Toivomusponsi, psykologin avun määrän lisääminen kouluissa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi toivomusponteen seuraavan lausunnon:

Valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osalla on ongelmia. Nämä ongelmat myös kasautuvat, joten samalla nuorella voi olla sekä mielenterveys- että lastensuojelullisia vaikeuksia. Helsingin kaupunki on pyrkinyt selkiyttämään lasten ja nuorten mielenterveystyötä sekä kaupungin sisäisesti että HUS:in kanssa. On esimerkiksi laadittu lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjujen kuvauksia, avattu myös nuorille sopivia matalan kynnyksen Mieppi-palveluja ja lisäksi on avattu kaupungin oma lastenpsykiatrinen yksikkö. On myös otettu käyttöön CA (common assessment) -malli, jonka avulla saadaan parannettua yhteistä käsitystä siitä, mistä aineksista lasten ja nuorten hyvinvointi koostuu.

Helsinki on aiemmin lisännyt kouluissa ja oppilaitoksissa toimivien psykologien määrää mm. hankerahojen ja tarveperustaisen rahoituksen avulla. Opiskeluhuollon palvelut hoidetaan jatkossakin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta käsin, mutta rahoitus tulee valtion soterahoituksesta. Aiempien hankkeiden kautta ei ole voitu enää palkata psykologeja, mutta tilannetta helpottaa se, että valtioneuvosto on samaan aikaan säätänyt sitovan mitoituksen koulun psykologipalveluille. Mitoitus yksi psykologi/780 oppijaa on aika lähellä Helsingin aiempaa tilannetta. Perusopetukseen ja varsinkin toiselle asteelle tulee tätä kautta 1.8.2023 alkaen muutamia psykologien lisävakansseja. Näin ollen voidaan sanoa, että psykologien saatavuus paranee jatkossakin jossain määrin. Tarveperusteisuutta on syytä tarkastella jatkossa alueilla, joissa psykologityövoiman tarve on erityisen suuri.

Psykologien saatavuudessa on valtakunnallisia ongelmia, jotka näkyvät jossain määrin myös Helsingissä. Kaskon ja Sotepen yhteistyössä mietitään keinoja psykologien saatavuuden parantamiseen.

Mielenterveystyössä voi toimia myös muita ammattihenkilöitä kuin psykologeja. Onkin tärkeää huomioida myös esimeriksi kuraattorien, terveydenhoitajien tai psykiatristen sairaanhoitajien työpanos lasten ja nuorten mielenterveystyön edistämisessä. Myös hyvä opettaja tuo lapsen elämään turvaa ja hyvän aikuisen mallin. Tämä tukee osaltaan lasten ja nuorten mielenterveyttä.

Koulun aikuisten hyvällä yhteistyöllä ja siihen sisältyvällä koulun psykologityöllä on merkittäviä terveysvaikutuksia.