Vahingonkorvaus, autovaurio, 30.12.2022, Itäväylä
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 8.2.2024 § 33 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 8.2.2024 (33 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 8.2.2024 (33 §) hylännyt 30.12.2022 Itäväylällä tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 390,97 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 30.12.2022 kello 15.30 Itäväylällä tapahtuneeseen ajoneuvon vaurioitumiseen. Hakijan ajoneuvo vaurioitui ajettaessa ajoradalla olleeseen kuoppaan Itäväylän siltatyömaalla Roihupellon kohdalla. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kaupungilla on tienpitäjänä korostunut huolellisuusvelvoite ja kaupungin vastuulla on osoittaa, että se on toiminut lain edellyttämällä tavalla. Kaupungin vastuulla oleva urakoitsija ei ole noudattanut korostunutta huolellisuusvelvoitetta vahinkopaikan kunnon tarkastamisessa, kun edellinen tarkastus on tehty kaksi päivää ennen vahinkopäivää, vaikka vaurio voi syntyä tunneissa. Vahinkopaikalla ajo oli ohjattu piennaralueelle ja vahinkopaikalla on erittäin vilkas liikenne, joten näin riskialtis kohta vaatii tarkastukselta korostunutta huolellisuutta.
Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan autolla ajamalla tehtynä tarkastus on huolimatonta, sillä autoa ei voi vahinkopaikalla pysäyttää ja havaita alkavaa vauriota. Vahinkopaikka on työmaan välittömässä läheisyydessä, joten tarkastuksen voisi helposti ja nopeasti tehdä jalan, kun sen sijaan autolla vahinkopaikkaa tarkistettaessa tulee kilometrin lenkki. Hakija pitää näistä syistä väitettä autolla tehdystä tarkastuksesta epäuskottavana.
Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 1.2.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 15.2.2024 eli säädetyssä määräajassa.
Perustelut
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa muutoin vastuussa olevan korvausvastuun.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadunpitoon ja siihen kuuluvaan katujen kunnossapitoon liittyvässä korvausvastuussa sovelletaan tavanomaista korvausvastuuta korkeampaa huolellisuusvelvollisuutta ja siihen liittyen käännettyä näyttövelvollisuutta, eli kunnossapidosta vastuussa olevan tulee näyttää toimineensa huolellisesti osoittamalla tehtyjen toimenpiteiden asianmukaisuus. Kunnossapitoon ja tienpitämiseen liittyvä korvausvastuu ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta, ankaraa vastuuta, kuten edellä on todettu. Tuottamusvaatimuksesta johtuen kadunpitäjällä on oltava kohtuullinen aika saattaa katu liikenteen tarpeet edellyttämään tyydyttävään kuntoon. Kunnossapitoon pitää olla myös tosiasiallinen mahdollisuus eivätkä ennalta-arvaamattomat tapahtumat aiheuta korvausvastuuta (KKO 1955 II 5 ja KKO 1992:41). Jos kadunpitäjä toimii kohtuullisessa ajassa, ei korvausvastuuta synny.
Vahinkopaikalla on ollut kaupungin tilaama työmaa, jonka urakoitsijana on toiminut Kreate Oy. Vastuu vahinkopaikan kunnossapidosta vahinkoaikaan on ollut urakkasopimuksen perusteella Kreate Oy:llä. Kreate Oy:n selvityksen mukaan työmaasta varoittavat liikennemerkit ovat olleet asianmukaisesti paikallaan ja työmaa-alueen kunto on säännöllisesti tarkastettu, edellisen kerran ennen vahinkotapahtumaa 29.12.2022. Kreaten työmaan vastuuhenkilö on saanut tiedon havaituista routavaurioista 30.12.2022 klo 16.35. Vauriot on paikattu samana iltana klo 18 jälkeen.
Ilmatieteen laitoksen Kumpulan säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut 0,3 °C ja 3,9 °C välillä. Vahinkopäivää edeltävänä päivänä alkanut sataa vettä noin kello 19 lähtien ja vesisade on jatkunut vahinkopäivään noin kello 9 asti. Sadetta on tänä aikana tullut yhteensä 15 mm.
Kuopat voivat syntyä märkiin ajoratoihin hyvinkin nopeasti liikenteen kuluttavan vaikutuksen vuoksi lämpötilan ollessa nollan tuntumassa. Vaikka vaurioiden syntyminen tällaisissa sääolosuhteissa on sinänsä yleisesti ennakoitavissa, se, mihin aikaan ja mihin konkreettiseen paikkaan vaurio syntyy, ei sen sijaan ole. Katuja tarkastettaessa tarkastetaan nimenomaan sitä, onko kaduissa syntyneitä vaurioita, jotka edellyttävät toimenpiteitä. Katujen tarkastamisessa ei ole mahdollista havaita vaurioita, jotka eivät ole vielä syntyneet. Katuja ei ole mahdollista myöskään reaaliaikaisesti tarkastaa ja pitää sellaisessa kunnossa, ettei niissä koskaan olisi vaurioita.
Katujen tarkastamista tehdään yleisesti ajoneuvosta käsin. Myös ajoneuvolla ajettaessa kyetään havaitsemaan ajoradassa olevat, turvallisuutta vaarantavat vauriot, eikä tarkastamista tarvitse tehdä jalan. Tienpitoon ja tiellä tehtävässä työssä käytettävää ajoneuvoa kuljetettaessa saa lisäksi poiketa tieliikennelain säännöksistä. Vahinkopaikka on ollut tietyömaa-alueella, ja vastuu sen tarkastamisesta on ollut kyseisellä työmaalla, joten myös alueen kunnon tarkastamiseen käytetyllä ajoneuvolla ajettaessa on ollut ollut mahdollista poiketa tieliikennelain säännöistä. Kaupungilla ei ole syytä epäillä urakoitsijansa antamaa selvitystä siitä, että se on tehnyt alueen kunnon tarkastuksen 29.12.2022 ajoneuvolla ajaen.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Vahinkopaikka on sijainnut liikennemerkein merkityllä työmaa-alueella, ja ajettaessa tällaisella alueella ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta, sillä työmaa-alueella voi olla työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia. Työmaa-alueella on ollut lisäksi alennettu nopeusrajoitus 50 km/h.
