Asunnontarkastus, terveyshaitta, Tuohuskuja 16

Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikkö päätti osoitteessa Tuohuskuja 16, Helsinki, kiinteistötunnus 91-35-15-1, sijaitsevan asuinhuoneiston A2 terveyshaitan poistamisesta seuraavaa.

Päätökseen velvoitettu

Asunto Oy Tuohustie 31, Y-tunnus 0221595-3

Ympäristöterveysyksikön päällikön ratkaisu

Ympäristöterveysyksikön päällikkö määrää terveydensuojelulain (763/1994) 27 §:n nojalla Asunto Oy Tuohustie 31:n (jäljempänä asunto-osakeyhtiö) poistamaan terveyshaittaa aiheuttava esiintymä korjaamalla riittävällä laajuudella asuinhuoneiston A2

i) ulkoseinärakenteet, joissa mikrobikasvu on todettu
- koillisen puoleinen ulkoseinä olohuoneessa
- lounaan puoleinen ulkoseinä takkahuoneessa
- huoneistoa A1 vasten olevien molempien makuuhuoneiden
ulkoseinät

ii) sekä kosteusvaurioituneen alapohjarakenteen makuuhuoneiden vä-
lisessä käytävässä.

Toimenpiteet terveyshaitan poistamiseksi on tehtävä 1.4.2024 mennessä.

Lisäksi ympäristöterveysyksikön päällikkö kehottaa asunto-osakeyhtiötä

i) selvittämään korjausmääräyksen ulkopuolelle jäävien ulkoseinä-
rakenteiden ja kantavien väliseinärakenteiden kunnon sekä

ii) selvittämään huoneiston A2 olohuonetta lähinnä olevan makuu-
huoneen osalta pintakosteusosoittimen korkeiden arvojen syyn
lattiassa/alapohjarakenteessa ja

iii) tarvittaessa korjaamaan edellä mainitut rakenteet siten, ettei
terveyshaittaa aiheudu, ellei korjaustoimet muutoin kohdistu myös
näihin rakenteisiin.

Selvitykset on tehtävä ja toimitettava ympäristöpalveluille 31.1.2024 mennessä.

Tarkennuksena ympäristöterveysyksikön päällikkö toteaa, että korjaustoimenpiteitä ja tutkimuksia ei tarvitse tehdä, mikäli rivitaloa ei enää käytetä asumiseen esimerkiksi sen myynnin seurauksena.

Vireilletulo ja taustaa

Asunto-osakeyhtiöön kuuluu vuonna 1975 rakennettu rivitalo ja kaksi paritaloa, joissa on yhteensä yhdeksän huoneistoa. Huoneiston A2 osakas ********** pyysi 15.3.2023 Helsingin kaupungin ympäristöpalveluita (jäljempänä ympäristöpalvelut) tekemään asunnontarkastuksen mikrobivaurioiden aiheuttaman terveyshaittaepäilyn takia osoitteessa Tuohuskuja 16 A 2.

Asunnon olosuhteista ja rakenteista oli teetetty tutkimuksia ja asiantuntijalausuntoja vuosina 2019–2021 (Liitteet 1–5). Tutkimuksissa oli todettu muun muassa mikrobivaurioita ulkoseinärakenteiden mineraalivillaeristeissä ja alaohjauspuiden kiinnityspuissa useissa kohdissa eri puolilla asuntoa sekä alapohjan betonia vasten olevassa lattiapinnoiterakenteen vanerilevyssä. Lisäksi oli todettu ilmavuotoja vaurioituneista rakenteista sisäilmaan. Pintakosteusanturilla oli havaittu poikkeavia arvoja makuuhuoneen lattiassa.

Huoneiston A2 osakkaat olivat tammikuussa 2023 teettäneet tiivistyskorjauksia huoneistoon (Liite 6). Näissä tiivistyskorjauksissa ei ollut kuitenkaan onnistuttu estämään ilmavirtauksia rakenteista sisäilmaan. Tiivistystöiden jälkeen tehdyissä tutkimuksissa merkkiainekokeet osoittivat ilmavuotoa tutkituista ulkoseinärakenteista sisäilmaan ja olohuoneen sisäilmanäytteen analyysitulos viittasi mikrobikasvuun rakenteessa (Liite 7).

