Poikkeaminen, Laajasalo
Laajasalo, Jollaksentie, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8280 seuraavasti:
- Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e=0,20 lukuun e=0,30, jolloin rakennusoikeus ylittyy 87 k-m², asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 175 k-m², yhteensä 262 k-m² (ylitys 49 %). Sallittu rakennusoikeus sisältää seuraavat haetut poikkeamiset: varastotila ja autokatos.
- Kerrosalan saa ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvien teknisten tilojen osalta.
- Rakennus saadaan rakentaa naapurin suostumuksella enintään 2 m naapuritontin rajasta.
Maksu
2 910 euroa
Hakija
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo) kortteli **********
Hakemus
Hakija hakee lupaa asuinrakennuksen (290 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8280 siten, että
- Haetaan tontin tehokkuusluvun nostoa luvusta e=0,20 lukuun e=0,25.
- Haetaan ulkoseinän laskemista rakennusoikeudelliseen kerrosalaan ulkoseinän paksuuden 250 mm mukaan. Pinta-alojen erotus on 5,7 % koko seinäpaksuuden mukaisesta alasta.
- Haetaan oikeutta käyttää 5 k-m² lisäkerrosalaa tekniselle tilalle MRL 115 § mukaan.
- Haetaan tontille kaavamerkinnän AO¹ mukaisia kaavamääräyksiä. Tontilla on, muista tämän kaavan tonteista poiketen, merkintä AO, kun muilla alueille merkintänä on AO¹.
- Haetaan lupaa poiketa autosuojan suurimmasta sallitusta pinta- alasta. Kaavamääräyksen mukainen autosuojan max. koko 20 m² haetaan ylitettäväksi +31 k-m²:llä, jolloin autosuojan kokonaispinta- ala on yhteensä 51 k-m². Katoksen alue toimii asumistarkoituksessa monikäyttöisenä tilana, sen ollessa pyörien ja lastenvaunujen suojapaikka, samalla katos kattaa varaston ja teknisen tilan ulko- ovet ja sisäänkäynnit, jolloin ne pystytään sijoittamaan järkevästi ja keskitetysti erilleen asuintiloista.
- Haetaan lupaa rakentaa rakennus 2 m päähän naapuritontin rajasta, josta on saatu naapurin kirjallinen suostumus.
Rakennustoimenpide on uuden omakotitalon rakentaminen. Omakotitalon yhteyteen rakennetaan rakennuksessa kiinni oleva autokatos.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uuden asuinrakennuksen sijoittaminen alueelle tiivistää ja tehostaa asuinaluetta. Vanhan huonokuntoisen asuinrakennuksen tilalle toteutetaan moderni ja järjestelyiltään tehokas kokonaisuus, joka edistää asuinalueen toimivuutta, turvallisuutta ja terveellisyyttä. Rakennuksen ulkonäkö sovitetaan luonnolliseksi osaksi alueen eri vuosikymmeninä muodostunutta rakennuskantaa. Toteuttamalla ratkaisun mukainen asuinrakennus vanhan huonokuntoisen rakennuksen tilalle, edistetään ja parannetaan myös asuinalueen ja koko alueen kaupunkikuvaa.
Hakijan mukaan tontin ja rakennuksen järjestelyissä ja sijoituksessa on ollut lähtökohtana viihtyisän ja toimivan piha-alueen muodostaminen ja vanhan tontille ajon turvallisuuden parantaminen. Vanha Jollaksentien luiskamainen ajoyhteys tontilla korvataan uudella tasaisemmalla ajoyhteydellä, joka on suoraan yhteydessä rakennuksen autokatokseen. Ratkaisu kohentaa asuinalueen liikenneturvallisuutta.
Jollaksentien sivulle tonttia rakennetaan hakijan mukaan tukimuuri, jonka päällä on kadun puoleisesta maan pinnasta mitattuna 1200 mm korkea umpinainen puurakenteiden aita. Muurin ja aidan korkeutta on selvitetty meluntorjunnan ja viihtyisän kaupunkipiha-alueen muodostamisen näkökulmasta. Korkeus varmistetaan ja sovitaan rakennusvalvonnan maisema-arkkitehdin kanssa. Naapuritonttien vastaiset lauta-aidat korkeuksineen sovitaan kirjallisesti naapuritonttien omistajien kanssa.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.6.1982 vahvistettu asemakaava nro 8280. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialue (AO). Tontin pinta-ala on 876 m².
Enintään 30 % tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen katokset mukaan luettuna. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueena, kulkuteinä eikä vaadittuun määrään autopaikkoja, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa.
Rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m, jos rajan puoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontin rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta on kuitenkin 2 m.
Kaksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m ja yksikerroksisen 5 m.
Tontin autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/80 m² kerrosalaa.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka sijaitsee osittain sekä asuntovaltaisella alueella A2 että A4. Molempia alueita kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus A4 alueella on pääasiassa alle 0,4 ja alueella A2 pääasiassa 1,0–2,0.
Nykytilanteessa tontilla vuonna 1953 valmistunut asuinrakennus, joka puretaan uudisrakennuksen alta. Viereisille tonteille on myönnetty poikkeamisia rakennusoikeudesta. Viereisille tonteille on rakennettu uusia pientaloja viime vuosien aikana. Poikkeamisen rakennuspaikka sijaitsee Jollaksentien ja Sarvastonkaaren välisellä pientaloalueella ja se voidaan siten tulkita yleiskaavan osoittamaksi asuntovaltaiseksi alueeksi A4.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (4.4.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 3 kpl. Muistuttajien mielestä
- rakennuksen ratkaisu on hyvin massiivinen ja poikkeaa merkittävästi muista alueen rakennuksista.
