Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, päiväkoti Luotsi

HEL 2022-013506
More recent handlings
Case 20. / 41 §

Oikaisuvaatimus vahingonkorvausta koskevassa asiassa

Education Committee

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** hallintopäällikön päätöksestä 21.12.2022 (§ 215) tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Hallintopäällikkö hylkäsi 21.12.2022 tekemällään päätöksellä (§ 215) yhteensä 784,96 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on liitteenä 1.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan Helsingin kaupunki on menetellyt varhaiskasvatuspaikan irtisanomisessa virheellisesti oikaisuvaatimuksesta tarkemmin ilmenevästi. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hylkäävä päätös on kokonaisuudessaan täysin kohtuuton. Kaupungin tulee tulla asiassa vastaan ja korvata kunnallinen hoitomaksu.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Oikaisuvaatimuksen tekijä on aiemmin 14.10.2022 toimittamassaan vahingonkorvaushakemuksessa esittänyt korvausvaatimuksen taloudellisesta menetyksestä: kunnallinen hoitomaksu 163,80 euroa ajalta, jolloin lapset olivat jo siirtyneet yksityiseen varhaiskasvatukseen sekä yksityisen hoitomaksu, joka lankesi maksettavaksi Kelan evättyä yksityisen hoidon tuen. Lapset vaihtoivat kunnallisesta varhaiskasvatuksesta yksityiseen 1.8.2022 alkaen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annetussa päiväkodin selvityksessä liitteineen uudistetaan aiemmin lausuttu. Päiväkodin selvitys on liitteenä 2, ilmoitus lapsen loma-ajasta liitteenä 3 ja huoltajan sähköpostiviesti 18.8.2022 liitteenä 4.

Selvitetyn mukaan perheen mahdolliset muutokset olivat päiväkodin tiedossa jo alkuvuodesta alkaen. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ohjeisti useita kertoja perhettä laittamaan kirjallisen ilmoituksen päiväkodinjohtajalle varhaiskasvatuspaikan irtisanomisesta. Mitään ilmoitusta päiväkodinjohtajalle tai varhaiskasvatuksen opettajalle tai päiväkodin yhteiseen sähköpostiin ei koskaan tullut. Lisäksi perheen kesälomia tiedusteltaessa ei tullut ilmi varhaiskasvatuksen päättymisestä, lomakkeessa olisi voinut myös päättymisen ilmoittaa. Selvitetyn mukaan mitään sekaannusta ei päiväkodin osalta asiassa ole. Irtisanominen on kirjattu samana päivänä, jolloin se on kirjallisena saatu, vaikka ohjeessa pyydetään antamaan irtisanomisilmoitus kuukautta ennen. Myös kaupungin sivuilla on selkeät ohjeet varhaiskasvatuspaikan irtisanomisesta, joiden mukaan paikan irtisanomisesta tulee ilmoittaa yksikön esihenkilölle viimeistään kuukautta aikaisemmin. Tämä mahdollistaa sen, että vapautuva paikka voidaan myöntää seuraavalle.

Selvitetyn mukaan varhaiskasvatuspaikan irtisanominen tapahtui vasta päiväkodinjohtajan yhteydenoton jälkeen. Päiväkodin johtaja oli yhteydessä hakijaan 18.8.2022, koska lapsista ei kuulunut ja oletuksena oli, että suunnitelma vaihtaa yksityiseen varhaiskasvatukseen oli mahdollisesti toteutunut. Puhelimessa päiväkodin johtaja pyysi nimenomaan kirjallista viestiä irtisanomisesta. Kirjallinen hakijan viesti saapui 18.8.2022, jolloin se myös kirjattiin Effica-järjestelmään.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana on, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä tulee olla syy-yhteys, minkä lisäksi korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää aina myös vahingonaiheuttajan tuottamusta. Jotta ns. puhdas varallisuusvahinko tulisi korvattavaksi, tulisi sekä vahingonkorvauslain yleisten lähtökohtien, että erityisten edellytysten täyttyä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Varhaiskasvatuspaikan irtisanomismenettely koskee yhdenvertaisesti jokaista varhaiskasvatuksen asiakasperhettä.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että kaupungin työntekijä tai viranhaltija olisi toiminut asiassa tuottamuksellisesti, mikä olisi johtanut vahingon syntymiseen. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.

Close

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut Hallintopäällikkö 21.12.2022 § 215

Päätös

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen 784,96 euron suuruisesta taloudellisesta vahingosta.

