Lausuntopyyntö, Helsingin Satama Oy, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA), Länsisataman laajentaminen, UUDELY

Pormestari antoi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) Helsingin Satama Oy:n Länsisataman laajentamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma) seuraavan lausunnon:

YVA-ohjelmassa on tunnistettu hyvin hankkeen toteuttamisesta aiheutuvia rakentamisen aikaisia ja lopputilanteen mukaisia ympäristövaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa ja selostusvaiheessa on tärkeää selvästi erotella rakentamisen ja käytön aikana syntyvät vaikutukset. Hankkeen suunnittelua on tehty ja tehdään parhaillaan yhteistyössä Helsingin kaupungin asiantuntijoiden, hankkeen edustajien sekä hankekonsultin kesken. YVA-menettelyssä toteutettavien vaikutusarviointien tietoja ja johtopäätöksiä tullaan hyödyntämään Satamatunnelin asemakaavassa.

Hankkeen suunnittelu ja arviointi on tarpeen tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa kaupungin kanssa ja kaupungin yleisiä periaatteita noudattaen, koska suunniteltava tunneli on merkittävä liikennejärjestelmän muutos, erittäin haastava suunnittelu- ja toteutustehtävä tiiviissä kaupunkirakenteessa ja sen vaikutukset ovat laajat. Satama-alueen laajennuksen ja laiturirakentamisen yhteydessä toteutettavat toiminnot ja rakenteet sijaitsevat muun kaupunkirakenteen välittömässä läheisyydessä tai vaikutusalueella ja yhteensovitusta olemassa oleviin toimintoihin ja rakenteisiin tarvitaan niiden osalta. Lisäksi kaupunki on maanomistajana useassa suunnittelu- ja toteutuskysymyksessä.

YVA-ohjelman tekstiosuudesta poiketen on tunnelin läntisen suuaukon sijaintia vaihtoehdoissa C ja D on siirretty Iso-Pässi-saaren sijaan Morsian-saaren kohdalle. Vaihtoehto on ollut esillä sataman ja kaupungin välisessä yhteistyössä ja esimerkiksi kaupungin laatimien osayleiskaavaskenaarioiden lähtötietona. YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien arviointien pohjatietona tulee käyttää viimeisintä suunnitteluvaihtoehtoa myös C ja D vaihtoehtojen osalta.

Hankealueen rajausta tulisi muuttaa siten, että koko Länsisataman satama-alue sisältyisi ympäristövaikutusten arviointiin. Uudet laiturijärjestelyt, etelän laajennusalue sekä satamatunnelin mukanaan tuoma liikenneyhteys vaikuttavat ajoneuvoliikenteen järjestelyihin sataman toiminta-alueen sisällä ja tällä saattaa olla vaikutuksia, jotka kohdistuvat ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja kuuluvat siten ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin.

Laiturien uudelleen järjestelylle ja satamakentän laajennukselle ei ohjelmassa esitetä vaihtoehtoisia toteutustapoja, ainoastaan toteuttamatta jättäminen. YVA-ohjelmassa viitataan kaupunginvaltuuston satamatoimintojen kehittämisestä ja sen velvoitteesta mahdollistaa lisääntyvä laivaliikenne Länsisatamassa. YVA-ohjelmasta ei ilmene onko laiturijärjestelyjen osalta tarkasteltu muita tapoja järjestää laivapaikat siten, että ne vastaavat ennustetun tulevaisuuden laiva- ja ajoneuvoliikennemäärän tarpeeseen. Ohjelmasta tulisi ilmetä onko esimerkiksi laivojen liikennöintiaikoihin vaikuttamalla tai laitureiden toisin sijoittamisella mahdollista järjestää liikenne satamakentällä siten, että laajennusaluetta ei tarvittaisi tai se olisi olennaisesti pienempi.

Rakentamisen aikaisen raskaan liikenteen lisäys tulee arviointiohjelman mukaan olemaan noin 320 ajoneuvoa vuorokaudessa. YVA-selvitysvaiheessa tulee ilmaista tarkemmin, tarkoitetaanko liikennemäärän lisäyksellä jokapäiväistä vai arkipäiväliikennettä. Satamalaiturien rakenteiden purun ja uudisrakentamisen aiheuttama liikennemäärän lisäys tulee arvioida ja mahdollisuuksien mukaan ehkäistä haitallisia vaikutuksia Jätkäsaaren olemassa olevaan maankäyttöön. Vaikutusten arvioinnin taustaksi tulee esittää arviota satamalaiturin laajennuksen työmaavaiheen aiheuttamasta liikenteen lisäyksestä sekä työmaavaiheen kestosta.

