Valtuustoaloite, kuntoutuspsykoterapiasta taloudellisesti saavutettavampaa helsinkiläisille

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Titta Hiltunen ja 24 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan selvityksiä koskien Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Valtuutetut esittävät, että

Ensisijainen vastuu mielenterveyspalveluiden järjestämisestä on julkisella terveydenhuollolla. Kelan kuntoutuspsykoterapia on yksi kuntoutusmenetelmä ja osa asiakkaan kokonaishoitoa. Kelan järjestämän kuntoutuksen tehtävänä on täydentää tarkoituksenmukaisella tavalla julkisia palveluita. Tarpeenmukainen psykoterapeuttinen hoito on keskeisellä sijalla jo asiakkaan alkuvaiheen hoidossa, josta päävastuun kantaa julkinen terveydenhuolto.

Psykoterapiaa voi saada julkisen terveydenhuollon kautta esimerkiksi palvelusetelillä, yksityisiltä psykoterapeuteilta itse maksamalla tai Kelan tukemana. Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan tarvittavaan psykiatrian erikoislääkärin arvioon pääsee perustasolta nopeasti. Myös silloin kun Kelan työ- ja opiskelukykyyn keskittyvän kuntoutuspsykoterapian korvaamisen edellytykset täyttyisivät, kuntoutuspsykoterapian tarpeessa olevan asiakkaan tarvittava kuntoutus voidaan joutua toteuttamaan julkisten mielenterveyspalveluiden piirissä, jos esimerkiksi asiakkaan taloudellinen tilanne ei mahdollista omavastuuosuuden maksamista, eikä asiakas ole oikeutettu Kelan toimeentulotukeen. Tämän vuoksi Helsingissä on kiinnitetty erityistä huomiota julkisen terveydenhuollon mielenterveyspalvelujen toimivuuteen.

Kelalla ei ole tietoa siitä, kuinka moni jättää hakeutumatta psykoterapiaan, vaikka sitä olisi suositeltu. Näin ollen Kela ei voi ottaa kantaa myöskään siihen, miksi asiakas ei hakeudu psykoterapiaan. Helsingillä ei ole edellytyksiä tehdä selvitystä psykoterapioiden käytöstä. Tällä hetkellä suurimpana haasteena psykoterapiaan hakeutuvan asiakkaan näkökulmasta on ensisijaisesti se, että psykoterapeutteja ei ole saatavilla riittävästi tarpeeseen nähden.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta. Valtiovarainministeriön kohdentaman talousarvion lisäksi toimiala saa tuloja asiakasmaksutuloista ja valtionkorvauksista. Kaikki sosiaali- ja terveyshuollon, pelastustoimen ja HUS-yhtymän menot ja kustannuksia kasvattavat muutokset on kyettävä rahoittamaan edellä mainitulla rahoituksella. Mahdolliset lisäkohdennukset on katettava sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen valtionrahoituksen kokonaisuuden sisältä. Erillisiä terapiamaksusubventioita ei voida toteuttaa.

Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 ja 4 momentin mukaan kaupunginhallitus vastaa aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua, ja esittää sen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.