Virkasuhteen täyttäminen, kaupunginkanslia, elinkeino-osasto, määräaikainen juristin virka, työavain KANSLIA-01-30-22

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtajan päätöksestä 17.6.2022, § 37 jolla maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja päätti juristin virkaan ottamisesta.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 139 §:n mukaan päätöksen tiedoksiantoon asianosaiselle sovelletaan, mitä hallintolain 59 §:ssä säädetään tavallisesta tiedoksiannosta ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta.

Oikaisuvaatimus on tehty perustuen asianosaisuuteen ja se on saapunut 4.7.2022 Helsingin kaupungin kirjaamoon. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen mukaan maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtajan virkaanottamispäätös 17.6.2022, § 37 on oikaistava, koska oikaisuvaatimuksen tekijää on pidettävä tehtävään valittua hakijaa ansioituneempana.

Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset

Viran kelpoisuusehtona on oikeustieteen maisterin tutkinto tai vastaava aiempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto. Lisäksi tehtävässä edellytetään erinomaista suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa sekä hyvää englannin ja tyydyttävää ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa.

Muodollisen kelpoisuusvaatimuksen lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että hakijalta edellytetään halua kehittyä työvoima- ja yrityspalveluiden lainsäädännön syväosaajaksi, hyvää juridista yleissivistystä, erinomaisia yhteistyö-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä palveluhenkisyyttä ja ratkaisuhakuisuutta.

Lisäksi hakuilmoituksessa mainittiin hakijan eduksi luettavina seikkoina osaaminen tai aiempi kokemus julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin liittyvän lainsäädännön soveltamistehtävistä, kokemus tai osaaminen esimerkiksi sosiaali-, hallinto-, hallintoprosessi- tai tietosuojaoikeuden alueella sekä kiinnostus oikeusmuotoilua kohtaan. Hakuilmoituksessa oli erikseen todettu tehtävän sopivan hyvin myös vastavalmistuneelle juristille.

Virkaa täytettäessä tulee varsinaisten kelpoisuusehtojen lisäksi ottaa huomioon perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Valintamenettely

Juristin virka oli julkisesti haettavana 13.5. – 27.5.2022. Rekrytointi toteutettiin anonyymisti. Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 20 henkilöä, joista 18 hakijaa täytti kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun kutsuttiin neljä hakijaa, joilla arvioitiin olevan hakemuksen perusteella täytettävänä olevan viran hoitamisen kannalta riittävän laaja kokemus oikeudellisista asiantuntijatehtävistä sekä hakuilmoituksessa edellytettyjä ja hakemusasiakirjoissa esille tuotuja asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä motivaatiotekijöitä erikoistua verrattain kapealle oikeudenalalle. Alkuperäisistä haastatteluun kutsuista yksi perui tulonsa, jolloin haasteltavien ryhmää täydennettiin yhdellä hakijalla

Neljälle haastatteluun kutsutuille annettiin ennakkotehtävä, jolla arvioitiin hakijoiden soveltuvuutta, juridista hahmotuskykyä sekä tiedonhankintaosaamista työllisyyspalveluiden oikeudellisen neuvonnan kontekstissa. Hakijoita haastattelivat sekä hakijoiden laatimat ennakkotehtävät arvioivat 2.6.2022 asiakkuuspäällikkö Hannu Hyytinen sekä Työvoima ja maahanmuutto -yksikön kehittämistiimin juristi Marlo Puro.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei saanut kutsua haastatteluun, vaan rajautui hakemusasiakirjojen vertailussa haastatteluun kutsutun hakijajoukon ulkopuolelle. Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksessa esitetty osaaminen on vahvaa tietosuojakysymysten sekä sopimusoikeuden alueella. Hakijalla oli lisäksi työhistoriansa valossa laaja juridinen yleissivistys ja monipuolinen erilaisten tutkintokoulutuksien kautta hankittu osaaminen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei kuitenkaan tuonut hakemusasiakirjoissaan esiin asiakaspalvelu- ja vuorovaikutusosaamiseen liittyviä vahvuuksiaan tai tehtävään hakeutumisen motivaatiotekijöitään yhtä selkeästi esiin kuin haastatteluun valitut hakijat. Hän pitäytyi tehtävään hakeutumista koskevia motivaatiotekijöitä käsitelleessä rekrytointilomakkeen osiossa aiempiin palvelusuhteisiin liittyvien työtehtävien kuvauksessa erityisesti tietosuojanäkökulmaan keskittyen. Tehtävään hakeutumisen syitä oikaisuvaatimuksen tekijä avasi kysyttyyn nähden varsin kapeasti vain toteamalla määräaikaisen tehtävänsä päättymisen tällaiseksi syyksi. Aiempien työtehtävien ja koulutushistorian luettelointia virkaan hakeutumisen motivaatiotekijöihin nimenomaisesti keskittyneessä kysymyksessä ei hakemuksia arvioitaessa pidetty hakijan ansioita lisäävänä seikkana. Aiempia palvelussuhteita, niihin sisältyneitä työtehtäviä sekä hakijoiden koulutushistoriaa oli sähköisessä rekrytointilomakkeessa erikseen kysytty toisaalla, ja hakijat ovat voineet luottaa siihen, että ne tulevat sitä kautta huomioiduiksi.

