Lausuntopyyntö, luonnos valtioneuvoston asetukseksi hyvinvointialueiden varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, STM

Pormestari päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon hyvinvointialueiden varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin koskevasta valtioneuvoston asetusluonnoksesta:

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat herättäneet varautumis- ja valmiusorganisaatiot toimimaan paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmiussuunnitelmia, kriisijohtamismalleja ja pandemiasuunnitelmia on päivitetty käytännön työssä ja uusin dokumentein. Suomi oli ja on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen hyvin varautunut erilaisiin kriiseihin, mutta varautumiseen ja valmiuden ylläpitoon käytetyt resurssit ovat silti olleet varsin niukat.

Helsingin kaupunki toteaa, että varautumisen ja valmiuden tehostumista lakisääteisten velvoitteiden lisääntymisenä ei ole huomioitu aiemmin. Taloudelliset vaikutukset tulee huomioida viimeistään tässä yhteydessä. Varautumisen kokonaisuus täsmentyy nyt annettavalla asetuksella ja on selvää, että edellytetyistä toimista ei voida selviytyä vain nykyisiä resursseja uudelleen järjestelemällä.

Kasvavat raportointi-, suunnittelu- ja yhteistyövelvoitteet näkyvät lisääntyvinä resurssitarpeina perinteisissä varautumisorganisaatioissa ja palvelutoiminnassa. Tämä tulisi vastaavasti huomioida rahoituksessa.

Rahoituksen ohella kaupunki kiinnittää huomiota siihen, että asetuksessa tulisi huomioida Helsingin erillisratkaisu. Helsingin kaupungilla on jo kaikki toimialat, liikelaitokset ja muut konsernitoimijat kattava valmiusorganisaatio muun muassa valmiuslain (1552/2011) 12 §:n ja pelastuslain (379/2011) 46-47 §:n perusteella. Tämän rinnalle ei ole tarkoituksenmukaista perustaa lähes täysin rinnakkaista johtamisjärjestelmää etenkin, kun Helsingin kaupungin sisällä ei ole tehtävä mitään alueellista yhteensovittamista. Kunnan ympäristöterveydenhuolto ja pelastuslaitos ovat osa olemassa olevaa rakennetta.

Säännöskohtaiset huomiot

1 § Valmiussuunnittelu

Asetusluonnoksen mukaan varautumisen tulee perustua valtakunnallisiin ja alueellisiin riskinarvioihin. Suomen kansallisen riskinarvion laatiminen perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen unionin pelastuspalvelumekanismista (1313/2013/EU). Kansallinen ja alueelliset riskinarviot tehdään sisäministeriön ohjauksessa ja esimerkiksi Uudellamaalla alueellista riskinarviota ovat koordinoineet alueen pelastuslaitokset. Näkökulmasta johtuen sosiaalisen ja terveysturvallisuuden riskit eivät ole olleet keskiössä. Esimerkiksi syrjäytymisen, segregaation, jengiytymisen ja radikalisoitumisen riskit ja varautumisen tarve tulisi tunnistaa valtakunnallisella tasolla. Mikäli näitä teemoja ei huomioitaisi kansallisessa riskinarviossa riittävästi, tulisi ottaa käyttöön mekanismi, jolla määritellään erikseen etenkin sosiaalisen ja myös terveysturvallisuuden riskit.

Helsinki kiinnittää huomiota HUS-yhtymän poikkeavaan rooliin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa, mitä ei ole asetusluonnoksessa huomioitu. Toisin kuin yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla, HUS-yhtymällä on järjestämisvastuuta vain erikoissairaanhoidon palveluista. HUS-yhtymässä ei näin ollen ole samanlaista kokonaisnäkemystä ja asiantuntemusta perusterveydenhuollosta, sosiaalihuollosta tai pelastustoimesta kuin hyvinvointialueilla. Tämän vuoksi olisi syytä todeta erikseen, että HUS-yhtymän on omaa rooliaan toteuttaessaan varmistettava riittävä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen osallistuminen ja asiantuntemus.

Lisäksi kaupunki kiinnittää huomiota siihen, että perustelumuistiossa todetaan, että myös HUS-yhtymällä olisi 1 §:n mukaan velvollisuus tehdä varautumissuunnitelma. Tämä puuttuu asetuksesta.

