Avustusten myöntäminen, nuorisopalvelut, toiminta- ja palkkausavustukset vuodelle 2023

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Nuorisoyhdistysten avustusohjesäännön mukaan palkkausavustuksen saantiin ovat oikeutettuja rekisteröityneet helsinkiläiset nuorisojärjestöt tai vastaavat yhdistykset, joilla on alaisuudessaan paikallisia helsinkiläisiä nuorisoyhdistyksiä/jaostoja/osastoja/toimintaryhmiä tai jos järjestön luonne muutoin edellyttää organisoimista. Lisäksi palkkausavustuskelpoisten järjestöjen jäsenistä tai aktiivisesti toimintaan osallistuvista vähintään 2/3 tulee olla alle 29-vuotiaita. (Nuorisoyhdistysten avustusohjesääntö)

Palkkausavustuksen käyttöön hyväksyttäviä menoja ovat työntekijän palkkauskulut, palkkauksesta aiheutuvat lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalikulut sekä lakisääteiset vakuutukset ja työntekijän työstä aiheutuvat matkakustannukset. Avustusta saavien yhdistysten on pidettävä kirjanpitoa kirjanpitolain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Kirjanpito on järjestettävä siten, että avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata (Nuorisoyhdistysten avustusohjesääntö)

Mikäli hakemus on puutteellinen, tulee hakijaa pyytää täydentämään hakemusta ja asettaa määräaika, johon mennessä hakemus tulee viimeistään täydentää. Jos hakemusta ei täydennetä asetettuun määräaikaan mennessä, käsitellään hakemus toimitettujen tietojen perusteella. Päättävä toimielin tekee hylkäävän päätöksen, jos hakemuksen myöntämisen edellytykset eivät täyty. (Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeet 28.10.2019)

Avustustoiminnassa on otettu huomioon valtiontukisääntely ja avustuksen kilpailuvaikutukset. Avustamisen ei katsota vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska palveluja tuotetaan ensi sijassa paikallisille asukkaille rajatulla alueella jäsenvaltiossa. Kaupungin hakijalle myöntämä avustus on julkisista varoista myönnettyä tukea. Mikäli avustusta myönnetään hakijalle, joka harjoittaa taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla (esim. palveluiden tai tuotteiden myyntiä), tulee ennen avustuksen myöntämistä selvittää ja arvioida, onko avustuksen myöntäminen valtiontukisäännösten mukaan mahdollista. Avustuspäätöksen perusteluista tulee tällaisessa tapauksessa ilmetä peruste avustuksen sallittavuudelle. Kiellettynä valtiontukena pidetään julkisen sektorin missä tahansa muodossa myöntämää tukea, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua, suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa ja vaikuttaa EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Myös avustus voi täyttää kielletyn valtiontuen kriteerit, eikä avustusta tule tällöin myöntää. (Helsingin kaupungin avustusten yleisohjeet 28.10.2019)

Palkkausavustusvalmistelu

Nuorisojaosto päätti tammikuun kokouksessaan varata palkkaus- toiminta- ja projektiavustuksiin sekä tarvittaessa leiriavustuksiin 2 191 000 euroa (yhteensä avustusmäärärahat 2 851 000 euroa). Tuolloin nuorisojaosto ei vielä määritellyt tarkkoja jakoja eri avustusmuotojen kesken, vaan se määrittely jätettiin tähän kokoukseen. Määräraha jaetaan tässä seuraavasti: palkkausavustuksiin 815 812 euroa, toiminta-avustuksiin 1 317 470 euroa ja projektiavustuksiin 57 718 euroa.

Avustushakemusten ja liitteiden tarkastelu, määrärahojen niukkuus ja arviointikierroksen tulokset eivät tällä kertaa tuoneet perusteita laajemmille muutoksille edellisvuoteen verrattuna. Aiemmin tammikuussa päätetty loma-aikojen leiriavustusten tarkoituksenmukainen korotus (30 000 euroa) myös asetti entistä tiukemman raamin niin palkkausavustusten kuin toiminta-avustusten valmisteluun. Mitään erillistä indeksitarkistusta ei nähty mahdolliseksi esittää. Esityksessä myös ennakoidaan jo vuoden 2024 tilannetta, sillä hakijoiden tulee huomioida se, että tuolloin määrärahat saattavat jäädä merkittävästi pienemmiksi, mikäli koronasta johtuvat jälleenrakennusmäärärahat poistuvat.