Arvioinnin yhteydessä tulee kiinnittää huomiota rakentamisen aikaisen raskaan liikenteen määrään ja järjestelyihin ja mahdollisuuksien mukaan vähentää liikenteen haitallisia vaikutuksia kaupunkialueella, esimerkiksi suuntaamalla tunnelin louhekuljetuksia mahdollisimman paljon Salmisaaren suuntaan Länsiväylälle tai merikuljetuksiin. Louhekuljetukset Jätkäsaaresta pois samoja katureittejä kuin laivaliikenteen aiheuttama henkilöajoneuvo- ja raskas liikenne on merkittävä seikka, jonka haittavaikutuksia tulee pyrkiä estämään mahdollisimman tehokkaasti.

Tunnelin suuaukkojen läheisyyteen sijoitettavien työmaatukikohtien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huolellisuutta etenkin Länsisataman päässä, jossa olemassa oleva kaupunkirakenne tunnelille rakennettavan suuaukon ympärillä on tiivis. Tunnelista ulostulevan työmaaliikenteen järjestelyihin ja toiminnasta aiheutuvan haitallisten ympäristövaikutusten selvittämiseen ja hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta haittavaikutukset ovat mahdollisimman pieniä.

Satamatunnelin rakentamisen aikaisten tilapäisten liikennejärjestelyjen vaikutukset tulee selvittää ottaen huomioon Länsiväylän verrattain suuri liikennemäärä sekä sen merkittävä rooli keskustan ja sataman saavutettavuudelle. Länsiväylä on myös Suomen ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta keskeinen liikenneyhteys. Länsiväylän alueen sekä sen ympäristön rajoittavat ominaisuudet työnaikaisten järjestelyjen toteuttamisessa tulee myös huomioida.

Vaikutusten arvioinnissa käytettävät liikenne-ennusteet tulee laatia valtion ohjeistuksen mukaisesti HSL:n ylläpitämällä Helmet 4.1 -mallilla. Vaihtoehtojen tarkastelut tehdään vuoden 2040 ennusteskenaariossa, jossa maankäyttö ja liikenneverkko ovat MAL2023 -suunnitelman mukaisia.

Satama-alueen laiturijärjestelyiden uudistaminen ja etelän laajennusalueen toteuttaminen vaatii työmaatilaa ja yhdessä sataman käynnissä olevan laivaliikenteen ja laivoihin suuntautuvan ajoneuvoliikenteen järjestämisen kanssa tällä saattaa olla merkittävää vaikutusta tilantarpeeseen, joka saattaa kohdistua myös satama-alueen ulkopuolelle. Työmaan ja satamaan kohdistuvan ajoneuvoliikenteen järjestämisen vaikutuksia tulee arvioida ja yrittää löytää mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä aiheuttavia ratkaisuja toimivien työmaa-aikaisten yhteyksien luomiseksi.

YVA-menettelyssä arvioitavissa vaihtoehdoissa C ja D satamatunnelin rakentamistoimet kohdistuvat Helen Oy:n kallioöljysäiliöihin, niiden välittömään läheisyyteen tai vähintään niiden vaikutusalueelle. Säiliöissä on varastoitu raskasta ja kevyttä polttoöljyä vuosikymmenien ajan, varastointi on osin tai kokonaan mahdollisesti päättymässä. Suoraan kallioöljysäiliöihin kohdistuvien tai niiden vaikutusalueella tehtävien toimien ympäristövaikutuksia, kuten esimerkiksi öljyn leviämistä, tulee arvioida ja ehkäistä haitallisten ympäristövaikutusten aiheutuminen.

Jätkäsaaren asuinrakennusten meluntorjunnan suunnittelussa on käytetty tuolloin tiedossa olleita laivojen melupäästö- ja liikennöintimääriä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee selvittää, minkälaisia muutoksia laiva- ja katuliikenteen lisääntyminen melupäästöihin aiheuttaa ja arvioida päästöjen vaikutusta olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen.

Arviointiohjelmassa on esitetty, että tunnelin läntinen suuaukko toteutetaan betonisessa ylhäältä kattamattomassa kaukalossa, jonka pituus vaihtelee Länsiväylän päässä välillä 110–213 metriä vaihtoehdosta riippuen. Melupäästöjä ja melun leviämistä ympäristöön tunneliputkien suuaukkojen ja tunneliputkiin suunniteltavien avokaukalorakenteiden kohdalla on tarpeen arvioida sekä tarvittaessa suunnitella ja toteuttaa tarvittavat melusuojaukset melun leviämisen estämiseksi.

Satamatunnelin linjauksen kohdalla maanalainen rakenne saattaa vaikuttaa omaisuuteen sekä omaisuuden käyttömahdollisuuksiin, esimerkkinä maalämmön hyödyntämismahdollisuus. Arvioinnissa tulee arvioida myös nämä vaikutukset riittävän laajalta vaikutusalueelta.