Verrattuna oikaisuvaatimuksen tekijään tehtävään valittu henkilö oli edellä mainituissa rekrytointilomakkeen kohdissa tuonut monipuolisesti ja vakuuttavasti esiin niitä tekijöitä, joka haettavana olleen viran sisällössä koki ammatillisesti ja työn merkityksellisyyden kannalta itselleen innostaviksi. Lisäksi tehtävään valittu toi osuvasti esiin oman työskentelytyyliinsä vahvuuksia suhteessa haettavana olleen viran hakuilmoituksessa esiin tuotuihin ammatillisiin vaatimuksiin kuvaten esimerkkien kautta tapaansa toimia ongelmanratkaisu-, palvelu- ja vuorovaikutustilanteissa. Myös muut haastatteluun valitut hakijat olivat vastaavassa rekrytointilomakkeen kohdassa yksilöineet juuri niitä seikkoja, jotka tehtävän sisällössä hakuilmoituksen perusteella kokivat ammatillisesti mielekkäiksi ja itselleen merkityksellisiksi.

Palvelu- ja ratkaisukeskeinen työote sekä henkilökohtainen motivaatio erikoistua haettavana olleeseen oikeudenalaan olivat hakuilmoituksessa mainittu tehtävän menestyksellisen hoitamisen olennaisiksi edellytyksiksi ja oikeudenalakohtainen osaaminen jollakin viranhoitoa sivuavalla oikeudenalalla (esim. tietosuojaoikeus) oli hakijoiden ansiovertailun painottamisjärjestyksessä vasta näiden jälkeen eli eduksi luettavana seikkana.

Hakijan motivaatiota tehtävään oli sähköisessä rekrytointilomakkeessa nimenomaisesti kysytty pakollisena kohtana, jotta seikan merkitys rekrytointiprosessissa kävisi yksiselitteisesti ilmi. Hakijan motivaation selvittämistä tehtävään on pidettävä viran täytön kannalta olennaisena, sillä tehtävään ei juuri ole saatavilla valmista osaamista, ja se edellyttää valituksi tulleelta syvällistä perehtymistä ja sitoutumista varsin kapeaan oikeudenalaan, jolle on vain vähän kysyntää juristien työmarkkinoilla.

Haastatteluvaihetta edeltäneessä hakijoiden vertailussa on edellä selostetulla tavalla huomioitu laajasti hakijoiden ansiot sisältäen hakemustekstien vastaavuuden suhteessa hakuilmoitukseen. Työ- sekä koulutushistorian lisäksi merkitystä on annettu erityisesti sille, miten hyvin hakijat onnistuivat hakemusasiakirjoissaan yksilöimään juuri niitä vahvuuksiaan ja tehtävässä menestymisen edellytyksiään, joita viran hakuilmoituksessa oli edellytetty.