Palkkausavustusten saannin edellytyksenä on toimintatavoiltaan vakiintunut nuorisojärjestö, jolla on näyttöä toiminnan laajuudesta, kattavuudesta sekä kyvystä toimia työnantajana. Lisäksi linjauksena on ollut, että avustusta myönnetään vain kuukausipalkkaa saavien työntekijöiden kustannuksiin, eikä esimerkiksi tuntipalkkaisten kerho-ohjaajien kustannuksiin.

Avustusohjesäännön mukaisesti palkkausavustusta hakeville yhdistyksille tehdään toiminnan arviointi kolmen vuoden välein. Kolmen vuoden välein suoritettava arviointi antaa järjestöille riittävästi aikaa kehittää nuorisotoimintaa sekä sen laajuutta ja tuloksellisuutta. Nuorisojaosto päättää avustukseen oikeutetut järjestöt arvioinnin ja muiden avustusohjesäännön palkkausavustusta koskevien kriteerien perusteella seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tänä vuonna tehty arviointi linjaa palkkausavustusta saavat yhdistykset ajalle 2023-2025.

Palkkausavustuksen piiriin nousee uutena toimijana HELride Collective ry. Yhdistyksen osalta toiminnan arviointi, laajuus, kattavuus, ainutlaatuisuus, avustuksen saannin tarve sekä nuorisopoliittinen merkitys perustelevat esitystä. Muiden kohdalla palkkausavustuksen taso pysyy vuoden 2022 linjassa. Lisäksi kymmenelle yhdistykselle ei esitetä palkkausavustusta.

Helsingin sosialidemokraattinen nuorisopiiri ry ilmoitti työntekijävaihdosten vuoksi käyttäneensä viime vuonna vähemmän palkkausavustusta, kun heille myönnettiin. Yhdistyksen selvityksen mukaan heille myönnetystä 28 000 eurosta jäi käyttämättä 3 308 euroa, joka siirtyy tälle vuodelle ja näin ollen on vähennetty vuoden 2023 avustuksesta.

Palkkausavustusta vuodelle 2023 tuli hakea viimeistään helmikuun viimeisenä päivänä. Määräaikaan mennessä saapui 33 hakemusta (2022:29), joista yksi hakija veti hakemuksensa pois valmisteluvaiheessa.

Palkkausavustusarviointivalmistelu

Palkkausavustuksen hakijoiden arviointi oli järjestyksessään seitsemäs, ensimmäinen arviointi tehtiin vuonna 2005.

Arvioinnissa käytettyä mallia on kehitetty vuosien aikana yhdessä järjestöjen kanssa palvelemaan paremmin helsinkiläistä nuorisotyön järjestökenttää. Vuoden 2023 arviointi uudistettiin vastaamaan nykyistä EFQM-mallia ja suoritettiin kokonaisuudessaan kyselyluonteisena. Aiemmista vuosista tutut teemat säilyivät ja myös edellisenä arviointivuonna 2020 nostetut turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden teemat pysyivät mukana. Kyselyä kehitettiin yhteistyössä myös useissa aiemmissa arvioinneissa mukana olleen Owal Groupin kanssa, joka suoritti arvioinnin. Järjestöarvioinnissa keskityttiin edellisten arviointikierrosten tapaan mittaamaan organisaation toimintatapoja ja toiminnan tuloksia. Arviointi sekä tuottaa nuorisojaostolle tietoa että toimii järjestöille oman toiminnan kehittämisen työkaluna.

Kumppanuusyksikkö arvioi ensin kaikki 32 hakemusta, joista 24 valikoitui mukaan ulkopuolisen arvioijan tekemään palkkausavustusarviointiin. Kaikki arviointikyselyn saaneet järjestöt tekivät itsearvioinnin ja palauttivat materiaalin määräajassa. Poiketen aiempien vuosien arvioinneista, erillisiä täydentäviä järjestökohtaisia keskusteluja ei käyty.

Arviointilomakkeen toimittamisen jälkeen arviointiin osallistuville yhdistyksille järjestettiin mahdollisuus osallistua sparrauspajaan. Pajassa keskusteltiin uudistuneesta arvioinnin mallista sekä mahdollistettiin järjestöjen vertaiskeskustelu. Pajan palautteiden perusteella kyselyyn tehtiin vielä pieniä tarkennuksia ja muokkauksia. Pajaan osallistui kymmenisen yhdistyksen edustajaa.

