Yhtymäkokoukset vuonna 2023, HUS-yhtymä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

HUS-yhtymän yhtymäkokous on kutsuttu koolle 4.10.2023 (liite 1). Yhtymäkokouksen esityslista on liitteenä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvun 16 §:n mukaan Helsingin kaupunginhallitus valitsee kaupungin yhtymäkokousedustajat. HUS-yhtymän perussopimuksen mukaan yhtymäkokouksessa kutakin jäsentä edustaa yksi edustaja. Yhtymäkokousedustajalle on nimettävä henkilökohtainen varaedustaja.

§ 22 HUS-yhtymän peruspääoman määrän ja jaon jäsenten kesken vahvistaminen

Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle HUS-yhtymän peruspääoman määrän ja jaon vahvistamista jäsenten kesken. Yhtymäkokous päätti 26.10.2022 järjestelyistä koskien Myrskylän ja Pukkilan kuntien siirtymisestä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueelta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Alueen vaihdos tapahtui osana kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaanpanoa. Järjestelyllä on vaikutuksia HUS-yhtymän jäsenten peruspääomien suhteeseen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on ilmoittanut 27.6.2023, että Myrskylän ja Pukkilan kuntien osuus hyvinvointikuntayhtymän nettovarallisuudesta on 493.470,92 euroa (0,76 %) Myrskylän osalta ja 750.868,14 euroa (1,15 %) Pukkilan osalta. Näin ollen HUS-yhtymän uudet peruspääomaosuudet olisivat seuraavat:

• Helsinki 36,085 %
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 31,247 %
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 13,848 %
• Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 12,329 %
• Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 6,491 %

Tarkempi erittely peruspääomaosuuksista on kuvattu yhtymäkokouksen esityslistan (liite 2) sivulla yhdeksän.

§ 23 Kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimus

Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen hyväksymistä sekä oikeuttaa HUS-yhtymän toimitusjohtajan tekemään sopimukseen tarvittavia täsmennyksiä tai muutoksia. Sopimus on liitteenä 3.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) mukaan kunkin kaksikielisen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyy yhteistyösopimuksen. HUS-yhtymässä yhteistyösopimuksen hyväksyy sen yhtymäkokous. Helsingin kaupungissa yhteistyösopimuksen hyväksyy sen valtuusto. Tällä toimiohjeella valtuutettaisiin Helsingin yhtymäkokousedustaja kannattamaan sopimuksen hyväksymistä HUS-yhtymän osalta. Sopimus tulee Helsingin kaupunginvaltuuston käsittelyyn myöhemmin.

Mikäli kaksikieliset hyvinvointialueet eivät pääsisi sopimukseen yhteistyösopimuksen sisällöstä tai sopimuksen sisältö ei turvaa ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa, valtioneuvosto voi päättää sopimuksen sisällöstä. Valtioneuvoston päätös kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksesta on voimassa siihen saakka, kunnes hyvinvointialueet ovat tehneet uuden sopimuksen

§ 24 Tero Oinosen eronpyyntö HUSin lähipalvelu- ja integraatiolautakunnan varsinaisen jäsenentehtävästä

Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että Tero Oinosen eronpyyntö lähi- ja integraatiolautakunnan jäsenen tehtävästä myönnetään ja että hänen tilalleen valitaan lähi- ja integraatiolautakunnan jäsen lautakunnan jäljellä olevan kauden ajaksi. Tero Oinonen nimettiin Helsingin edustajana lautakunnan jäseneksi yhtymäkokouksessa 26.10.2023. Hänen tilalleen esitetään Reijo Vuorentoa.

HUS-yhtymän hallintosäännön 14 §:n mukaan lähipalvelu- ja integraatiolautakunnassa on yhdeksän jäsentä ja heillä jokaisella henkilökohtainen varajäsen.

HUS-yhtymän perussopimuksessa ei ole sovittu poliittisen suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, joten lähipalvelu- ja integraatiolautakunnan kokoonpanossa ei noudateta poliittista suhteellisuusperiaatetta.

§ 25 Riikka Slunga-Poutsalon eronpyyntö lähi- ja integraatiolautakunnan jäsenen tehtävästä

Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että Riikka Slunga-Poutsalon eronpyyntö lähi- ja integraatiolautakunnan jäsenen tehtävästä myönnetään ja että hänen tilalleen valitaan lähi- ja integraatiolautakunnan jäsen lautakunnan jäljellä olevan kauden ajaksi.

HUS-yhtymän hallintosäännön 14 §:n mukaan lähipalvelu- ja integraatiolautakunnassa on yhdeksän jäsentä ja heillä jokaisella henkilökohtainen varajäsen.

HUS-yhtymän perussopimuksessa ei ole sovittu poliittisen suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, joten lähipalvelu- ja integraatiolautakunnan kokoonpanossa ei noudateta poliittista suhteellisuusperiaatetta.

§ 26 Tom Böhlingin eronpyyntö yhtymähallituksen varsinaisen jäsenen tehtävästä

Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että Tom Böhlingin eronpyyntö yhtymähallituksen jäsenen tehtävästä myönnetään ja että hänen tilalleen valitaan yhtymähallituksen jäsen yhtymähallituksen jäljellä olevan kauden ajaksi. Jäsenen nimeää HUS-yhtymän perussopimuksen mukaisesti tässä tapauksessa Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto on ehdottanut, että Tom Böhlingin tilalle jäljellä olevan kauden ajaksi valitaan Anne Remes.

Perussopimuksen 12 §:n mukaan HUS-yhtymän jäsenet nimeävät ehdokkaita yhtymähallitukseen seuraavasti: Helsingin kaupunki kuusi jäsentä ja varajäsentä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue neljä jäsentä ja varajäsentä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue kaksi jäsentä ja varajäsentä, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kaksi jäsentä ja varajäsentä sekä Itä-Uudenmaan hyvinvointialue yksi jäsen ja varajäsen. Lisäksi yhtymähallitukseen valitaan Helsingin yliopiston ehdotuksen perusteella kaksi jäsentä ja heille varajäsenet.

Tasa-arvolain 4 a §:n mukaisesti hyvinvointiyhtymän toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Hyvinvointialueesta annetun lain 81 §:n mukaan vaalikelpoinen hyvinvointiyhtymän toimielimiin on henkilö, joka 76 §:n mukaan on vaalikelpoinen hyvinvointiyhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi hyvinvointialuetta koskevia valvontatehtäviä, eikä saman hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva henkilö.

Vaalikelpoinen muun toimielimen kuin hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksen jäseneksi ei ole myöskään henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle toimielimessä tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Hyvinvointialuelain 61 §:n mukaan perussopimuksessa voidaan sopia, että hyvinvointiyhtymän muiden toimielinten kuin yhtymävaltuuston ja yhtymäkokouksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa hyvinvointialueen jäsenenä olevien hyvinvointialueiden aluevaltuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien aluevaaleissa saamaa ääniosuutta hyvinvointiyhtymän alueella vaalilaissa säädetyn
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

HUS-yhtymän perussopimuksessa ei ole sovittu poliittisen suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta, joten yhtymähallituksen kokoonpanossa ei noudateta poliittista suhteellisuusperiaatetta.

This decision was published on 29.09.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.