Satamalaitureiden muutosten mahdolliset vaikutukset Hietalahden aaltoiluolosuhteisiin tulee selvittää. Asialla on erityistä merkitystä rannoille kohdistuvien aaltoiluvaikutusten arvioinnissa sekä esimerkiksi määritettäessä Hietalahden kaavamuutosalueen turvallisia rakentamiskorkeuksia sekä rannan muotoa ja korkeusasemaa.

Kaavat

Maanalainen yleiskaava 2021

Ohjelmassa esitetyn lisäksi maanalaisessa yleiskaavassa hankealuetta koskee ainakin seuraava merkintä:
Keskustan maanalaisen kehittämisen kohdealue. Määräystekstin mukaan aluetta on kehitettävä siten, että se palvelee ensisijaisesti keskustan kehittämistä tukevia toimintoja, hallintoa ja huoltoa. Tilojen käyttötarkoitus ja soveltuvuus alueelle tulee tutkia. Alueen maanalaiset tilat on varattu ensisijaisesti keskustan liike- ja palvelutiloja sekä keskustan alueen toimintoihin liittyvää yhdyskuntateknistä huoltoa sekä eri liikennemuotoja varten.

Lisäksi maanalaisessa yleiskaavassa olevien aluemerkintöjen lisäksi sekä olemassa oleviin että suunniteltuihin tiloihin saattaa johtaa esimerkiksi ajotunneliyhteyksiä, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

Maanalaisessa yleiskaavassa satamatunneli ja keskustatunneli on esitetty erillisinä tunneleina. Keskustatunneli on osoitettu maanalaisessa yleiskaavassa merkinnällä ”Ohjeelliset suunnitellut liikennetunnelit” ja kaavamääräysten mukaan tunnelin toteuttamisedellytykset tulee turvata. Keskustatunnelista on olemassa alustava rakennetekninen tilavaraussuunnitelma, jonka länsipään tilavarausta on hyödynnetty satamatunnelin vaihtoehto A:n suunnittelussa. Keskustatunnelin toteuttamiskelpoisuus sekä liittyminen Länsiväylälle tulee turvata myös satamatunnelin vaihtoehdoissa C ja D. Satamatunnelin asemakaavan laadinnan yhteydessä keskustatunnelin toteuttamisedellytykset turvataan maanalaisen yleiskaavan merkinnän perusteena olevien rakennus- ja liikenneteknisten suunnitelmien tasoisin selvityksin.

Satamatunnelia koskeva merkintä on: ls-1, ohjeellinen suunniteltu sataman liikenteelle varattu tunneli. Merkintää koskeva määräyksessä sanotaan: Sataman liikennettä varten varattu tila, jonka sijainti on ohjeellinen. Tunneli ei ole osa tie- tai katuverkkoa. Satamatunnelin toteuttamisen tavasta päätetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Tunnelin toteuttamisedellytykset tulee turvata.

Asemakaavat, maanalaiset ja maanpäälliset

Suunnittelussa tulee ottaa huomioon voimassa olevat hankealuetta koskevat maanpäälliset ja maanalaiset asemakaavat merkintöineen ja määräyksineen sekä arvioida hankkeen vaikutuksia näiden toteutusedellytyksiin. Lisäksi tunnelilinjauksen osalta tulee arvioitavaksi hankkeen vaikutukset maanomistajien mahdollisuuksiin hyödyntää omistamansa maa-alaa, esimerkkinä maalämpökaivot.

Asemakaavassa 12046 on Länsiväylän pohjoispuolella merkintä W/s Historiallisen sairaalakokonaisuuden maisemaan liittyvä vesialue. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vaarantavat sen maisemahistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilymisen.

Satamatunneli vaihtoehdon A pohjoispään avorampin osuus sijoittuu pääosin kaavoittamattomalle alueelle Lapinlahden puiston asemakaavan 12046 mukaisesti. Asemakaavaa laadittaessa vuonna 2012 jätettiin Keskustatunnelin avorampin sijainti kaavan ulkopuolelle. Sijainti on sama kuin vaihtoehdossa A satamatunnelin avorampin sijainti.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 11.12.2018 Lapinlahden sairaalan suunnitteluperiaatteet asemakaavan muutoksen pohjaksi. Lautakunta totesi, että uhanlaisen kirvelilattakoin esiintymien turvaaminen on keskeistä ja suunnittelun edetessä pyritään kaikkien esiintymien säilyttämiseen ja tarvittaessa myös esiintymien siirtoihin. Suunnitteluperiaatteissa on huomioitu Keskustatunnelin alustava aluevaraus, joka on sama alue kuin satamatunnelin vaihtoehdossa A.

