Poikkeaminen, Sörnäinen, Parrukatu 4, Helsingin kaupunki

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 252 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 3635 siten, että kaavassa osoitetulle tehdaskorttelialueella (TK) sijaitsevalle olemassa olevalle Suvilahden tiiliselle kaasukellolle sijoitetaan kokoontumis- ja tapahtumatilaa.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen määräaikaisena 31.12.2027 asti ja seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Helsingin kaupunki, Tilat-palvelu

Rakennuspaikka

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 252 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa Sörnäisten Suvilahdessa sijaitsevan tiilisen kaasukellon (1 460 m²) muuttamiseksi kokoontumis- ja tapahtumatilaksi poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 3635.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alueelle ollaan valmistelemassa uutta asemakaavaa jatkokäyttöä varten ja nyt haetaan poikkeamispäätöstä rakennuksen saamiseksi väliaikaiseen käyttöön ennen lopullisen asemakaavan valmistumista. Alueen muut rakennukset ovat käytössä vastaavin poikkeamismenettelyin. Rakennuksen alkuperäinen teollisuuskäyttö rakennuksessa loppui vuonna 1994, jonka jälkeen rakennus on ollut tyhjillään. Rakennus on kaupunkikuvassa näkyvä ja herättää paljon kiinnostusta. Rakennuksen ylläpidonkin kannalta väliaikainen käyttö on perusteltua. Poikkeamispäätöstä haetaan rakennuksen väliaikaiseen käyttöön viiden vuoden määräajaksi käytettäväksi kokoontumistilana mm. alueen yleisötapahtumien yhteydessä.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 3.2.1956 vahvistettu asemakaava nro 3635. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu tehdaskorttelialueeksi (TK).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskustaksi C1, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Suvilahden voimalaitosalue alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Nykytilanteessa kaupunginmuseolta saadun lausunnon mukaisesti Suvilahden tiilikello on rakennettu kaasutehtaan kaasusäiliöksi vuonna 1910. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin ja insinööri Jalmari Castrenin suunnittelema sähkö- ja kaasutehtaan alue on tänä päivänä urbaanin teollisuusarkkitehtuurin merkkikohde. Kaasuntuotanto päättyi alueella vuonna 1994, ja vuonna 2007 kaupunginhallitus teki päätöksen alueen käyttöönotosta kulttuurikeskuksena.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (26.8.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseo). Lisäksi hakemuksesta on saatu kannanotto pelastuslaitokselta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (19.9.2022), että kaupunginmuseo puoltaa rakennuksen käyttöönoton sen nykyisten puitteiden sallimassa laajuudessa ja intensiteetissä. Nämä käyttötarkoitukset eivät yksityiskohdissaan kuitenkaan ole tiedossa. Rakennuksen interiööri on vaikuttava, ja keskeinen osa sen rakennushistoriallista arvokokonaisuutta, ja sen saattaminen julkisesti tavoitettavaksi on museon arvion mukaan myönteistä. Käyttö ei saa vahingoittaa rakenteen herkkiä sisäpintoja tai korjattuja rakenteita. Kaupunginmuseo seuraa tilapäisen käytön edellyttämiä tai mukanaan tuomia muutostekijöitä. Kaupunginmuseo puoltaa hakemusta.

Pelastuslaitos toteaa kannanotossaan (16.9.2022) puoltavansa tilojen muuttamista kokoontumistilaksi tietyin reunaehdoin. Pelastuslaitos ei puolla ehdotetuilla ratkaisuilla kokoontumistilaan enempää kuin 60 henkilöä kerrallaan. Rakennuksen poistumistiet ovat samalla puolella rakennusta ja poistumismatkat ovat pitkiä. Savunpoiston riittävyyttä tulee vielä tarkastella erillisellä suunnitelmalla sekä suunnitelmassa ehdotetut savunpoistoikkunat tulee tehdä kaukolaukaistaviksi. Nyt esitetyt savunpoistojärjestelyt eroavat pelastuslaitokselle aiemmin esitetyistä. Tilaan tulee järjestää poistumisreittivalaistus. Alkusammutuskalustoa tulee olla suhteellisesti vähintään 1/300 m² sekä sammuttimet opastaa. Isompi ovista on raskas käytettäväksi ja poistumismatkat pitkiä, joten raskaamman oven soveltuminen poistumiskäyttöön tulee varmistaa erityisjärjestelyin (esim. aukipitolaitteella).

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista lausunnoista ja kannanotoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että poikkeamista haetaan asemakaavan käyttötarkoituksesta (nykyisin teollisuusrakennusten alue) ja tämän poikkeamispäätöksen turvin voidaan hakea varsinaista rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokselle. Rakennuslupavaiheessa tulevat tarkemmin tutkittavaksi mm. henkilömäärä ja mahdolliset muutostyöt.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se edistää olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaista käyttöä. Poikkeamisella saadaan pitkään käyttämättömänä ollut rakennus uuteen käyttöön kokoontumis- ja tapahtumatilana. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen lähiympäristöön. Alueelle ollaan aloittamassa valmistelemaan uutta asemakaavan muutosta ja siinä yhteydessä myös Suvilahden kaasukellon käyttötarkoitusmerkintä muutetaan tarkoitukseen sopivaksi. Samalla asemakaavan muutoksessa on tarkoitus suojella kaikki Suvilahden RKY-alueen rakennukset. Jatkosuunnittelun yhteydessä muutos- ja korjaustöistä on kuultava asiantuntijaviranomaisena kaupunginmuseota. Lisäksi rakennuksesta on tehtävä palotekninen suunnitelma, joka hyväksytetään pelastuslaitoksella.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.