Toivomusponsi, osa kaupungin budjetista korvamerkittävä nuorten aloitteiden toteuttamiseksi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, ettei erillisen määrärahan irrottaminen nuorten aloitteita varten ole mielekästä. Nuorten aloitteen sisällön toteuttaminen vaatii vastuutahon kaupungin organisaatiossa määrärahojen lisäksi. Nuorten aloitteilla voidaan paremmin parantaa käytäntöjä, jos niiden sisältöä ei rajata erillisin määrärahoin, vaan ne voivat suoraan vaikuttaa kaupungin toimintojen kehittämiseen.

Nuorille on Helsingissä useita erilaisia vaikuttamisen kanavia, joista aloitekanava on yksi.

Nuorten ehdotuksia ja aloitteita toteutetaan tällä hetkellä kaupungissa esimerkiksi Nuorten budjetin ja OmaStadin rahoituksella.

Nuorisopalveluiden osallistuva budjetointi Nuorten budjetti tavoittaa vuosittain yli 10 000 helsinkiläistä nuorta. Nuorten budjetin kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan suoraan nuorisopalveluiden resurssien käyttöön. Nuorten budjetissa kerätään laajasti tietoa nuorten ajatuksista ja toiveista, kehitetään ehdotuksia yhdessä työpajoissa, äänestetään kouluissa ja neuvotellaan rahankäytöstä. Nuoret pääsevät myös itse mukaan hankkeiden toteutukseen. Nuorten budjetin kautta toteutetaan vuosittain noin 50–80 nuorten ideoimaa hanketta.

Nuorten aloitteita on mahdollista toteuttaa myös kaupungin yhteisen osallistuvan budjetoinnin OmaStadin kautta, jossa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen on varattu 8,8 miljoonaa euroa. Nuorten budjetin työpajoissa tuetaan nuoria edistämään ehdotuksiaan myös OmaStadin kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset ideat, jotka eivät ole nuorisopalveluiden toteutettavissa tai joihin tarvitaan isompi budjetti. OmaStadin kahdella ensimmäisellä kierroksella on toteutunut useita nuorten ehdottamia hankkeita, esimerkiksi trampoliineja yleisiin puistoihin sekä LGBTQ+ -seminaareja peruskouluihin.

Osallistuvan budjetoinnin prosessien etuna on alueellisuus: prosessit on suunniteltu siten, että nuoria tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja hankkeita toteutetaan joka puolella kaupunkia.

Nuorten ryhmät voivat myös hakea nuorten ryhmien projektiavustusta (Sponssi). Avustusta voi saada toimintaan, jota nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat.

Aloitekanavan merkitys osana nuorten vaikuttamiskanavien kokonaisuutta on siinä, että sitä kautta nuorten on mahdollista tuoda matalalla kynnyksellä tärkeinä pitämiään asioita päättäjien tietoon ja keskusteluun. Aloitteet koskevat usein sellaisia asioita ja ilmiöitä, joiden toteuttaminen vaatii laajempaa keskustelua kaupungin palveluissa ja päätöksenteossa.

Aloitejärjestelmän kehittämistyön tuloksena yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin, että jatkossa nuorten aloitteet käsiteltäisiin kaupunginhallituksen sijaan siinä toimialalautakunnassa tai johtokunnassa, jonka toimivaltaan, tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetyt toimenpiteet kuuluisivat. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa nuorten aloitteiden käsittelyä sekä vahvistaa niiden vaikuttavuutta.

Nuorten aloitteiden käsittelyyn ja vaikuttavuuteen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Lisäksi on tärkeää, että nuoret pääsevät lisäksi viemään eteenpäin konkreettisia muutoksia esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta.