Vahingonkorvaus, autovaurio, 3.5.2023, Keriharju

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 10.5.2023 esittänyt kaupungille määrältään 350 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 3.5.2023 kello 14.00 ajettaessa ajoradalla olleisiin syviin monttuihin, joita on mahdoton kiertää, mikäli ajoradalla on vastaantulevaa liikennettä tai kadulla on pysäköityjä ajoneuvoja. Vaatimuksen mukaan Keriharjulla tai Kalannintiellä ei ole tien puutteellisesta hoidosta varoittavia liikennemerkkejä.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Sorakatujen ja teiden tasaisuus arvioidaan visuaalisena tarkastuksena Tiehallinnon (Liikennevirasto) ohjeen ”Sorateiden kulutuskerroksen kuntoluokitus (TIEL 2233921-93)” mukaan. Tarkastus voidaan tehdä samalla kertaa pölyävyyden tarkastuksen kanssa. Kuntoarviointi toteutetaan sorapintaisilla ajoväylillä henkilöautolla tehtävänä jatkuvana metrimääräisenä arviontina. Sorapintojen pölyävyyden ja lanaustarpeen seurannan tulee olla jatkuvaa.

Kunnossapidon tehtäviin kuuluu sorapintaisten katujen pölynsidonta sekä kulutuskerroksen höyläys tai lanaus. Hoitoon kuuluu myös sellaisten reikien paikkaus, jotka pystytään hoitamaan lanaamalla, rikkakasvien poisto sekä kunnossapito- ja hoitotarpeen seuranta. Lanaus tulee kysymykseen silloin, kun kulutuskerros on riittävän pehmeä (kevät ja syksy) työstettäväksi. Soratien kunto katsotaan tyydyttäväksi, kun sen pinta on suurimmaksi osaksi tasainen ja kiinteä. Pienehköjä kuoppia ja muuta epätasaisuutta voi olla paikoitellen.

Keriharju on sorapintainen tonttikatu ja luokiteltu III-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen vahinkopaikalla on tehty tarkastusajo vahinkopäivän aamuna kello 8.00 - 8.15 kunnossapidon toimesta, eikä ajon yhteydessä ole havaittu liikenneturvallisuutta vaarantavaa kuoppaa. Tarkastusajossa haivaitut kuopat ovat olleet pyöreäreunaisia, ja tarkastusajon yhteydessä on todettu soratien kevätmuokkaustarve. Keriharjulla on tehty kuvaus kunnossapitotoimenpiteitä varten 4.5.2023 kello 14.45 - 15.00, ja kevätmuokkaus on tehty 11.5.2023 kello 7.30 - 8.50.

Kunnossapidon tietoon on tullut asiakaspalaute vahinkopaikalta sähköpostitse 9.5.2023. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia kyseisestä vahinkopaikasta.

HL 51 §:n perusteella korjattu vahinkopaikan liikennemäärä päätöksessä, ES 24.10.2023

Forecan Helsingin Kumpulan säähavaintoasemalla tehtyjen mittausten mukaan vähäisiä sateita on ollut vahinkoa edeltävänä päivänä ja vahinkopäivänä. Lämpötila on vahingon aikaan ollut 10,5 °C. Säätila on ollut puolipilvinen.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla risteystä ja suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapitolaki ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kaupunki määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Vahinkopaikalla on selvityksen perusteella tehty tarkistusajoja, eikä vahinkopaikalla ole todettu liikenneturvallisuutta vaarantavia kuoppia. Tarkastusajon yhteydessä huomattu kevätmuokkaustarve on hoidettu 11.5.2023.

Vahingon aiheuttanut päällystevaurio soratiellä on syntynyt reikiintymiselle tyypilliseen aikaan keväällä sää- ja keliolojen vuoksi. Päällystevaurio on sijainnut risteysalueella heti risteyksessä sijaitsevan töyssyn jälkeen. Alueella on 30 km/h aluenopeusrajoitus. Hakijan vaatimuksen perusteella voidaan katsoa alueen olevan hakijalle myös tuttu. Nämä tekijät huomioiden kaupunki katsoo, että kuoppa on ollut havaittavissa ja väistettävissä myös keliolosuhteet ja valoisuus huomioiden.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta(669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 27 – 28 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.