Virkasuhteen täyttäminen, kaupunginkanslia, tietosuojavastaava, työavain KANSLIA-02-20-22

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätöksestä 7.11.2022 § 780, jolla kaupunginhallitus päätti tietosuojavastaavan virkaan ottamisesta.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimus on tehty perustuen kunnan jäsenyyteen ja se on saapunut 21.11.2022 Helsingin kaupungin kirjaamoon. Pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 18.11.2022. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Hallintolain 34 §:n asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen virkaan ottamispäätös 7.11.2022 § 780 on kumottava, koska oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan virkaan valittu ei täytä valinnalle asetettuja edellytyksiä.

Oikaisuvaatimuksen mukaan valitulla henkilöllä on kokemusta ainoastaan terveydenhuollon, ei sosiaalihuollon lainsäädännöstä. Kokemusta ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon välistä tietojen vaihtoa koskevasta lainsäädännöstä, joka oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan on keskeinen osaamisalue tehtävässä.

Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan valitulta henkilöltä puuttuu edellytetty digitaalisten hankkeiden kokemus. Kokemus tietosuojan vaikutustenarvioinneista keskittyy tutkimuksiin liittyviin vaikutustenarviointeihin, jotka eroavat palveluiden tai tietojärjestelmien vaikutustenarvioinnista, joita kaupungilla tehdään eikä osaaminen näin ollen ole riittävää tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että sosiaali- ja terveystoimiala tekee runsaasti tietosuojan vaikutustenarviointeja, joissa ohjeistaminen edellyttää hyvää osaamista toimialaa koskevassa lainsäädännössä.

Virkaan valitun henkilön osaamisen puutteet eivät oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan ole ilmeisesti tulleet esille haastatteluissa, koska haastattelijoilla ole ollut osaamista siitä, mitä tehtävän vaatimukset käytännössä tarkoittavat.

Asianosaisen vastine

Asianosaista, eli virkaan valittua Tiina Kangasta, on kuultu ennen asian ratkaisua. Kangas on antanut kirjallisen vastineen oikaisuvaatimukseen, joka on tämän päätöksen liitteenä.

Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentissa todetaan, että virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Tietosuojavastaavan viran kelpoisuusvaatimus on ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto sekä erinomainen suomen kielen ja tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito.

Muodollisen kelpoisuusvaatimuksen lisäksi hakuilmoituksessa ilmoitettiin, että hakijalta edellytetään yleisen tietosuojalainsäädännön, kaupungin eri organisaatioiden, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, tietosuojaa koskevan lainsäädännön ja julkisen hallinnon yleislainsäädännön tuntemusta ja soveltamiskokemusta.

Lisäksi ilmoitettiin, että tehtävän hoitaminen edellyttää kokemusta digitaalisista hankkeista sekä kykyä nopeaan tiedonhankintaan sekä kykyä asiantuntevaan, asialliseen, selkeään ja täsmälliseen suulliseen ja kirjalliseen viestintään niin kaupungin sisällä, yhteistyöverkostoissa kuin valvontaviranomaisen kanssa. Hyvä yhteistyökyky, vuorovaikutustaidot ja paineensietokyky myös ilmoitettiin edellytyksiksi valittavalle.

Lisäksi eduksi ilmoitettiin luettavan kokemus toimimisesta vastaavanlaisissa tai muutoin soveltuvissa tehtävissä erilaisissa organisaatioissa.

Tietosuojavastaavan hakuilmoituksessa myös mainittiin, että tietosuojavastaava toimii kaupungin tietosuojatiimin esihenkilönä.

Valintamenettely

Tietosuojavastaavan virka oli julkisesti haettavana 12.9.-26.9.2022. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa ja TE-palveluiden sivuilla.

Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa kaksi henkilöä. Molemmat hakijat täyttivät asetetut kelpoisuusvaatimukset ja heidät kutsuttiin haastatteluun. Ensimmäisellä haastattelukierroksella haastattelijoita toimivat va. hallintojohtaja Antti Peltonen ja va. tiedonhallintapäällikkö Sari Sohlberg. Haastattelujen jälkeen kansliapäällikkö Sami Sarvilinna kävi keskustelun kummankin hakijan kanssa.

Päätöksen perusteleminen ja virkaan valinnalle asetettujen edellytysten täyttyminen

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn
edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta
merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017).

Virkaan valittu on suorittanut oikeustieteen maisterin tutkinnon vuonna 1997. Hänellä on lisäksi Certified Information Privacy Professional/Europe (CIPP/E) -tutkinto vuodelta 2022. Hänellä on monipuolista kokemusta tietosuojalainsäädännön alan eri tehtävistä vuodesta 2018 lähtien. Hän on toiminut Tampereen yliopiston tietosuojavastaavana, HUS:n hallintolakimiehenä, johon tehtävään ovat kuuluneet yleiset tietosuoja-asiat ja tietosuojavastaavan sijaistus, sekä Helsingin kaupunginkaupunkiympäristön toimialan lakimiehenä ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan lainopillisena avustajana, tehtävinä kaupungilla erityisesti tietosuoja-asiat. Lisäksi hän on toiminut oikeusministeriössä neuvottelevana virkamiehenä, Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä kansallisena asiantuntijana (tehtäväalueena mm. tietosuoja- ja siviilioikeudelliset lainsäädäntöhankkeet), EU:n neuvoston pääsihteeristössä kansallisena asiantuntijana, kihlakunnansyyttäjänä sekä sisäministeriössä ylitarkastajana.