Päätöksen perustelut

Hakija (huoltaja) on esittänyt 14.11.2022 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa 784,96 euron suuruisen korvausvaatimuksen taloudellisesta menetyksestä ajalta 1.- 19.8.2022. Hakijan mukaan kunnallisen hoitopaikan irtisanomisen ajankohta on kirjautunut virheellisesti kaupungin menettelyn johdosta, minkä vuoksi korvausta haetaan seuraavasti: 163,80 euroa kunnallinen hoitomaksua ajalta, jolloin lapset olivat jo siirtyneet yksityiseen varhaiskasvatukseen sekä 621,16 euroa yksityinen hoitomaksu, joka lankesi maksettavaksi, koska Kelan yksityisen hoidon tuki evättiin. Hakijan lapset vaihtoivat kunnallisesta varhaiskasvatuksesta yksityiseen 1.8.2022 alkaen. Hakijan mukaan lasten hakeminen yksityiseen oli tiedossa kunnallisessa hoitopaikassa jo alkuvuodesta ja kesäkuun jälkeen lapset eivät palanneet kunnalliseen päiväkotiin. Sähköpostisekaannuksen ja osittain puuttuvien ohjeiden takia virallinen irtisanominen tapahtui vasta 19.8.2022.

Varhaiskasvatuksen toimipisteen (päiväkoti) selvityksen (liitteet: ilmoitus lapsen loma-ajasta ja hakijan sähköpostiviesti 18.8.2022) mukaan hakijan perheen mahdolliset muutokset olivat päiväkodin tiedossa jo alkuvuodesta alkaen. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ohjeisti useita kertoja perhettä laittamaan kirjallisen ilmoituksen päiväkodinjohtajalle varhaiskasvatuspaikan irtisanomisesta. Mitään ilmoitusta päiväkodinjohtajalle tai varhaiskasvatuksen opettajalle tai päiväkodin yhteiseen sähköpostiin ei koskaan tullut. Lisäksi perheen kesälomia tiedusteltaessa ei tullut ilmi varhaiskasvatuksen päättymisestä, lomakkeessa olisi voinut myös päättymisen ilmoittaa. Selvitetyn mukaan mitään sekaannusta ei päiväkodin osalta asiassa ole. Irtisanominen on kirjattu samana päivänä, jolloin se on kirjallisena saatu, vaikka ohjeessa pyydetään antamaan irtisanomisilmoitus kuukautta ennen. Myös kaupungin sivuilla on selkeät ohjeet varhaiskasvatuspaikan irtisanomisesta, joiden mukaan paikan irtisanomisesta tulee ilmoittaa yksikön esihenkilölle viimeistään kuukautta aikaisemmin. Tämä mahdollistaa sen, että vapautuva paikka voidaan myöntää seuraavalle.

Selvitetyn mukaan varhaiskasvatuspaikan irtisanominen tapahtui vasta päiväkodinjohtajan yhteydenoton jälkeen. Päiväkodin johtaja oli yhteydessä hakijaan 18.8.2022, koska lapsista ei kuulunut ja oletuksena oli, että suunnitelma vaihtaa yksityiseen varhaiskasvatukseen oli mahdollisesti toteutunut. Puhelimessa päiväkodin johtaja pyysi nimenomaan kirjallista viestiä irtisanomisesta. Kirjallinen hakijan viesti saapui 18.8.2022, jolloin se myös kirjattiin Effica-järjestelmään.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana on, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä tulee olla syy-yhteys, minkä lisäksi korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää aina myös vahingonaiheuttajan tuottamusta.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että kaupungin työntekijä tai viranhaltija olisi toiminut asiassa tuottamuksellisesti, mikä olisi johtanut vahingon syntymiseen. Jotta ns. puhdas varallisuusvahinko tulisi korvattavaksi, tulisi sekä vahingonkorvauslain yleisten lähtökohtien, että erityisten edellytysten täyttyä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Lisätiedot

Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 31015036

jaana.iivonen@hel.fi
Close

This decision was published on 15.02.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Close

Presenter information

vs. kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Outi Salo

Ask for more info

Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036

jaana.iivonen@hel.fi

Attachments

1. Liite 1 Oikaisuvaatimus 12.1.2023
The attachment will not be published on the internet.
2. Confidential: JulkL (621/1999) 24.1 § 32 k
3. Confidential: JulkL (621/1999) 24.1 § 32 k
4. Confidential: JulkL (621/1999) 24.1 § 32 k

The decision documents refer to appendices that are not available online. The City of Helsinki does not publish any appendices that contain confidential information, information that could compromise the protection of privacy or documents that cannot be made available in an electronic format due to technical reasons. (Act on the Openness of Government Activities 621/1999, Information Society Code 917/2014, Data Protection Act 1050/2018, Act on the Processing of Personal Data in Social and Health Care 703/2023,  Act on Public Procurement and Concession Contracts 1397/2016). You can also request decision documents from the City of Helsinki Registrar's Office.