Lausuntopyyntö, luonnos Väyläviraston rautateiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmaksi 2023-2028, Väylävirasto

Pormestari antoi Väylävirastolle luonnoksesta rautateiden melunhallinnan toimintasuunnitelmaksi 2023–2028 seuraavan lausunnon:

Meluntorjuntaan tarvittavien resurssien riittävyys tulee varmistaa. Erityisesti melupäästöä vähentävien ja kustannustehokkaiden toimien kuten kiskonhionnan ja matalien meluesteiden kehittäminen on tarpeen. Näillä tavanomaisia meluesteitä täydentävillä toimilla voidaan vähentää huomattavasti meluhaitoille altistuvan väestön määrää.

Viranomaisten välistä vuoropuhelua tulee lisätä, jotta rautateiden meluselvitysten lähtötiedot ja niiden arviointitavat olisivat yhtenäisiä ja tarkoituksenmukaisia. Tiiviissä yhteistyössä kuntakaavoituksen kanssa valmistellut, selkeät ja yhdessä sovitut käytännöt edistäisivät kaavaprosessien sujuvuutta ja loisivat edellytyksiä kasvavien kaupunkiseutujen asuntotuotannolle. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan tulee sisällyttää konkreettisia toimenpiteitä melun torjumiseksi ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Nyt useat toimenpidetarpeet jäävät tavoitemaisiksi. Luonnoksessa kuvaillaan pääosin sitä, mitä pitäisi tai voitaisiin tehdä, eikä sitä, mihin toimiin Väylävirasto ryhtyy seuraavan viiden vuoden aikana. Toimintasuunnitelman seuranta on vaikeaa, sillä toimenpiteet ovat tavoitemaisia eikä kriteereitä tai mittareita ole avattu.

Pitkän ajan strategia meluhaittojen vähentämiseksi

Suunnitelmaluonnoksessa pitkän aikavälin strategiaksi on nostettu meluntorjunnan linjaukset, meluhaittojen ennaltaehkäisy, olemassa olevien meluhaittojen lieventäminen sekä meluntorjunnan rahoitus. Strategian päämäärät ja keinot päämäärien saavuttamiseksi jäävät kuitenkin epäselväksi.

Maankäytön suunnittelu on tärkein keino ennaltaehkäistä meluhaittoja. Muun muassa Helsingin yleiskaava ja MAL-sopimus ohjaavat vahvasti yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen erityisesti keskuksiin, raideliikenteeseen, asemiin ja joukkoliikenteen solmukohtiin tukeutuen. Valtion viranomaisten tulee vahvemmin tukea kaupunkiseutujen tarpeita rautateiden ja asemanseutujen meluhaittojen ja tiivistyvän maankäytön yhteensovittamisessa. Yksi merkittävä tekijä tässä kokonaisuudessa on rautateiden meluselvitysten lähtötietojen saatavuus sekä käytettävien lähtötietojen ja arviointitapojen yhtenäistäminen. Teema on aiheellisesti nostettu myös toimintasuunnitelman yksittäiseksi toimenpiteeksi: rautateiden liikenne-ennusteet ja kaavoitus. Selkeät, yhdessä sovitut käytännöt edistäisivät kaavaprosessien sujuvuutta ja loisivat edellytyksiä kasvavien kaupunkiseutujen asuntotuotannolle.

Melulle altistuvien määrän kasvun ehkäiseminen ei riitä, vaan melulle altistumista tulee pyrkiä myös vähentämään. Koska meluntorjunnan rahoitustilanne on haastava, on pyrittävä turvaamaan rahoitusta myös suoraan melupäästöön vaikuttaviin hankkeisiin kuten kiskonhionnan kehittämiseen. Päästöä vähentävillä toimilla voitaisiin saavuttaa huomattavaa meluhaittojen lieventämistä etenkin tiheästi asutuilla alueilla kuten pääkaupunkiseudulla ja myös niillä alueilla, joilla ei ole rakenteellista meluntorjuntaa tai se on nykyisellään riittämätön.

Helsingissä pääradan meluesteet on rakennettu pääosin 2000-luvun alkupuolella. Olemassa olevien meluesteiden kunnossapitotarpeita ja esteiden meluntorjuntavaikutuksen riittävyyttä on tarpeen aika ajoin kartoittaa. Näin voitaisiin huolehtia tarvittavien kunnossapitotöiden oikea-aikaisesta toteutuksesta ja varmistaa rakenteiden tarkoituksenmukainen toimivuus. Kunnostuskohteiden osalta on priorisoitava kohteita, joissa altistuvien määrä on suuri.