Vahingon aiheuttanut vaurio on sijainnut työmaa-alueella, se on ollut ajoradan reunassa piennaralueella ja se on syntynyt vahinkopäivänä. Saadun selvityksen perusteella kaupungin työmaan urakoitsija on huolehtinut työmaa-alueen kunnon tarkkailusta vaaditulla tavalla ja on ilman aiheetonta viivytystä korjannut syntyneen vaurion saman päivän aikana. Kaupunki katsoo näin ollen, että Itäväylän kunnossapidosta on työmaa-alueella huolehdittu asianmukaisesti eikä kadunpitoon liittyvää korostunutta huolellisuusvelvoitetta ole rikottu. Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai toiminut huolimattomasti, eikä se siten ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen.
Lopputulos
Kaupunkiympäristölautakunta viittaa vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyy vahingonkorvaustiimin päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 184 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §
Toimivalta
Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 08.02.2024 § 33
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 18.1.2023 esittänyt ELY-keskukselle määrältään 390,97 euron vahingonkorvausvaatimuksen ajoneuvovauriosta, joka on tapahtunut 30.12.2022 klo 15.30 Itäväylän siltatyömaalla Roihupellon kohdalla kuoppaan ajettaessa. ELY-keskus on siirtänyt asian käsittelyn kaupungille 18.1.2023. Kaupunki on siirtänyt käsittelyn 25.1.2023 urakkasopimuksen perusteella Kreate Oy:lle. Hakija on 1.2.2024 uudistanut vaatimuksensa kaupunkia kohtaan.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa lähtökohtaisesti kaupunki. Kun yleisellä alueella suoritetaan kaivutöitä tai sitä käytetään muuten työmaana ja työmaa estää normaalin koneellisen kunnossa- ja puhtaanapidon, kuuluu vastuu sekä työalueen ja siihen liittyvän alueen kunnossa- ja puhtaanapidosta työn suorittajalle. Työmaa-alueilla sattuneet vahingot kuuluvat tämän vuoksi lähtökohtaisesti työn suorittajan käsiteltäväksi.
Tieliikennelain mukaan kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla, ja jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Kadun tilapäisestä sulkemisesta päättää kaupunki.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on ollut kaupungin tilaama työmaa, jossa urakoitsijana on toiminut Kreate Oy. Kaupunki ei ole siirtänyt Kreate Oy:lle tienpitäjän velvollisuuksiaan, vaan kaupunki on urakkasopimuksessa sopinut Kreate Oy:n kanssa urakka-alueen kunnossapidosta urakka-aikana. Sopimuksen mukaan kadun hoito- ja ylläpitovastuu on urakoitsijalla urakan vastaanottoon saakka ja urakkaan kuuluu koko urakka-alueen reikien päällystepaikkaukset koko urakan ajan. Näin ollen vahinkopaikan kunnossapito ei ole kuulunut kaupungille urakan aikana sopimusehtojen mukaisesti, vaan vahinkopaikan kunnossapidosta on vastannut Kreate Oy.
Urakkasopimuksessa on lisäksi sovittu, että urakan toteuttamisessa kolmannelle henkilölle sekä tämän omaisuudelle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja haitasta vastaa urakoitsija. Vaatimuksen käsittely on tämän takia siirretty Kreate Oy:lle. Hakija on tämän jälkeen vaatinut kaupungilta päätöksen asiaan.
Kreate Oy:n mukaan työmaasta varoittavat liikennemerkit ovat olleet asianmukaisesti paikallaan. Työmaa-alueen kunto on myös säännöllisesti tarkastettu ajamalla, viimeksi ennen vahinkoa 29.12.2022, jolloin painaumaa kohteessa ei ollut. Tiedon painaumasta saatuaan Kreate Oy on välittömästi ryhtynyt toimiin päällystevaurioiden korjaamiseksi urakkasopimuksensa edellyttämällä tavalla.
Vahinkopaikalla on ollut 50 km/h nopeusrajoitus työmaan takia.
Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 23 600 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Katujen reikiintyminen alkoi vuoden 2022 lopussa merkittävästi tavanomaista aikaisemmin. Talvi oli routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintaan syntyi vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Asiasta on uutisoitu yleisesti valtakunnallisella tasolla.
Vahinkopaikalla on ollut suunnitelmien mukaiset liikennejärjestelyt, ja työmaa on ollut merkittynä työmaamerkein. Tietyömerkillä varoitetaan työnalaisesta tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla ollut kaupungin tilaama työmaa on ollut asianmukaisesti merkitty tietyömerkein ja alueella on ollut työmaan vuoksi voimassa alhainen nopeusrajoitus. Kaupungin urakoitsija on huolehtinut vahinkoalueen tarkastamisesta säännöllisesti ja ryhtynyt viivytyksettä kunnossapitotoimiin, kun tieto routavauriosta johtuvasta päällystevauriosta on sille tullut.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei vahinkopaikalla olevan työmaan kunnossapitoa ole laiminlyöty. Myöskään kaupungin toiminnassa ei ole todettavissa laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä, eikä kaupunki siten ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14a §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 71 §, 187 §, 188 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
This decision was published on 20.03.2024
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794