- suunnitelman mukaan rakennus näyttää ylittävän merkittävästi asemakaavassa sallitun enimmäiskorkeuden. Tämä tulee muistuttajien mielestä varjostamaan tontteja rakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella. Rakennuksen korkeus on ongelmallinen, varsinkin kun uusi rakennus sijaitsisi vain 4 m päässä naapurin tontin rajasta. Vaikka rakennus ei varjostaisikaan, niin se hallitsisi ja peittäisi suuren osan läntisestä näkymästä.
- suunnitelman mukaan rakennuksen takaseinän korkeusasema nousee 7,3 m nykyisestä maanpinnasta sisältäen sekä maanpinnan noston että rakennuksen 2-osaisen osuuden korkeuden. Ratkaisu poikkeaisi huomattavasti muusta alueesta ja heikentäisi naapurin piha-alueen käyttöarvoa. Muistuttajan mielestä tilanne paranisi, jos rakennusta siirrettäisiin muutama metri lähemmäksi Jollaksentietä ja perustamistasoa laskettaisiin hieman. Edellä mainitut tarkennukset sijaintiin ja korkeusasemaan eivät heikentäisi ajoyhteyttä Jollaksentielle tai tontin lounaisosaan sijoittuvan oleskelu- ja piha-alueen käyttöarvoa.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että kaavamääräyksen mukaan 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m ja 1-kerroksisen 5 m. Kaavamääräys ja kaavan vaatimus on käyty läpi rakennusvalvonnan kanssa ennen suunnitelmien viimeistelyä ja hakemuksen jättämistä. Rakennuksessa on sekä 1- että 2-kerroksinen osa loivassa rinteessä, jolloin rakennuksen korkeus määritetään laskemalla eri nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo. Tämä keskiarvo on 2-kerroksisella osalla alle 7 m ja 1-kerroksisella osalla noin 4 m. Tällöin edellä mainittu kaavamääräys toteutuu, ja lisäksi rakennuksen 1-kerroksinen osa jää huomattavasti sallittua maksimikorkeutta matalammaksi. Tämä matala 1-kerroksinen osuus on lähinnä koillistonttia, jolloin rakennuksen maisemaa peittävä vaikutus vähenee tontin suuntaan.
Rakennus on päädytty sijoittamaan suunnitelmassa olevaan paikkaan tontin korkojen, piha- ja tontille ajon järjestelyiden sekä pohjaolosuhteiden vuoksi. Tontin pohjaolosuhteiden johdosta (pohjavesi) rakennuksen perustamistasoa ei voi laskea suunnitelman mukaisesta korosta alaspäin.
Rakennuksen ulkomuodon ja koon suunnittelussa on huomioitu alueen vaihteleva rakennuskanta. Lähistöllä on aikaisemmin toteutettu useita suunnitellun mukaisia ja kokoisia asuinrakennuksia.
Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska lähialueilla on myönnetty poikkeamisia tonttitehokkuuden noston suhteen. Tonttitehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,30. Sallittu rakennusoikeus sisältää seuraavat haetut poikkeamiset: varastotila ja autokatos. Nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita, jonka mukaan alueen korttelitehokkuus on pääasiassa alle e=0,4. Alustavien suunnitelmien mukainen rakentaminen on tontin muoto huomioon ottaen tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Lähistöllä on aikaisemmin toteutettu suunnitellun mukaisia ja kokoisia asuinrakennuksia. Rakennusoikeuden ylityksellä on vähäiset kaupunkikuvalliset vaikutukset.
Asemakaavassa tontti on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialue (AO). Poikkeamispäätöksessä poiketaan voimassa olevasta asemakaavasta eikä aluetta voi tulkita erillisellä päätöksellä esimerkiksi käyttötarkoitukseltaan AO¹.
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. MRL 115 § koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.
Rakennuskorkeudesta ei poiketa. Rakennuksen 1- että 2-kerroksiset osat sijaitsevat loivassa rinteessä, jolloin rakennuksen korkeus määritetään laskemalla nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo. Tämä keskiarvo on 2-kerroksisella osalla alle 7 m ja 1-kerroksisella osalla noin 4 m. Matala 1-kerroksinen osuus on lähinnä koillistonttia, jolloin rakennuksen maisemaa peittävä vaikutus vähenee tontin suuntaan. Rakennukset suojaavat osittain myös naapureita Jollaksentien liikennemelulta.
Tontin matala korkeusasema meren lähellä tulvat huomioiden ja tontin sijainti korkealle rakennetun Jollaksentien varrella on rakentamisen suhteen haasteellista. Tontin pohjaolosuhteiden johdosta (pohjavesi) rakennuksen perustamistasoa ei voi laskea suunnitelman mukaisesta korosta alaspäin. Alustavissa suunnitelmissa on huomioitu maanpinnan tasot, jotta rakennusten häiritsevyys olisi vähäinen naapurien suuntaan.
Rakentamiseen 2 m etäisyyteen naapurin tontin rajasta on saatu asemakaavan edellyttämä naapurin suostumus.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tai rakennusalan tarkoituksenmukainen rakentaminen tai käyttö.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
This decision was published on 05.06.2023
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 66 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 26.5.2023 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 66 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Ask for more info
Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277
Suvi Huttunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37335