin omistama tytäryhtiö.

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää perusopetuspalvelut itse tai hankkia ne yksityiseltä opetuksen järjestäjältä. Yksityinen opetuksen järjestäjä tarvitsee toimintaansa varten valtioneuvoston myöntämän perusopetuksen järjestämisluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäjä ja kunta ovat sopineet asiasta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin ja yksityisten perusopetusta antavien koulujen väliset sopimukset 14.9.2011 (153 §). Kaupungin ja Oulunkylän Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen välisen sopimuksen mukaan Oulunkylän yhteiskoulu toimii osana kaupungin kouluverkkoa ja Oulunkylän alueen yläasteikäisten lähikouluna, jota oppilaaksiottoalueella asuvilla oppilailla on oikeus käydä.

Kaupunginhallitus päätti 13.12.2021, § 929, hyväksyä kaupungin ja Oulunkylän Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry:n välisen koulusopimuksen sekä yhdistykselle myönnettyjen koululainojen siirrot perustetulle Oulunkylän yhteiskoulun säätiö sr:lle. Oulunkylän Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry on kokouksessaan 26.1.2021 päättänyt perustaa Oulunkylän yhteiskoulun säätiö sr - nimisen säätiön ja siirtää sille kaikki yhdistyksen varat, velat sekä koulutoiminnot oikeuksineen ja velvoitteineen. Siirtyviin varoihin sisältyy myös Oulunkylän Yhteiskoulun Kiinteistö Oy:n koko osakekanta. Samalla kokouksessa päätettiin yhdistyksen purkamisesta, mikäli päätetyt siirtotoimet suoritetaan. Oulunkylän yhteiskoulun säätiö sr on perustettu ja rekisteröity säätiörekisteriin 19.8.2021.

Hanke

Kiinteistö Oy Oulunkylän yhteiskoulu on hakenut kaupungilta koululainaa 1 450 000 euroa. Rakennushankkeen sisältämä arvonlisävero ei sisälly koululainalla rahoitettaviin kustannuksiin. Koululainalla rahoitettaviksi kustannuksiksi jää enintään 1 170 000 euroa. Koulussa tehtävät peruskorjaukset sisältävät salaoja- ja hulevesisaneerauksen sekä koulurakennuksen E-osan kellarin saneerauksen.

Kaupunkiympäristön toimialan Tilat-palvelun 13.5.2022 antaman lausunnon mukaan nyt rahoitettavaksi esitetyt korjaukset ovat tarpeellisia koulun toiminnan kannalta. Kiinteistö Oy Oulunkylän yhteiskoulun teettämät hanke- ja korjaussuunnitelmat on laadittu asianmukaisesti pätevillä asiantuntijoilla ja suunnittelijoilla. Suunnitelmien mukainen kustannusarvio on asianmukainen suhteessa hankkeen sisältöön ja kokoon eikä laatutaso ylitä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ylläpitämien koulujen laatutasoa. Tilat-palvelu puoltaa Kiinteistö Oy Oulunkylän yhteiskoulun lainahakemusta.

Kaupungin talousarvion kohdalla 9 01 02 01, lainojen myöntäminen kouluille, on käytettävissä 7 000 000 euroa.

Sopimuskoulu ja koululaina

Kaupunki on tehnyt alueellaan toimivien yksityisten opetuksen järjestäjien kanssa sopimuksia (koulusopimus), joissa on sovittu yksityisten opetuksen järjestäjien ja kaupungin välisestä yhteistyöstä perusopetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4 §:n mukaisesti, sekä sopimuskoulujen velvollisuuksista osana kaupungin kouluverkkoa.

Kaupunki on tämän mukaisesti tehnyt koulusopimuksen Oulunkylän Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry:n kanssa. Sopimuskoulujen yksittäisiä peruskorjaushankkeita on toistaiseksi rahoitettu niin sanotulla koululainajärjestelmällä. Koska sopimuskouluille maksettava valtionosuus ei sisällä tilakustannusten pääomaosuutta, on kaupunki muiden mahdollisten rahoittajatahojen puuttuessa lainoittanut hankkeita koululainajärjestelmällä.

Koululainajärjestelmän mukaisia lainoja ei lyhennetä ja ne erääntyvät maksettaviksi vain, jos kyseisiä lainoitettuja opetustiloja ei enää käytetä opetustarkoitukseen. Lainaa on myönnetty lähtökohtaisesti vain hankkeeseen liittyviin rakentamiskustannuksiin.

Koululainojen vakuuksina ovat koulurakennukset käyvästä arvostaan, käytännössä teknisestä arvostaan. Koska koululainoja ei lyhennetä, on järjestelmän kannalta osoittautunut toistaiseksi ratkaisemattomaksi ongelmaksi, että velkamäärät kumuloituvat suhteessa vakuutena olevien koulurakennusten vakuusarvon kehitykseen. Sopimuskoulut eivät kaupungin kouluja koskevista hankkeista poiketen saa valtiolta palautuksena myöskään investointihankkeiden sisältämiä arvonlisäveroja ja kyseiset verot jäävät kunkin hankkeen lopullisiksi kustannuksiksi. Hankkeisiin sisältyvät arvonlisäverot eivät kasvata rakennuksen vakuusarvoa, eivätkä kuulu lyhentämättömällä koululainalla rahoitettaviin menoihin.

Valtiontuki ja kuntalain 129 §

Komission tiedonannon (2016/c 262/01) mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään julkisen tahon rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, ei pidetä valtiontukisäännösten mukaisena taloudellisena toimintana. Komission tiedonannossa julkisesta koulutuksesta todettua sovelletaan myös yksityisiin kouluihin, jotka saavat rahoituksensa pääosin julkisista varoista. Myönnettävään lainaan ei siten sisälly SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan Kiinteistö Oy Oulunkylän yhteiskoululle myönnettäväksi esitetyn lainan vuoksi.

This decision was published on 28.06.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.