Poikkeaminen, Ullanlinna, Vuorimiehenkatu 23, Asunto Oy Vuorimiehenkatu 23

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 105 tontin 23 rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesta rajatusta rakennuskiellosta nro 12812:

Hakemuksen mukainen hanke edellyttää myös poikkeamista asemakaavasta nro 7948 siten, että:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Asunto Oy Vuorimiehenkatu 23

Rakennuspaikka

7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 105 tontti 23

Hakemus

Hakija hakee ensimmäisen kerroksen kokoontumistilan (260 k-m²) pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön poiketen kantakaupunkia koskevasta rajatusta rakennuskiellosta nro 12812 koskien 1. kerroksen ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 29.11.2022 (§ 671) määräämä rajattu rakennuskielto (nro 12812) asemakaavan muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto koskee rakennuskieltokartassa nro 12812 esitettyjä alueita kantakaupungin kaupunginosissa 1.–8., 10.–14. ja 20.–22. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten maantaso- ja 1. kerroksissa sijaitsevien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 22.10.1982 vahvistettu asemakaava nro 7948. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennuksen kadun puoleinen osa on suojeltu merkinnällä s₀, mikä tarkoittaa kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennusta, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aiemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Pihamaalle saa sijoittaa ainoastaan yhden huoltoajoneuvoa varten varattavan autopaikan. Piha-ala on istutettava ja varustettava leikki- ja ulkoilutilaksi. Kokonaan rakentamattomalle tontinosalle on istutettava puita ja pensaita.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu Kantakaupungiksi (C2). Merkintä tarkoittaa keskustaa, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla.

Vaikka tontin katurakennuksen pihasiipeä ja piharakennusta ei olekaan asemakaavassa suojeltu, ne ovat osana korttelikokonaisuutta niin ikään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Vuonna 1880 piirretty pihasiipi, jossa toimi alun perin leipomo, edustaa tontin vanhinta rakennuskantaa. 1906–1907 rakennettiin kadun varteen arkkitehti Albert Nybergin suunnittelema uusi liike- ja asuinkerrostalo, joka liitettiin leipomorakennukseen. Vuonna 1931 katusiipeä korotettiin kerroksella ja toteutettiin nelikerroksinen siipirakennus pihalle. Pihasiiven leipomorakennusta on muutettu ja korjattu vuosina 1928, 1954 ja 1966. Leipomo muutettiin kokous- ja askartelutiloiksi vuosina 1977–1979, missä käytössä se on ollut tähän päivään asti. Sisäpiha on päällystetty kauttaaltaan asfaltilla, eikä siellä ole istutuksia tai oleskelualueita. Poikkeamispäätöksen kohteena oleva tila avautuu sisäpihalle ja siihen on oma sisäänkäynti sekä sisäpihalta että porrashuoneesta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (14.3.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Helsingin kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (4.4.2023), että lausuntopyynnön liiteaineiston perusteella huoneiston käyttötarkoituksen muutos aiheuttaa muutoksia huoneiston sisätiloihin, sisäänkäyntiin sekä rakennuksen itäiselle julkisivulle. Museon tietojen mukaan muutoksen kohteena olevissa tiloissa on alun perin toiminut leipomo ja myöhemmin askartelu- ja kokoustiloja. Ottaen huomioon huoneiston tilojen kokemat muutokset, aiemman käyttötarkoituksen muutoksen sekä sijainnin sisäpihalla, ei museo näe kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta estettä esitetyille muutoksille. Myöskään hankekuvauksessa mainittujen pyöräpaikkojen lisäämisen sekä jätehuollon uudistusten osalta museolla ei ole huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska taloyhtiö sijaitsee rauhallisen tonttikadun varressa Yleiskaavan C2-alueella. Kyseessä oleva tila sijaitsee kokonaan sisäpihan puolella ja myös sisäänkäynti tapahtuu sisäpihan kautta. Tilan voidaan katsoa soveltuvan myös asunnoksi.

Taloyhtiössä säilyy edelleen ulosvuokrattava liiketila ja yhteistiloja, eikä näiden määrä vähene. Koska tila on nykyään kokoontumistilana, ei muutoksella ole vaikutuksia alueen toimitilatarjontaan. Muutoksella ei myöskään ole merkittäviä vaikutuksia rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon tai alueen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen.

Asemakaavasta voidaan poiketa, koska suunnitelman mukaisen muutoksen kerrosalan ylitys on vähäinen (5 k-m²). Tontilla on voimassa ns. kaksitasokaava, johon rakennusoikeus on merkitty toteutunutta pienempänä (1 700 k-m²). Tämänhetkinen toteutunut kerrosala on 3 361 k-m².

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom., 58 § 1 mom., 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.