Vahingonkorvaus, yleiskoneen rikkoutuminen 5.5.2023, Matteuksenkirkon Varustamo, Helsingin seurakuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen päällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) 98,58 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen yleiskoneen rikkoutumisesta aiheutuneesta korjauskustannuksesta.

Hakija on esittänyt 15.6.2023 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa 98,58 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen yleiskoneen rikkoutumisesta aiheutuneista kustannuksista vaatimuksessa ilmenevin euromääräisin erittelyin. Sopimushuoltoyhtiön edustaja oli ilmoittanut vian olleen sulake, joka automaattisesti laukeaa tilanteen vaatiessa. Kyseinen sulake kattoi sekä vedensyötön että vetävien pyörien työntävän moottoriosan. Sulakkeen nollaaminen korjasi vian. Opiskelija oli pyytänyt jotain tehtävää, muiden työntekijöiden kahvihetken jatkuessa. Hakijan edustajan mukaan hänelle valmisteltiin yleiskone ja näytettiin, miten kone käynnistetään. Opiskelijalle kerrottiin, että kone työntää itse itseään, ainoastaan varresta täytyy ohjata. Opiskelija oli kysynyt, onko laite päältäistuttava, johon hakijan edustaja oli vastannut, että ei ole; kone työntää itse itseään ja sitä täytyy vain ohjata. Opiskelija saapui jossain vaiheessa paikalle ja ilmoitti, että valmista on ja että hän vain kuivaa lattian. Hakijan edustaja sanoi opiskelijalle, että koneesta löytyy myös kuivausvaihde käytettäväksi. Opiskelija sanoi kuitenkin vieneensä yleiskoneen jo siivouskomeron eteen ja kysyen voiko lähteä. Sovittiin, että opiskelija jatkaa näyttöön liittyviä tehtäviä ja että seuraava maanantaina käytäisiin niitä läpi näytön valmistelua varten. Opiskelija ei ilmoittanut mitenkään suoraan tai tullut ilmoittamaan, että koneessa olisi ollut vikaa. Vika kävi ilmi muutamia tunteja myöhemmin, kun hakijan edustaja yritti pestä salin keittiön lattiaa yleiskoneella.

Korvausvaatimukseen liitetyn silminnäkijälausunnon mukaan opiskelija istui siivouskoneen päällä "väärinpäin" ja ajeli ympäri ruokasalia. Häntä pyydettiin lopettamaan välittömästi, mutta hän jatkoi vain ajelua. Häntä pyydettiin viemään laite pois. Myöhemmin hän ilmoitti olevansa valmis, kun ensin kuivaa lattian. Hänelle kerrottiin, että laitteessa on kuivaustoiminto. Pari tuntia myöhemmin kun konetta olisi tarvittu, se ei lähtenyt enää käyntiin.

Stadin ammatti- ja aikuisopistosta saadun selvityksen mukaan opiskelija on ollut työssäoppimisjaksolla ajankohtana 12.4.2023 - 26.5.2023, opintokokonaisuus turvallisuusvalvojan palvelutehtävissä toimiminen. Opiskelija on aloittanut opiskelun turvallisuusalan perustutkinnossa elokuussa 2022. Vahingosta ilmoitettiin työssäoppimispaikasta oppilaitoksen työvalmentajalle, jonka tehtävänä oli asian jatkoläpikäynti opiskelijan kanssa. Myös oppilaitoksen edustajien toimesta käytiin heti keskustelu opiskelijan kanssa. Opiskelija ei tuntunut ymmärtävän asiaa ja toimintaansa.

Opiskelijan selvittämän mukaan hän oli istunut laitteen päällä. Laite oli ollut toimiva vielä kun hän vie sen takaisin siivousvaraston eteen. Opiskelija ei tiedä, miten laite meni rikki. Hän ei usko, että se johtui laitteen päällä istumisesta, koska laite toimi vielä takaisin vietäessä.

Koulutussopimuksessa koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti koulutussopimustyöpaikan edustajan kanssa opiskelijan osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Stadin ammatti- ja aikuisopisto koulutuksen järjestäjänä ja hakija ovat solmineet koulutussopimuksen, josta ilmenee sopimusosapuolten ja opiskelijan velvollisuudet ja vastuut. Sopimuksessa on todettu, että koulutustyöpaikalla opiskelijan aiheuttaman vahingon korvaamisesta määräytyy vahingonkorvauslain mukaan ja opiskelijan korvausvastuu on toissijaista.

Vahingonkorvausoikeudellinen lähtökohta on, että korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Jotta Helsingin kaupunki oli korvausvelvollinen, tulisi siihen olla jokin vastuuperuste.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa virheellään tai laiminlyönnillään vahinkoa opetukseen liittyvässä työssä on niin ikään se, jonka lukuun työ suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon. Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty työntekijän korvausvastuusta vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa. Työntekijä on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Jos oppilaitoksen oppilas aiheuttaa opetukseen liittyvässä työssä vahingon, vastaa hän siitä vastaavien vahingonkorvauslain perusteiden mukaan kuin työntekijä.

Saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voida katsoa olevan vastuussa yleiskoneen vahingoittumisesta aiheutuneista korjauskustannuksista. Vahingon sattuessa opiskelija on hankkinut osaamista sopimusosapuolten sopimalla tavoin työpaikan lukuun tehtävällä työllä työpaikan ohjauksen ja valvonnan alla. Koulutussopimuksessa sovitun mukaisesti opiskelija vastaa toissijaisesti tahallisesti ja tuottamuksellisesti aiheuttamastaan vahingosta lukuun ottamatta lievää tuottamusta.