Lausuntopyyntö, Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, Työ- ja elinkeinoministeriö

Pormestari antoi työ- ja elinkeinoministeriölle seuraavan lausunnon oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevasta ohjelmaluonnoksesta ja alueellisista siirtymäsuunnitelmista ja ympäristöselostuksista.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on uusi rahoitusväline, jonka tarkoituksena on tukea alueita, joille ilmastoneutraaliuteen siirtyminen aiheuttaa sosioekonomisia haasteita. Samankaltainen sosioekonominen ulottuvuus on myös valmisteilla olevassa sosiaalisessa ilmastorahastossa, jolla aiotaan tukea EU:n köyhimpiä alueita.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite vihreän siirtymän vauhdittamisesta ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta on ehdottoman tärkeä. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on kuitenkin ongelmallista, että nettomaksajamaana Suomen saanto eri EU-rahastoista jää moniin muihin EU-maihin verrattuna pieneksi. Suomessa EU-rahoitusta kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Rahoitusvälineiden tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä pitäisi tarkastella näiden yhteisvaikutusten näkökulmasta. Suomen EU-edunvalvonnassa pitäisi vaikuttaa myös siihen, että ei synnytetä vain uusia rahoitusvälineitä vaan myös vahvistetaan ja tehdään tunnetuksi olemassa olevia aluepolitiikan rahastoja kuten Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa. On huomattava, että myös näillä rahastoilla tuetaan alueiden elinkeinojen monipuolistamista ja panostamista vihreälle siirtymälle välttämättömään uudistumiseen, työvoiman uudelleenkoulutukseen ja innovaatioihin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan korosti entisestään energiamurroksen kiireellisyyttä koko Euroopassa. Lausunnoilla olevassa ohjelmaluonnoksessa on kuitenkin käsitelty vain turpeesta luopumisen haasteita Suomessa eikä ollenkaan laajempaa energiamurrosta. Suomi ohjaa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston käyttöä vain turpeesta irtautumiseen ja alueille, joissa on merkittävää turvetuotantoa. Kohdennus tarkoittaa käytännössä sitä, että rahasto ei tue Helsinkiä tai Uuttamaata energiamurroksessa. Vaikka komissio esitti Suomen maaraportissa, että Suomi panostaisi turpeen poltosta irrottautumiseen, ei se tarkoita, etteikö rahastoa voisi käyttää laajemmin – kuten Ruotsi on nyt tekemässä. Ruotsissa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitusta ollaan suuntaamassa energiaintensiivisille teollisuusaloille kuten teräs-, metalli- ja kemianteollisuuteen. Suomessakin rahaston avulla olisi voinut edistää laajemmin energiaintensiivisten toimialojen kestävää siirtymää. On huolestuttavaa, että rahaston käyttökohteet jäävät näin suppeaksi. Nykyinen ohjelmaehdotus ei todennäköisesti edistä edes turvetuotannosta luopumista, sillä alan toimijoiden mukaan rahasto soveltuu huonosti jopa turvetoimialan yrityksille.