Poikkeaminen, Kruununhaka, Snellmaninkatu 23, Kiinteistö Oy Helsingin Snellmaninkatu 23

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 17 tonttia nro 6 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta nro 12812 asemakaavan muuttamiseksi seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Kiinteistö Oy Helsingin Snellmaninkatu 23

Rakennuspaikka

1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 17 tontti nro 6

Hakemus

Hakija hakee 181,5 m² pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista asumiskäyttöön poiketen rakennuskiellosta nro 12812.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontilla olevissa rakennuksissa ei ole eikä ole ollut myymälä- liike- tai toimitilaa. Rakennukset ovat asuntokäytössä ja D-portaan ensimmäisessä kerroksessa on ollut asuintalon yhteistiloihin verrattavissa olevia sauna- ja kerhotiloja. Ko. tiloilla ei ole ollut ulkopuolisille tarjottavia palveluja, vaan ne ovat olleet kiinteistön omistajan yksityisessä käytössä. Asukkaiden käyttöön jää muutoksen jälkeen kohtuulliset sauna- ja kerhotilat.

Nyt kiinteistöyhtiö ei tarvitse näin isoja kerhotiloja ja myös uima-allas pihasiiven saunaosastosta poistetaan. Uima-allas on käyttökelvottomassa kunnossa, sauna- ja uima-allasosasto on tyhjillään ja käyttämättömänä. Uusi kerhotila tehdään uima-allastilan paikalle talosaunan yhteyteen. D-portaaseen rakennetaan hissi, ja porrashuonetta laajennetaan hissiaulan verran nykyisen virkailijakerhon tiloihin. Virkailijakerhon porrashuoneen puoleisen osan tiloja palautetaan asuntokäyttöön.

A-portaan 1. kerroksessa on 20 m²:n varastotila, jolla on iso ikkuna kadulle päin. Tila muutetaan työtilaksi asukkaiden yhteiseen käyttöön. Korvaava varastotila saadaan ko. tilan alapuolelta kellarista, kun nykyiset kylmäkomerot puretaan sieltä pois tarpeettomina. Tämä ei ole poikkeaminen kivijalkarakennuskiellosta, vaan käyttötarkoituksen muutosta haetaan kompensaationa D-portaan virkailijakerhon tilojen vähenemiselle.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 29.11.2022 (§ 671) määräämä rakennuskielto nro 12812 asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi. Rakennuskielto koskee rakennusten maantaso- ja 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön rakennuskieltokartassa nro 12812 esitetyillä tonteilla 11.12.2024 saakka.

Alueella on voimassa asemakaava nro 8102 (tullut voimaan 5.10.1984). Kaavan mukaan alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa myös liike- ja toimistotiloja. Rakennus on suojeltu merkinnällä So, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Tontilla on vireillä asemakaavan muutos nro 12736. Kaavaratkaisu mahdollistaa uutta asuinrakentamista kadun varteen ja tontin sisäpihalle, 6-kerroksisen asuinrakennuksen kadun varteen ja 2-kerroksisen asuinrakennuksen tontin sisäpihalle. Sisäpihan puolelle suunniteltu rakennus sijoittuu siirrettävän väestösuojan paikalle. Kadun varteen, uuden kerrostalon maantasokerrokseen suunnitellaan liike- tai toimitilaa. Olemassa olevan rakennuksen suojelumääräykset tarkennetaan.

Rakennuksen ullakko on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön erillisenä hankkeena alueellisen poikkeamispäätöksen nojalla.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi (C2). Merkintä tarkoittaa keskustaa, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla.

Tontilla sijaitsee nelikerroksinen 1890-luvulla rakennettu asuinkerrostalo ja sisäpihalla sijaitsee kaksikerroksinen 1980-luvulla uima-allasosastoksi muutettu siipi.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (21.12.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Saatu mielipide kohdistuu ullakkorakentamiseen. Poikkeamispäätöksessä huomioidaan ainoastaan poikkeamisia koskevat mielipiteet.

Muistuttajaa huolestuttaa kuulemiskirjeessä mainittu ullakkorakentaminen, ja muistuttaja haluaa saada tarkempia tietoja hankkeesta. Lisäksi muistuttaja haluaa tuoda esiin Koy Snellmaninkatu 23 julkisivun kunnon muistuttajan suuntaan. Muistuttajan mukaan julkisivu on huonossa kunnossa.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (11.1.2024), että muutettavaksi esitetyt tilat ovat historiansa aikana kokeneet merkittäviä muutoksia ja pitää kannatettavana, että alkuperäisiä ikkuna-aukkoja palautetaan alkuperäiseen muotoonsa sekä välipohjia alkuperäiseen korkeusasemaan. Museo katsoo, että esitetyissä muutoksissa on huomioitu käynnissä olevan asemakaavan muutoksen päivitetyt suojelumääräykset eikä näe kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta estettä esitetyille muutoksille.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että pohjoista julkisivua ei tässä poikkeamispäätöksen aineistossa ole ollut mukana, koska se ei kuulunut poikkeamispäätöksessä käsiteltävänä olevaan muutosalueeseen. Rajajulkisivun muutokset ja ullakkorakentaminen tulevat naapureille nähtäviksi varsinaisen rakennusluvan kuulemisen yhteydessä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, sillä muutettavat tilat sijaitsevat sisäpihan puolella, ja yritysten toimintaedellytykset eivät muutosten myötä olennaisesti heikkene.

Helsingin strategisena tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat liike- ja muussa toimitilakäytössä. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan kuitenkin katsoa, ettei pihan puolella sijaitsevien tilojen muutos olennaisesti muuta tai heikennä alueen toiminnallisen rakenteen sekoittuneisuutta. Tiloissa on sijainnut kerhotila-, sauna- ja uima-allasosastotiloja, eikä luvan myöntäminen siten vähennä alueen työpaikkamäärää tai heikennä alueen yritysverkostoja. Lisäksi voidaan todeta, että toimitilasta asunnoksi muutettava tila vaikuttaa tässä tapauksessa soveltuvan käyttötarkoituksen muutokseen. Muutoksella ei myöskään ole merkittäviä vaikutuksia rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon tai alueen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen.

Rakennuspaikalla on vireillä asemakaavan muutos (nro 12736), ja poikkeamishakemuksessa esitetty hanke on vireillä olevan asemakaavan mukainen.

Rakennuslupavaiheessa arvioidaan tarkemmin tilan soveltuvuus asuinkäyttöön sekä asukkaiden käyttöön osoitettujen varasto- ja yhteistilojen sekä pyöräpysäköinnin riittävä määrä kiinteistössä.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.