Lausuntopyyntö, HELCOM, Itämeren suojelun toimintaohjelman (BSAP) kansallinen toimeenpanosuunnitelma, ympäristöministeriö

Pormestari antoi ympäristöministeriölle HELCOMin Itämeren suojelun toimenpideohjelman kansallisesta toimeenpanosuunnitelmasta seuraavan lausunnon:

Itämeren suojelun toimintaohjelman kansallinen toimeenpanosuunnitelma on kattavasti laadittu. Suunnitelmassa tunnistetaan hyvin toimintaohjelman toimenpiteiden kytkeytyminen kansallisiin ja EU-tason toimiin.

Toimeenpanosuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ovat keskeinen osa myös kaupunkien ja kuntien toiminnansuunnittelua. Helsingin kaupunkistrategiassa varaudutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja nostetaan tärkeiksi teemoiksi luonnon monimuotoisuus sekä Itämeren tilan kohentaminen.

Itämeren tilan parantamiseksi Helsingin ja Turun kaupungit ovat vuodesta 2007 lähtien toteuttaneet yhteistä Itämerihaastetta. Itämerihaaste on verkostoaloite, joka kutsuu organisaatiot sitoutumaan Itämeren suojeluun, tekemään oman Itämeri -toimenpideohjelmansa ja alkavan toteuttaa sitä. Itämerihaasteen verkostossa on tällä hetkellä 315 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista. Vuonna 2023 valmistellaan Itämerihaasteen uusi Helsingin ja Turun Itämeri-toimenpideohjelma 2024–2028.

Helsingin kaupunki on laatinut roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman, jolla pyritään vähentämään roskaantumista ja roskan määrää kaupungissa. Ohjelmassa on 17 kärkihanketta, joissa mm. viestinnän ja verkostoitumisen kautta pyritään tuomaan esille roskaantumisen kustannukset, kehitetään ja testataan uusia ratkaisuja roskaantumisen hillitsemiseksi ja parannetaan pienvenesatamien jätteiden keräystä. Helsingin kaupunki on mukana myös uudessa BaltiPlast -hankkeessa (2023–2025), joka on saanut rahoitusta EU:n Itämeriohjelmasta (INTERREG Baltic Sea Region programme). Hankkeen tavoite on tunnistaa, testata ja ottaa käyttöön toimia, jotka edistävät kiertotalousratkaisuja, joilla muovin kulutusta voidaan vähentää ja roskan määrää hillitä kaupungin maa- ja merialueella.

Helsinki sopeutuu muuttuvaan ilmastoon ja tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2030, tavoite on nollata päästöt vuoteen 2040 mennessä ja olla hiilinegatiivinen sen jälkeen. Kaupunki on laatinut tavoitteiden saavuttamiseksi Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman. Ohjelman toimenpiteiden ja päästövähennysten toteutumista seurataan ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028 (LUMO) tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kaupungin kaikessa toiminnassa. LUMO-ohjelmassa on kokonainen osio saarten, rantojen ja merialueiden vedenalaisten luontoarvojen tunnistamisesta ja suojelemisesta. Toimenpiteinä on mm. vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen merialueiden käyttöä suunniteltaessa. Lisäksi Helsingillä on luonnonsuojeluohjelma (2015–2024), jonka toteutuksen tavoitteena on vuosittain viiden uuden luonnonsuojelualueen perustaminen. Ohjelmassa on mukana myös merialueelle sijoittuvia kohteita.

Helsingillä on käynnissä useita kaupungin strategiaa toteuttavia ohjelmia, jotka tukevat lausunnolla olevaa Suomen kansallista toimeenpanosuunnitemaa 2021 päivätylle HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelmalle. Vastaavanlaista ohjelmatyötä tehdään useissa muissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa.

Lausunnolla olevan toimeenpanosuunnitelman päätavoitteena on ”tunnistaa eri toimenpiteille kansalliset vastuuorganisaatiot ja muut keskeiset toimijat kansallisesti toteutettavien toimenpiteiden toimeenpanossa.” Kuntia tai kaupunkeja ei kuitenkaan mainita vastuutahoina kuin muutamissa toimenpiteissä. Toimeenpanosuunnitelman toteuttamisen turvaamiseksi olisi syytä hyödyntää suurimpien kaupunkien ohjelmatyötä, asiantuntemusta ja osaamista kansallisen toimeenpanosuunnitelman nykyistä useamman toimenpiteen toteutuksessa. Toimeenpanosuunnitelmaa toteutetaan erilaisten hankerahoitusten kautta (mm. HELMI, NOUSU). Näissä voidaan hyödyntää aiempaa paremmin suurien kaupunkien kokemuksia ympäristönsuojelua koskevista ohjelmatöistä, jotka toimivat usein hyvänä lähtömateriaalina pienempien kuntien omien ohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa. Näin voitaisiin edistää kansallisen toimeenpanosuunnitelman etenkin sellaisten toimenpiteiden toteutusta, jota ei ole mahdollista viedä käytäntöön lainsäädännön ohjauskeinoilla.

Toimeenpanosuunnitelman teemassa: ”3.4. Teema: Meriroska” pyritään arvioimaan mm. meriroskien määrää ja lähteitä. Tavoite on erittäin kannatettava ja pikaisesti tulisi kehittää standardit meriroskan sekä mikromuovien määrän ja laadun mittaamiselle, jotta tutkimustulokset olisivat vertailukelpoisia keskenään.