Ulkopuolisen arvioinnin tehnyt Owal Group teki arviointiraportin järjestöjen itsearviointilomakkeiden pohjalta. Koko arviointiraportti on liitteenä. Jokainen arviointiin osallistunut yhdistys saa itselleen oman version raportista, joka sisältää yleisten huomioiden lisäksi yhdistyksen oman palautteen.

Palkkausavustukset on valmisteltu nuorisoyhdistysten avustusohjesäännön kriteerien ja suoritetun arvioinnin pohjalta. Ohjesäännön mukaisesti jokaista järjestöä on tarkasteltu avustuksen saannin tarpeen näkökulmasta. Tarvetta on arvioitu taloudellisen aseman, julkisten avustusten saamisen, toiminnan alueellisen kattavuuden, toiminnan laajuuden, työntekijätarpeen sekä nuorisopoliittisen ja -kasvatuksellisen merkityksen pohjalta. Arviointiraportissa korostui, että itsearviointi ei ole helppo työkalu. Jatkossa yhteistä keskustelua arvioinnin tekemisen yhteydessä kannattaa lisätä ja mahdollisesti myös täydentää kyselylomaketta yhdistyskohtaisin haastatteluin.

Ulkopuolinen arviointi

Ulkopuoliselta arvioitsijalta Owal Group:n Olli Oosilta pyydettiin keskeisiä huomioita arvioinnista ja sen tuloksista.

Arvioinnin pohjalta näyttää siltä, että järjestöt kiinnittävät entistä enemmän huomiota eri sidosryhmien palautteen keräämiseen ja siitä oppimiseen. Lisäksi ne kiinnittävät huomiota strategisen suunnan asettamiseen, mitä tällä kierroksella käytettävä arviointimalli korosti. Toimintatavat ovat myös systematisoituneet itsearviointiaineiston pohjalta. Useat järjestöistä ovat kohdanneet erilaisia muutoksia, mutta ovat toteuttaneet ja hallinneet niitä systemaattisesti. Tämä on ollut selkeä edistysaskel edelliseen arviointikierrokseen verrattuna.

Tällä arviointikierroksella arviointi toteutettiin kyselymuotoisena itsearviointina. Tämä heijastui selvästi itsearvioinnin tuloksiin, eikä arviointiasteikossa esitettyjä määritelmiä ole aina noudatettu. Itsearviointiaineisto ei siis aina ole täysin realistinen suhteessa arviointimallissa esitettyihin asteikkoihin.

Arviointikysely toteutettiin sähköisesti SurveyMonkey-alustalla. Kysely oli vastattavissa suomeksi ja ruotsiksi. Kyselylinkki toimitettiin sähköpostitse järjestöille 8.3.2023 ja se oli vastattavissa 11.4.2023 saakka. Arviointikysely toimitettiin lisäksi sähköpostin liitetiedostona, jotta järjestöt pystyivät tutustumaan siihen etukäteen ennen vastaamista ja käymään tarvittaessa keskusteluja muiden järjestön edustajien kanssa. Järjestöt pystyivät vastaamaan sähköiseen kyselyyn kerralla tai useammassa osassa.

Toimivalta ja muut avustukseen liittyvät päätökset

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto päättää jaoston käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta sekä hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää avustusmäärärahojen jakamisesta. (luku 17, § 4 kohta 3 ja 4)  

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaoston hyväksymän nuorisoyhdistysten avustusohjesäännön mukaisesti nuorisojaosto tekee päätöksen palkkausavustuksista. (Nuorisojaosto 8.12.2020, § 28)

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan toimialan avustusmäärärahojen jakamisen periaatteet, joiden mukaan avustuksilla rakennetaan demokraattista ja elinvoimaista kaupunkia, edistetään helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä sekä edistetään YK:n Agenda 2030 tavoitteita. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan avustuksilla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa sekä helsinkiläisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, tuetaan monipuolista kulttuurin ja vapaa-ajan tarjontaa, parannetaan helsinkiläisten mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää toimintaa. (Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 14.12.2021, § 202) 

Avustuksia ei myönnetä tahoille, joihin kohdistuu Helsingin kaupunkia velvoittavia pakotteita. Avustuksensaaja ei myöskään saa asettaa avustusvaroja sellaisten tahojen saataville tai hyödynnettäväksi, joihin kohdistuu avustuksensaajaa tai Helsingin kaupunkia velvoittavia pakotteita. (Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 15.3.2022, § 47) 

Hakemukset ovat nuorisojaoston varsinaisten ja varajäsenten nähtävillä nuorisojaoston kokoontumispaikalla 30.5.2023 klo 15:45-16:15.

This decision was published on 05.06.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.