Lyhyen ajan toimenpiteet

Luonnoksen lyhyen ajan toimenpiteet on esitetty toimenpidetarpeina, jotka ovat hyvin tavoitemaisia. Tarvittavien toimenpiteiden osalta kuvaillaan pääosin sitä, mitä pitäisi tai mitä voitaisiin tehdä, ei sitä, mihin toimiin Väylävirasto ryhtyy seuraavan viiden vuoden aikana. Toimenpidetarpeet kaipaavat konkreettiset kuvaukset siitä, mitä aiotaan tehdä ja miten toimia esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lyhyen ajan toimenpiteistä matalan meluesteen hyödyntäminen ja kiskonhionta on siirretty lähes sellaisenaan suunnitelmaluonnokseen edelliseltä kaudelta ja ne ovat edelleen tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Näiden toimivuuden ja melu- ja suojausvaikutusten selvittäminen sekä käyttöönoton edistäminen on erittäin kannatettavaa niin kustannushyödyn kuin meluhaittojen vähentämisen näkökulmasta. Toimilla voidaan parhaimmillaan vähentää huomattavasti meluhaitoille altistuvan väestön määrää etenkin tiheästi asutuilla kaupunkialueilla, kuten Helsingissä.

Viranomaisten välinen vuoropuhelu maankäytön suunnittelun meluvaikutusten arvioinnissa on tarpeen. Käytetyillä lähtötiedoilla ja äänitasosuureilla voi olla hyvinkin merkittäviä vaikutuksia ratojen varren ja aseman seutujen maankäyttömahdollisuuksiin niin Helsingissä kuin muissakin kunnissa.

Helsingin kaupungin maankäytön yleissuunnittelun vuonna 2019 laatiman Liikennemeluselvityksen laatiminen maankäytön suunnittelun -ohjeen yksi oleellisimmista tavoitteista oli määritellä junille käytettävät lähtötiedot, jotta selvitykset Helsingin alueella olisivat mahdollisimman yhteismitallisia ja ne palvelisivat hyvin ja tasapuolisesti asemakaavavaiheen meluntorjunnan suunnittelua. Ohjeen avulla haluttiin varmistaa riittävä varautuminen kuitenkin välttäen paikoin huomattavaakin meluntorjunnan ylimitoitusta, mihin esim. suoraviivainen nopeusrajoituksen käyttö keskiäänitasojen laskennassa johtaisi etenkin asemanseuduilla.

Maankäytön suunnitteluun oleellisesti vaikuttavien lähtötietojen, vaatimusten ja mallinnusperiaatteiden yms. pohdinnassa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä kuntakaavoituksen ja maankäytön suunnittelun meluasiatuntijoiden kanssa. Samalla tulee ottaa huomion kuntien erilaiset lähtökohdat ja tilanteet niin junaliikenteessä kuin maankäytön suunnittelussa. Ilman riittävää vuorovaikutusta riskinä on epätarkoituksenmukaiset menettelytavat, jotka hankaloittavat tai paikoin kenties jopa estäisivät täydennysrakentamiseen tähtäävän asemakaavoituksen. Helsingin kaupungin asiantuntemus on käytettävissä aiheeseen liittyvissä keskusteluissa.

Seuranta

Ohjelman toteutumisen seurantaa on vaikea määritellä, koska suunnitelman toimenpiteet eivät ole kovin konkreettisia. Suunnitelmassa todetaan, että meluntorjuntahankkeet sisällytetään mainittuihin ohjelmiin rahoituksen ja tarpeiden kulloinkin sallimissa rajoissa, ja suunnitelmien toteutumista seurataan määritetyillä kriteereillä. Tämä ei kuitenkaan anna selkeää kuvaa siitä, mihin suunnitelman onnistuminen perustuu ja miten onnistumista mitataan. Esimerkiksi rahoituksen ja tarpeiden kulloinkin sallimissa rajoissa on melko epämääräinen kuvaus. Samoin suunnitelman toteutumisen seurantaan määritellyt kriteerit jäävät kokonaan avaamatta.

Jo edellisessä toimintasuunnitelmassa esitettiin kansallisen melututkimuksen kokoamista siten, että eri aiheiden tutkimusta voidaan koordinoida ja toteuttaa yhteistyössä. Koordinointia varten ehdotettiin ryhmän muodostamisesta. Tämä toteutumaton ja nyt uudelleen esitettävä toimi on varsin kannatettava. Koordinointiryhmässä tulee olla edustus myös kunnista, sillä meluntorjuntaan liittyvää selvitys- ja kehitystyötä tehdään aktiivisesti myös paikallisella tasolla.