Lausuntopyyntö, neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto, STM

Pormestari päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen (338/2011) muuttamista koskevasta asetusluonnoksesta:

Helsingin kaupunki pitää ehdotettuja muutoksia pääosin perusteltuina ja kannatettavina. Muutokset selkeyttävät terveydenhuoltopalvelujen järjestämisen vastuita eri toimijoiden kesken. Voimassa olevan asetuksen osin vanhentuneiden tai epätarkkojen ilmaisujen selkiyttämistä on myös pidettävä hyvänä.

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetun oppilaitoksen opiskelijan määrittelyn selkiyttämistä (3 §) on pidettävä hyvänä. Kuntien tekemän yhtenäisen toimintaohjelman korvaaminen terveydenhuoltolain (581/2022) 15 §:n mukaisella hyvinvointialueen alueellisella neuvolasuunnitelmalla sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain (377/2022) 13 a §:n mukaisella alueellisella opiskeluhuoltosuunnitelmalla on tarkoituksenmukaista. Uusi toimintatapa tulisi selkeyden vuoksi sisällyttää valtioneuvoston asetuksen 4 §:ään.

4 §:n 2 momentissa ehdotettu painotus yksilö- ja perhekohtasisiin tarpeisiin on kannatettava. Sisältöön tarvitaan kuitenkin tarkennusta. Esimerkiksi lasta odottavan henkilön puolisoon tai muihin perheenjäseniin kohdistuvat terveystarkastukset eivät kuulu äitiys- ja lastenneuvolan tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Lisäksi tulisi huomioida, että laaja perhekäsitys ja perheiden monimuotoisuus voivat synnyttää tulkinnallisia ongelmia palvelun järjestämisessä ja palveluihin oikeutettujen määrittelyssä.

Määräaikaisia tarkastuksia koskeva 9 §:n 1 momentin muotoilu tarpeelliseksi arvioiduista terveystarkastuksista terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi jää sisällöllisesti tulkinnanvaraiseksi. Täsmennystä tarvitaan erityisesti terveydenhoitajan ja lääkärin antaman palvelun osalta. Lisäksi tulee selkiyttää vastuita tarpeelliseksi arvioitavien terveystarkastusten suhteen.

10 §:n mukaisia peruskouluikäisten lasten suun terveystarkastuksia koskevilta osin tarvitaan tarkennusta. Koulut eivät tietosuojaan vedoten luovuta terveydenhuollolle yksilöityjä tietoja koululaisista, mikä rajoittaa palvelunjärjestäjän mahdollisuuksia vastata säädettyihin vaatimuksiin. Potilasturvallisuuden näkökulmasta terveydenhuoltoon kutsuttaessa tarvitaan yksilöity henkilötieto, jotta hoidettavan henkilöllisyys on varmistettavissa.

Suun terveystarkastuksissa yksilön ikä olisi luokka-astetta parempi peruste hampaiden ja leukojen kasvun seurantaan. Luokka-asteella voi olla eri ikäisiä lapsia ja riskinä on, että yksilö putoaa luokka-asteperusteisen tarkastusjärjestelmän ulkopuolelle. Luokka-asteperusteiset tarkastukset vaikuttavat myös kerättävään vertailutietoon. Ne tuottavat tilastotietoa vain osasta ikäluokan lapsia. Oppilaalle järjestettävät suun terveystarkastukset (10 §:n 1 momentin 3 kohta) tulisi toteuttaa ikään perustuen 7-, 12- ja 14-vuotiaana. Näin kehote tai kutsu suun terveystarkastukseen voidaan kohdentaa väestötietojen perusteella ikäluokittain.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että kouluyhteisön ja opiskeluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevassa asetuksen 12 §:ssä huomioitaisiin jatkovalmistelussa myös esiopetuksessa olevien lasten toimintaympäristön terveellisyys ja turvallisuus.

On kannatettavaa, että erityisen tuen tarpeen selvittämistä koskevassa 13 §:ssä huomioidaan tervettä kasvua ja kehitystä vaarantavien tekijöiden lisäksi myös terveyttä ja hyvinvointia vaarantavat tekijät. Monialaisen yhteistyön täsmentäminen erityisen tuen tarpeen arvioimisessa ja tuen järjestämisessä on tärkeää. Erityisen tuen tarpeiden ohella asetuksessa olisi kuitenkin syytä huomioida myös perustason palveluohjaus sekä lapselle, nuorelle ja tämän perheelle tarjottavan ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palvelujen sekä moniammatillisen yhteistyön merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Valtioneuvoston asetus 338/2011 koskee ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toimijoita. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toimijat laativat yksilökohtaisen terveyssuunnitelman yhdessä asiakkaan ja perheen kanssa, kun taas erityisen tuen tarpeeseen liittyvän hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman laatiminen toteutuu monialaisena yhteistyönä esimerkiksi osana asiakas- tai kuntoutussuunnitelmaa. Tämä tulisi ottaa huomioon 13 §:ssä hyvinvointi- ja terveyssuunnitelman muotoilussa.

Seksuaali- ja lisääntymisterveysneuvontaa (16 §) koskevaa lisäystä hedelmällisyystietoisuuden edistämisestä sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvien seikkojen huomioimisesta seksuaaliterveysneuvonnassa on pidettävä erityisen tärkeänä.