Vahingonkorvaus, esinevahinko, 18-19.5.2022, Pihlajiston alakoulu

Hallintopäällikkö päätti, että ********** korvataan 150 euroa matkapuhelinvahingosta. Enemmälti osin vahingonkorvausvaatimus hylätään.

Hakija (huoltaja) on esittänyt 20.6.2022 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa yhteensä 438 euron suuruisen korvausvaatimuksen oppilaan kadonneesta matkapuhelimesta. Hakijan mukaan aineenopettaja oli takavarikoinut oppilaan puhelimen ja antanut sen luokanopettajalle loppupäiväksi. Luokanopettaja oli laittanut sen pöydän laatikkoon, jonne se oli jäänyt koulupäivän jälkeen. Seuraavana aamuna puhelinta ei ollut enää laatikossa, joku oli sen sieltä varastanut. Puhelinta ei ole koulusta löytynyt. Tapahtuneesta on tehty rikosilmoitus poliisille. Matkapuhelin oli hankittu 24.9.2021, hankintahinta 399 euroa (tosite) ja muu kustannus 39 euroa. Oppilaalle on hankittu uusi puhelin, eikä korvauksia ole ilmoitettu saadun muualta.

Peruskoulusta saadun selvityksen mukaan oppilas käytti tunnin aikana toistuvasti puhelinta huomautuksista huolimatta. Tämän vuoksi opettaja takavarikoi oppilaan puhelimen. Seuraavan välitunnin aikana opettaja antoi puhelimen oppilaan oman luokan opettajalle. Oma opettaja laittoi puhelimen työpöytänsä lukottomaan laatikkoon (noin klo 12). Koulupäivän päättyessä (klo 14) oppilas eikä opettaja muistanut puhelinta. Opettajat poistuivat luokasta 14.20 kokoukseen toiseen luokkaan. Kokouksen jälkeen noin klo 15.30 opettajien palatessa kokouksesta puhelin oli kadonnut työpöydän laatikosta. Opettaja oletti oppilaan itse hakeneen puhelimen. Seuraavana aamuna selvisi, että puhelin olikin varastettu laatikosta. Puhelinta etsittiin koko koulusta tuloksettomasti.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Saman lain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan julkisyhteisö on työnantajana velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun vahingoittunut esine on käytetty.

Saatujen selvitysten perusteella voidaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta. Viranhaltijan tuottamuksellinen toiminta matkapuhelimen oppilaalta poisoton jälkeisessä menettelyssä on johtanut siihen, että matkapuhelin on tullut anastetuksi. Vaikka vastuuperusteen voidaan katsoa olemassa olevan ja riittävässä syy-yhteydessä syntyneeseen vahinkoon vahingon määrää arvioitaessa on huomioitava oppilaan oman toiminta, jonka vuoksi matkapuhelimen oppilaalta poisotto on ollut käsillä. Mobiililaitteen epäasialliseen käyttöön koulussa voidaan puuttua laissa säädetyillä kurinpitokeinoilla. Oppilas oli selvitetyn mukaan toistuvasti käyttänyt matkapuhelinta kyseisellä oppitunnilla opettajan huomautuksista huolimatta. Viimesijaisesti vahingon on aiheuttanut tuntematon tekijä teollaan. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja opetuksen edellyttämät työvälineet ovat oppilaalle maksuttomia, oppilasta ei voida edellyttää tuovan matkapuhelinta kouluun ja käyttävän sitä opetuksessa. Edellä mainitut vahingon määrää alentavat tekijät huomioiden vahingon määräksi arvioidaan 150 euroa.