Päätöksen perusteleminen

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017)

Juristin viran hakijoista 18 täytti kelpoisuusvaatimukset. Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu lisäksi se, että vain osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Haastatteluun kutsuttiin jo edellä todetun mukaisesti ne hakijat, joilla arvioitiin olevan hakemuksen perusteella täytettävänä olevan viran hoitamisen kannalta riittävän laaja kokemus oikeudellisista asiantuntijatehtävistä sekä hakuilmoituksessa edellytettyjä sekä hakemusasiakirjoissa esille tuotuja asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä motivaatiotekijöitä tehtävään.

Virkaan ottamista koskevassa päätöksessä on selostettu tasapuolisesti jokaisen haastatellun hakijan ansiot sekä tosiasiallisesti vertailtu niitä suhteessa niin hakuilmoituksessa ilmoitettuihin edellytyksiin kuin myös toisiin hakijoihin kuvaamalla jokaisen haastatellun hakijan koulutus, tehtävän kannalta olennainen työkokemus sekä hakemuksen, haastattelun ja mahdollisen hakijaa koskevan aiemman käytettävissä olleen tiedon perusteella tehty arviointi.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Hakijoiden kutsuminen haastatteluun ja virkaan ottaminen on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon hakemusasiakirjoissa esiin tuotu hakijoiden asiakaspalveluosaaminen sekä oma motivaatio tehtävään. Hakijoiden motivaatiotekijöitä on hakijoiden ansiovertailussa painotettu ja pidetty olennaisena viran täytön kannalta, sillä tehtävä on organisaation kannalta kriittinen, mutta edellyttää toisaalta hoitajaltaan syvällistä erikoistumista oikeudenalaan, johon liittyvä juridinen osaaminen voi olla vaikeasti siirrettävissä seuraaviin palvelussuhteisiin.

Haastattelussa ja ennakkotehtävässä on syvennetty ja testattu hakemusasiakirjojen perusteella syntyneitä arvioita hakijoiden viran hoidon kannalta merkityksellisistä henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä soveltuvuudesta tehtävään. Päätöksessä on selvitetty valituksi tulleen koulutus, työkokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet objektiivisesti osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Virkaan on valittu kokonaisarvioinnin perusteella hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset parhaiten täyttävä eli ansioitunein hakija.

Koska tehtävä ei ole ollut tyypillinen tai työmarkkinoilla yleinen oikeudellinen asiantuntijatehtävä, ja valmista osaamista viran tehtäväalueeseen on ollut vain niukasti, viran täytössä on käytetty sallittua harkintaa sen suhteen, miten hakijoiden ansioita on keskenään painotettu. Hakuilmoituksessa on mainittu tehtävän soveltuvan vastavalmistuneelle, ja työkokemuksen tai koulutuksen kautta hankitun osaamisen asemesta siinä on painotettu tietylle oikeudenalalle erikoistumisen motivaatiota, ratkaisukeskeistä palveluasennetta sekä vuorovaikutustaitoja. Näistä seikoista johtuen jo hakemusten jättövaiheessa on ollut kaikkien hakijoiden tiedossa, että virkaa täytettäessä työ- tai koulutushistorian pituus ei yksin toimi viran nimitysperusteena tai sitä hallitsevasti ohjaavana tekijänä. Työn ja koulutuksen kautta saatua osaamista on kylläkin pidetty hakijoiden vertailussa ilmeisenä ansiona, mutta sen ohella haussa etenemiseen ja menestymiseen on vaikuttanut se, miten hakijat omissa hakemusasiakirjoissaan ovat kuvanneet työskentelytyylinsä liittyviä vahvuuksia ja motivaatiotekijöitään, joita hakuilmoituksessa on nimenomaisesti korostettu ja joiden kuvaukseen sähköisen rekrytointilomakkeen kysymyksenasettelu on hakijoita ohjannut.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtajan päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja se on tarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.

Keskushallinto Kaupunginkanslia Elinkeino-osasto Työvoima ja maahanmuutto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja 17.06.2022 § 37

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Ilkka Haahtela, maahanmuutto- ja työllisyysjohtaja, puhelin: 310 25565

Hannu Hyytinen, asiakkuuspäällikkö, puhelin: 310 32202

This decision was published on 06.09.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.