Virkojen perustaminen, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kuntalain 87 §:n mukaan virka perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa.

Peruskoulun henkilöstöstä säädetään perusopetuslain (628/1998) 37 §:ssä, jonka mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä.

Lukion henkilöstöstä säädetään lukiolain (714/2018) 57 §:ssä, jonka mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä.

Opettajan ja lehtorin virkoja tarvitaan lisää, koska perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa. Perusopetukseen lisätään lehtorin virkoja opinto-ohjaustehtäviin oppivelvollisuuden laajentamisen myötä (tehostettu opinto-ohjaus vuosiluokilla 8–9). Erityisopetuksessa olevien oppilaiden sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrät kasvavat ja siten oppimisen tuen tarve kasvaa. Lukion lehtorin virkoja tarvitaan lisää lukioiden opiskelijamäärän kasvaessa. Virkojen perustamisen myötä tuntiopettajien tarve vastaavasti vähenee, mikä edistää opettajistotilanteen vakiintumista. Ammatillisen koulutuksen erityisopettajan virkoja tarvitaan lisää Stadin AO:lle opiskelijamäärän kasvaessa.

Perustettavaksi esitettävillä apulaisrehtorin viroilla lisätään johtamisresurssia suuriin peruskouluihin. Oppilasmäärän kasvaessa pedagogisen johtamisen, henkilöstö- ja talousjohtamisen sekä hallinnollisten tehtävien määrä kasvaa. Kaksi apulaisrehtorin virkaa esitetään perustettavaksi peruskouluihin, joiden organisaatiota uudistetaan siten, että henkilöstö jakautuu kahteen alayksikköön, joita johtavat apulaisrehtorit. Johtamisresurssia lisäämällä esihenkilön suorien alaisten määrä koulussa vähenee noin 80–120 henkilöstä noin 40–60 henkilöön.

Kaksi apulaisrehtorin virkaa tarvitaan lukioihin, joissa opiskelijamäärän kasvusta johtuen organisaatiota uudistetaan siten, että henkilöstö jakautuu kahteen alayksikköön, joita johtavat apulaisrehtorit. Oppivelvollisuuden laajentuminen ja maksuttomuus vaativat myös lisäresursseja johtamistyöhön.

Peruskoulun rehtorin virat esitetään perustettavaksi kouluihin, joissa oppilasmäärän kasvaessa johtamistehtävien määrä kasvaa ja koulunjohtajan sijaan kouluun tarvitaan rehtori.

Opettaja, lehtori, apulaisrehtori ja rehtori käyttävät julkista valtaa oppilaita ja opiskelijoita koskevissa asioissa, kuten oppilasarvioinnissa. Rehtori ja suurimmissa kouluissa esihenkilönä toimiva apulaisrehtori käyttävät julkista valtaa myös henkilöstöä koskevissa asioissa.

Toimialan hallintoon tarvitaan henkilöstöpalvelujohtajan, kehittämispalvelujohtajan, talous- ja suunnittelujohtajan, tilapalvelujohtajan ja tietojärjestelmäpäällikön virat. Tehtävissä käytetään julkista valtaa muun muassa julkisista hankinnoista päätettäessä ja virassa olevaa esihenkilöä sijaistettaessa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioon sisältyy määräraha perustettaviksi esitettäville viroille.

Opetushenkilöstön tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät voimassa olevan kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti ja tietojärjestelmäpäällikön tehtäväkohtainen palkka määräytyy kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä tehtävän vaativuuden arvioinnin perusteella vahvistetun tason mukaisesti.

Kaupungilla johdon tehtävissä sovelletaan kokonaispalkkajärjestelmää, jonka soveltamispiiriin kuuluvat tehtävät on sijoitettu 1.1.2023 lukien johdon roolirakennemallin mukaisiin vaativuusluokkiin (KP 22.11.2022, § 219). Henkilöstöpalvelujohtajan, kehittämispalvelujohtajan, talous- ja suunnittelujohtajan sekä tilapalvelujohtajan virat sijoittuvat vaativuusluokkaan H4. Palkan määräytymiseen vaikuttavat olennaisesti tehtävän vaativuus sekä henkilön johtamiskyvykkyys ja suorituskyky.

Kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaan.

This decision was published on 31.03.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.