Hankealueella tai sen vaikutusalueella valmisteilla olevat osayleis- ja asemakaavat

Länsiväylän ympäristön osayleiskaava

Kaupunkiympäristön toimiala on käynnistänyt Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan laadinnan vuonna 2022. Osayleiskaava-alue pitää sisällään Länsiväylän ja lähiympäristön välillä Ruoholahti–Koivusaari. Suunniteltu Satamatunnelin länsipää Salmisaaressa sijaitsee osayleiskaavan alueella. Osayleiskaavoituksen yleisenä tavoitteena on vähentää väylämäisen liikenneympäristön haittavaikutuksia sekä tutkia kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia Länsiväylän varrella Lauttasaaressa ja Salmisaaressa.

Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkastellaan parhaillaan neljää eri skenaariota, joissa on tutkittu ja varioitu uudisrakentamisen mahdollisuuksia, laatua ja määrää, Länsiväylän este- ja häiriövaikutuksen vähentämistä, Länsibaana-nimisen kevyen liikenteen yhteyttä, uutta raitiotieyhteyttä Ruoholahdesta Koivusaareen sekä Länsiväylän siirtämistä tunneliin Lauttasaaressa. Vaihtoehdoissa on mukana tarkastelu, jossa Länsiväylä-liikenneyhteys muutetaan väylästä kaduksi. Skenaariot sisältävät oletuksen, että satamatunneli on rakennettu.

Skenaarioiden vaikutusarvioinnin jälkeen osayleiskaavan valmistelua jatketaan laatimalla suunnitteluperiaatteet, jotka käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa alkuvuodesta 2023. Tämän jälkeen laaditaan osayleiskaavaluonnos, joka valmistuu vuonna 2024. Tavoitteena on, että alueen osayleiskaava valmistuu vuonna 2025.

Helsingin sataman toimesta rakennettavan satamatunnelin suunnitteluratkaisut ovat keskeisiä Salmisaaren maankäytön kehittämismahdollisuuksien kanssa. Satamatunneli-hankkeen ja Salmisaaren maankäytön suunnittelun yhteensovitustarve jatkuu myös YVA-menettelyn päätyttyä.

Jätkäsaari, Länsisataman terminaali 1

Asemakaava-alue sisältää muutoksen, jossa kaavoittamatonta vesialuetta muutetaan satama-alueeksi (LS). Ehdotuksen mukaan alueelle saa rakentaa tarvittavien laitureiden, liikennealueiden ja autopaikkojen lisäksi sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia ja rakenteita. Asemakaava mahdollistaa henkilöliikenneterminaalin sekä liike- ja toimitilarakennusten rakentamisen sekä satamaliikennettä palvelevia liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä. Satamatunnelin suuaukko sijaitsee tällä asemakaavan muutosalueella ja se on merkitty kaavaan ohjeellisena (ma-LT Liikennetunneli, sijainti ohjeellinen). Kaavaehdotus on käsitelty kaupunkiympäristölautakunnassa syksyllä 2022.

Muut käynnissä olevat tai käynnistyvät kaavamuutokset

Muita käynnissä olevia kaavamuutoshankkeita, joiden laadinnan vaiheet vaihtelevat: Hietalahden asemakaava, Kampin alueita ja Leppäsuon kortteli 411, Kamppi, Lapinlahdenkatu 8; Kamppi, Ruoholahdenkatu 14; Kamppi, Marian kasvuyrityskampus sekä Kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistaminen

Lisäksi tällä hetkellä tiedossa olevia, mahdollisesti hankkeen suunnittelun ja toteutuksen aikana käynnistyviä asemakaavahankkeita ovat: Itämerenkatu ja Lepakonaukio AK, Hernesaaren AK ja Lapinlahden sairaala -rakennusta koskeva AK-muutos.

YVA-menettelyn hankealueella tai sen läheisyydessä käynnissä olevien asemakaavamuutosten sisältöä tulee arvioida hankkeen toteutettavuuden kannalta ja tehdä tarvittavassa määrin yhteensovitusta eri hankkeiden kesken. YVA-menettelyn aikana saattaa käynnistyä myös muita, tässä mainitsemattomia kaavamuutoksia, joiden sisältö ja suunnittelu tulee ottaa tarvittavin osin huomioon.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää Satamatunnelille laadittavaa asemakaavaa ja edellä mainitun Jätkäsaari, Länsisataman terminaali 1 -asemakaavan voimaantuloa.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala käynnistää satamatunnelin asemakaavan laadinnan julkaisemalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman talvella 2022–2023. Asemakaavan laadintaa edistetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana. YVA-menettelyn yhteydessä tehtäviä arviointeja tullaan hyödyntämään soveltuvin osin asemakaavan laadinnan yhteydessä tehtävässä vaikutusten arvioinnissa. Tarvittaessa arviointeja tarkennetaan kaavoituksen aikana suunnittelun edetessä. Tavoitteena on, että tunnelin asemakaava tulee voimaan vuoden 2024 aikana.