Ympäristöpalvelut teki 6.4.2023 asuntoon tarkastuksen, josta laadittiin tarkastuskertomus (Liite 8). Tarkastuskertomuksessa on lueteltu ja eritelty terveyshaitan arvioinnin kannalta olennaiset havainnot aiemmin mainitusta ympäristöpalveluille toimitetuista tutkimusraporteista ja muista asiakirjoista. Tarkastuksella asunnon sisäilmassa havaittiin mikrobiperäistä hajua. Tarkastuksen ja ympäristöpalveluille toimitettujen raporttien perusteella ympäristöpalvelut arvioi olosuhteiden asunnossa olevan sellaiset, että niistä voi aiheutua terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa. Asunto-osakeyhtiön edustajat ilmoittivat tarkastuksella, ettei asunto-osakeyhtiö pysty taloudellisen tilanteensa takia toteuttamaan terveyshaitan poistamiseksi tarvittavia korjauksia.

Ympäristöpalvelut kuitenkin kehotti asunto-osakeyhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. Lisäksi ympäristöpalvelut pyysi asunto-osakeyhtiöltä vielä kirjallista selvitystä siitä, miksi korjaustoimenpiteisiin ei ryhdyttäisi, sekä siitä, millä suunnitelmalla asunnon A2 terveyshaitta tässä tilanteessa poistettaisiin.

Asunto-osakeyhtiö toimitti 26.5.2023 kirjallisen selvityksen (Liite 9). Selvityksessään asunto-osakeyhtiö totesi muun muassa, että asunto-osakeyhtiö ei ole saanut lainaa ja on käytännössä luottokelvoton. Näin ollen sillä ei olisi tosiasiallista mahdollisuutta ryhtyä toteuttamaan esitettyjä korjaustoimia. Selvityksessä ilmoitettiin, että asunto-osakeyhtiö oli ryhtynyt aktiivisesti selvittämään mahdollisuutta myydä yhtiön koko osakekanta tai yhtiön kiinteistö sekä rakennukset rakennusyhtiölle, joka purkaisi rakennukset ja rakentaisi tontille uusia asuinrakennuksia.

Kuuleminen

Terveydensuojeluasetuksen 17.2 §:n mukaan ennen terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisen kiellon tai määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai muun oleskeluun käytettävän tilan omistajalle ja haltijalle sekä sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä todettuun epäkohtaan, tilaisuus tulla kuulluksi.

Ympäristöpalvelut kuuli 20.6.2023 asunto-osakeyhtiötä ja huoneiston A2 osakkaita terveyshaittaa aiheuttavista kosteus- ja mikrobivaurioista, korjausvelvollisesta sekä toimenpiteistä haitan poistamiseksi ja niiden aikatauluista (Liite 10).

Huoneiston A2 osakkaat eivät vastanneet kuulemiseen. Asunto-osakeyhtiö antoi 31.7.2023 vastineensa (Liite 11). Vastineessaan asunto-osakeyhtiö totesi, ettei sillä ole tässä vaiheessa uutta lausuttavaa selvitysten teknisestä puolesta. Asunto-osakeyhtiö ilmoitti olevansa vastuussa rakenteiden korjaamisesta. Asunto-osakeyhtiöllä ei kuitenkaan ole taloudellista mahdollisuutta ryhtyä korjauksiin tai edes korjaussuunnitteluun. Asunto-osakeyhtiö jatkaa yhtiön purkamiseen liittyviä selvityksiä.

Huoneiston A2 osakkaita kuultiin vielä asunto-osakeyhtiön toimittamasta vastineesta (Liite 12). Osakkaat antoivat vastineensa 11.9.2023 (Liite 13). Vastineessaan huoneiston A2 osakkaat ilmoittivat, ettei ympäristöpalvelujen määrittelemä korjaustarpeen kuvaus vastaa sitä, mitä asunnon rakenteita koskevissa tutkimuksissa on havaittu ja suositeltu. Korjaamisen rajaaminen kuulemiskirjeessä ja yhtiön vastineessa mainittuihin rakenteisiin jättäisi muihin rakenteisiin suurella todennäköisyydellä vastaavia vaurioita eikä ongelma poistuisi. Osakkaat esittivät korjaustarpeen kuvauksen muuttamista Raksystemsin 10.12.2019 raporttiin (Liite 2) kirjattujen suositusten mukaiseksi. Lisäksi osakkaat edellyttivät vaurioiden välitöntä korjaamista.

