Esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteet 1.1.2023 alkaen, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä osalta oppilaaksioton perusteista.

Esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteet koskevat sekä suomen- että ruotsinkielistä esiopetusta. Ruotsinkielisen esiopetuksen osalta oppilaaksiottamien perusteet päätetään kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa.

Esiopetuksen järjestämiseen liittyvät velvoitteet

Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa /628/1998). Jos esiopetusta järjestetään päiväkodissa, esiopetuksessa sovelletaan lisäksi varhaiskasvatuslain (540/2018) asetuksia.

Kunta on velvollinen järjestämään esiopetuksen sen alueella asuville lapsille. Lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta erikseen sekä suomen- että ruotsinkielisille asukkaille. (Perusopetuslaki 4 §). Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia. Tämä tarkoittaa keskimäärin neljää tuntia päivässä, kuitenkin enintään viisi tuntia päivittäin. (Perusopetusasetus 3-4 §).

Helsingissä esiopetusta järjestetään kunnallisissa esiopetuksen toimipaikoissa päiväkotien ja koulujen yhteydessä sekä yksityisen palvelun tarjoajan järjestämänä. Esiopetusta järjestetään suomen- ja ruotsinkielisenä.

Esiopetuksen osoittamiseen ja hakemiseen liittyvät velvoitteet

Lapselle tulee osoittaa esiopetuspaikka esiopetuksen järjestämispaikasta. Esiopetuksen järjestämispaikan tulee sijaita turvallisen ja lyhyen matkan päässä lapsen kotoa. (Perusopetuslaki 32 §).

Esiopetuksen järjestämispaikkojen määrittelyssä tulee huomioida, että esiopetus ja sitä täydentävä varhaiskasvatus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Lapsella on mahdollisuus jatkaa samassa ryhmässä esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen varsinaisen päivittäisen esiopetusajan päättymisen jälkeen.

Esiopetukseen tulee hakea ennen esiopetuksen alkamista opetuksen järjestäjän edellyttämällä tavalla. Opetuksen järjestäjän tulee etukäteen ilmoittaa esiopetuksen järjestämispaikat, opetuksen alkamis- ja päättymisajankohdat sekä miten esiopetukseen haetaan. Lapsen asuinpaikan, huoltajan työ- tai opiskelutilanteen tai muun erityisen syyn vuoksi voi esiopetuspaikkaa hakea myös kunnan ilmoittamaan ajankohtaa myöhemmin. (Perusopetusasetus 23a §).

Helsingissä valtaosa viisivuotiaista on varhaiskasvatuksessa ennen esiopetusvuoden alkua. Lisäksi osa 2017-syntyneistä osallistuu valtakunnalliseen kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun. 31.12.2021 viisivuotiaista 95,4 prosenttia osallistui kunnalliseen suomenkieliseen varhaiskasvatukseen. Suuri osa näistä lapsista jatkaa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen.

Muutokset aikaisempiin esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteisiin

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteet 8.9.2020 (33 §). Muutoksena näihin aikaisempiin perusteisiin uusissa perusteissa on huomioitu esiopetukseen ilmoittautuminen, joka mahdollistaa entistä yhdenvertaisemman esiopetukseen hakeutumisen prosessin. Lisäksi uusissa perusteissa on tarkennettu, miten toimitaan kielikylpyesiopetukseen osallistuvan, vuorohoitoa tarvitsevan sekä erityistä tukea saavan lapsen esiopetuspaikan osoittamisessa. Samoin on myös tarkennettu, miten toimitaan, kun huoltaja hakee lapselleen esiopetuspaikkaa varsinaisen ilmoittautumis- ja hakuajan jälkeen. Tehtyjen tarkennusten tavoitteena on osoittaa jokaiselle kunnalliseen esiopetukseen osallistuvalle lapselle esiopetuspaikka, joka tukee lapsen omaa opinpolkua.

Esiopetukseen ilmoittautuminen

Helsingissä esiopetuspaikka on osoitettu kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oleville lapsille vuodesta 2020 alkaen. Kunnallisen varhaiskasvatuksen ulkopuolella (yksityisessä varhaiskasvatuksessa, kaupungin kerhotoiminnassa tai kotihoidossa) olevalle lapselle huoltaja on hakenut esiopetuspaikkaa.

1.1.2023 alkaen kunnallisen varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevalle lapselle ei tarvitse enää hakea esiopetuspaikkaa. Tavoitteena on, että kaikki kuntalaiset saisivat mahdollisimman yhdenmukaista ja sujuvaa palvelua. Huoltaja ilmoittaa jatkossa lapsen esiopetukseen Asti-asiointijärjestelmässä ilmoittautumisaikana, jonka jälkeen lapselle osoitetaan esiopetuspaikka samaan aikaan kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oleville lapsille. Uusi toimintamalli tukee entistä paremmin kaikkien lasten mahdollisuutta opinpolun mukaiseen esiopetuspaikkaan ja mahdollistaa kaupunkistrategian mukaisen lähipäiväkotiperiaatteen toteutumisen.

Opinpolun jatkumo

Helsinki on jaettu esiopetuksen oppilaaksiottoalueisiin, jotka ovat joko yhteneväiset tai hieman laajemmat kuin perusopetuksen oppilaaksiottoalueet. Esiopetuksen oppilaaksiottoalueella voi sijaita enemmän kuin yksi koulu. Jokaisella esiopetuksen toimipaikalla on yksi tai useampi yhteistyökoulu, jonka kanssa laaditaan vuosittain yhdessä oppimisen suunnitelma, jossa kuvataan esiopetuksen ja alkuopetuksen oppijoiden yhteistyö vuoden aikana.

Esiopetusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti. Lapselle osoitetaan esiopetuspaikka siten, että se tukee hänen opinpolkuaan. Lapsen tarvitsema tuki järjestetään mahdollisuuksien mukaan siihen esiopetusta järjestävään toimipaikkaan, josta lapselle on osoitettu esiopetuspaikka. Poikkeuksen tähän tekevät integroidut tai monivammaisten lasten erityisryhmät tai muut lapsiryhmät, joissa lapsen tuen kannalta on perusteltua järjestää lapselle esiopetusta. Muista lapsiryhmiä ovat esimerkiksi ryhmät, joissa on pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneita lapsia.

Lapsivaikutukset

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle perustan elinikäiselle oppimiselle. Esiopetuksen oppilaaksioton toteutuessa esitetyllä tavalla varmistetaan, että lapsen esiopetuspaikka tukee lapsen kouluun jatkamista. Lapsen kasvun ja oppimisen kannalta on merkityksellistä, että lapsi saa esiopetusvuonna monipuolisia oppimisen kokemuksia, jotka vahvistavat hänen käsitystään itsestään oppijana ja antavat valmiuksia kouluun. Lapsi saa esiopetuksesta kokemuksia ryhmään kuulumisesta ja hän muodostaa merkityksellisiä kaverisuhteita.

This decision was published on 22.09.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.