Hakemuksen ja haastattelujen perusteella on katsottava, että virkaan valitulla on tietosuojalainsäädännön alan tehtävistä kokemusta noin neljä ja puoli vuotta, minkä lisäksi hän toimi EU-edustustossa viisi vuotta yhtenä vastuualueenaan tietosuojaa koskevat lainsäädäntöhankkeet. Julkishallinnon juridiikan kokemusta hänellä on yli 20 vuotta. Virkaan valittu on verkostoitunut kansallisesti ja kansainvälisesti tietosuoja-asioissa. Hänellä on vahva kokemus esiintymisestä, kouluttamisesta ja ohjeistamisesta.

Virkaan valitulla on vankka kokemus terveydenhuollon tietosuojalainsäädännöstä sekä potilastiedon käsittelystä ja vaativasta eri henkilörekisterien tietojen yhdistelystä tässä yhteydessä. Lisäksi hänellä on laaja julkishallinnon lainsäädännön ja erityisesti tietosuojalainsäädännön osaaminen. Virkaan valitulla on siten hakuilmoituksessa edellytetty lainsäädännöllinen osaaminen.

Virkaan valittu on osallistunut laajalti erilaisten tietosuojan vaikutustenarviointien tekemiseen aiemmassa tehtävässään Tampereen yliopiston tietosuojavastaavana, hän on tehnyt vaativia vaikutustenarviointeja tutkimushankkeiden ohella myös tietojärjestelmistä. Virkaan valitulla on edellytetty osaaminen vaikutustenarvioiden laatimisesta.

Lisäksi virkaan valitulla on edellytettyä kokemusta digitaalisista kehityshankkeista, muun muassa laajasta tutkimusaineistohallinnan digitalisointiprosessista, joka on haastatteluissa käynyt ilmi ja jonka virkaan valittu on vastineessaan nostanut esiin.

Tietosuojavastaavan valintapäätöksen perusteluista käy ilmi, että molemmat hakijat täyttivät viran muodollisen kelpoisuusvaatimuksen, eikä oikaisuvaatimuksessakaan muuta ole väitetty. Molemmat hakijat kutsuttiin haastatteluun. Virkaan ottamista koskevassa päätöksessä on selostettu tasapuolisesti kummankin haastatellun hakijan ansiot sekä tosiasiallisesti vertailtu niitä suhteessa niin hakuilmoituksessa ilmoitettuihin edellytyksiin kuin myös kuvaamalla hakijoiden koulutusta, tehtävän kannalta olennainen työkokemus sekä hakemuksen ja haastattelun perusteella tehty arviointi.

Päätöksen perusteluista käy nimenomaisesti ilmi, että valinta on perustunut hakemuksien ja hakijoiden haastattelujen perusteella tehtyyn vertailuun, jossa on painotettu laaja-alaista tietosuojaosaamista, työkokemusta sekä kykyä toimia vastuullisessa tehtävässä kaupunkitasoisen tietosuojatiimin esihenkilönä, ja että eduksi on luettu myös kokemus vastaavista tehtävistä.

Kunnan viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat perustuslain 125.2 §:n yleiset nimitysperusteet. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua, joka on suoritettu tietosuojavastaavaa valittaessa. Niin suhteessa hakuilmoituksessa ilmoitettuihin edellytyksiin kuin hakijoiden keskinäisessä vertailussa virkaan valitun henkilön on katsottu olevan ansioitunein ja omaavan siten parhaat edellytykset tietosuojavastaavan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Virkaan valittu on täyttänyt viralle asetetun muodollisen kelpoisuusvaatimuksen, yleisten nimitysperusteiden asettamat vaatimukset sekä muut hakuilmoituksessa esitetyt edellytykset.

Hakijoiden ansiovertailu on suoritettu asianmukaisesti ja päätös on perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla. Virkaan ottaminen on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon haastattelussa esille tulleet seikat sekä hakijoiden viran hoidon kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Päätöksessä on selvitetty valituksi tulleen koulutus, työkokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet objektiivisesti osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Virkaan on valittu kokonaisarvioinnin perusteella hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset parhaiten täyttävä eli ansioitunein hakija.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kaupunginhallitus olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Kaupunginhallituksen päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja se on tarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.

Kaupunginhallitus 07.11.2022 § 780

Päätös

31.10.2022 Poistettiin

Esittelijä

Lisätiedot

Sari Sohlberg, va. tiedonhallintapäällikkö, puhelin: 310 64438

This decision was published on 18.01.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.