3 § Valmiuden ja varautumisen yhteensovittaminen

Säännökseen on tarpeen lisätä uusi yksin Helsingin kaupunkia koskeva momentti (säännösmuotoiluehdotus jäljempänä). Lisäys poistaisi säännöksen epäjohdonmukaisuuden. Toisena vaihtoehtona on vähentää sääntelyn yksityiskohtaisuutta siten, että hyvinvointialueilla olisi enemmän harkintavaltaa varautumistoimintojen järjestämisessä ja nimenomaisesta yhteistyöryhmän perustamisvelvoitteesta luovuttaisiin. Asetuksessa voitaisiin säätää yleisempi velvoite hyvinvointialueelle huolehtia varautumisessa tarvittavasta yhteistoiminnasta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, kuntien ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen kesken.

Lisäksi on tarpeen harkita sitä, että alueen suurimmat yksityiset palveluntuottajat mainittaisiin erikseen yhteensovittamistehtävän yhteydessä. Valmiuden ja varautumisen toimintojen yhteensovittamisen laajuus voitaisiin ratkaista hyvinvointialueilla. Yksityisiä palveluntuottajia voitaisiin myös kuulla esimerkiksi yhteistyöryhmän työn yhteydessä tai erillisesti ilman, että ne osallistuisivat täysimittaisesti työskentelyyn. Etenkin sosiaalihuollossa yksityiset palveluntuottajat vastaavat hyvin monien kuntalaisten palveluista. Näiden palveluntuottajien suunnitelmat valmiudesta ja jatkuvuuden hallinnasta on syytä sovittaa yhteen koko hyvinvointialueen suunnittelun kanssa.

Myös HUS-yhtymän ja Uudenmaan erillisratkaisun huomiointi erikseen on selvyyden vuoksi perusteltua. HUS-yhtymällä on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) perusteella koordinaatio- ja ohjaustehtäviä kuten yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueillakin. Lain esitöissä (HE 214/2020 s. 858) mainitaan HUS-yhtymän velvollisuus laatia yhteistyössä Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa alueellinen terveydenhuollon valmiussuunnitelma. Uusien sote-lakien ja annettavan asetuksen perusteella on haasteellista hahmottaa valmiussuunnittelun alueellista koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustointa koskevaa kokonaisuutta. Joka tapauksessa valmiussuunnitelmien yhteensovittamisvelvollisuuden tulee koskea myös HUS-yhtymää.

Ehdotus uudeksi säännösmuotoiluksi

Edellä todettujen yhteistoiminnan epäjohdonmukaisuuksien poistamiseksi Helsinki ehdottaa uutta säännösmuotoilua:

Hyvinvointialueen, lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia, ja HUS-yhtymän on sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa valmiussuunnitelmissaan huomioitava niiden yhteensopivuus alueensa pelastustoimen, kuntien ja yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa. Tämän tehtävän tukemiseksi hyvinvointialueen tulee perustaa alueellinen yhteistyöryhmä ohjaamaan ja yhteen sovittamaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen toimintoja. Yhteistyöryhmässä tulee olla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon edustus sekä asiantuntemusta ainakin kuntien ympäristöterveydenhuollosta ja hyvinvointialueen pelastustoimesta. Yhteistyöryhmän tulee myös kuulla alueen yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia.

Helsingin kaupungin on sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa valmiussuunnitelmissaan huomioitava niiden yhteensopivuus yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän kanssa. Helsingin kaupungin tulee huolehtia varautumisessa tarvittavasta yhteistoiminnasta erikoissairaanhoidon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. (Tai: Helsingin kaupungin tulee perustaa yhteistyöryhmä ohjaamaan ja yhteen sovittamaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen toimintoja. Yhteistyöryhmässä tulee olla erikoissairaanhoidon edustus ja alueen yksityisille sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi yhteistyöryhmässä.)

4 § Yksityisten palveluntuottajien ohjaus varautumisessa

Kaupunki ehdottaa harkittavaksi, onko kokoavasti tarpeen mainita esimerkiksi viittauksella järjestämislain (612/2021) 41 §:ään hyvinvointialueen yleinen ohjausvelvollisuus myös varautumisessa ja jatkuvuuden hallinnassa.