Terveydensuojelulain 1 §:n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta asunnon ja muun oleskelutilan

terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), asumisterveysasetus. Kyseisen asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä (asumisterveysasetus 1.1 §).

Asumisterveysasetuksen 3.1 §:n mukaan terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät.

Asumisterveysasetuksen 20.1 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai
muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi
velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Helsingin hallintosäännön II osan 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimii kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Ympäristö- ja lupajaosto on siirtänyt edelleen toimivaltansa terveydensuojelulain (763/1994) 27 §:n mukaisissa päätöksissä ympäristöterveysyksikön päällikölle (Ympäristö- ja lupajaosto 8.6.2023 § 110).

Liitteiden 2 ja 3 raporttien perusteella huoneistossa A2 on todettua mikrobikasvustoa olohuoneen koillisen puoleisessa ulkoseinärakenteessa, takkahuoneen lounaan puoleisessa ulkoseinärakenteessa, huoneistoa A1 vasten olevien makuuhuoneiden ulkoseinissä sekä makuuhuoneiden välissä olevan käytävän alapohjarakenteessa. Ilmayhteyttä vaurioituneista rakenteista sisäilmaan ei pystytty tehdyillä tiivistystoimilla poistamaan. Huoneiston sisäilmassa on mikrobiperäinen haju. Todetut olosuhteet aiheuttavat terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa. Terveydensuojeluviranomainen katsoo määräysten antamisen tarpeelliseksi asukkaille aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi, koska jo tehdyt toimenpiteet eivät ole poistaneen terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita ja asunto-osakeyhtiö on ilmoittanut, ettei ryhtyisi korjaustoimenpiteisiin.

Velvoite on kohdistettu asunto-osakeyhtiölle, koska terveyshaitta aiheutuu asuinhuoneiston rakenteista ja eristeistä. Terveyshaitta ja asunto-osakeyhtiön vastuu haitan poistamisesta on ollut asunto-osakeyhtiön tiedossa useita vuosia, mutta toimenpiteitä terveyshaitan poistamiseksi ei ole tehty. Lisäksi ympäristöpalvelut on kehottanut asunto-osakeyhtiötä poistamaan terveyshaitan, mutta asunto-osakeyhtiö ei ole tästä huolimatta ryhtynyt toimenpiteisiin. Asunto-osakeyhtiö vetoaa varattomuuteen, mutta ei ole esittänyt tämän tueksi mitään konkreettista selvitystä. Asunto-osakeyhtiö on ilmoittanut poistavansa terveyshaitan myymällä yhtiön osakekannan tai omistamansa kiinteistön rakennuksineen purkavaa uudelleenrakentamista varten. Nämä toimet ovat vasta selvityksen alla, eikä terveyshaitan poistamiseen tällä tavalla ole esitetty asiakirjoja tai ilmoitettu aikataulua. Velvoitteen täyttämiseksi annettu määräaika on kohtuullinen mahdollisen terveyshaitan luonne ja laajuus huomioon ottaen.

Osakkaat esittivät vastineessaan, että korjaustarve tulisi muuttaa liitteeseen 2 kirjattujen suositusten mukaiseksi. Liitteen 2 raporttiin on kirjattu seuraavat toimenpidesuositukset:

Alapohjarakennetta koskevat suositukset
- Pintalaatan liittymien tiivistäminen alapohjarakenteesta tapahtuvien
ilmavuotojen estämiseksi.
- Tiivistyskorjauksissa huomioitava kantavat väliseinälinjat, joiden
tiivistyksien toteuttaminen vaatii erityistä huomiota.
- Kantavien väliseinälinjojen alaohjauspuun nostaminen pintalaatan
tasolle.
- Alapohjan pintalaatassa pintaindikaattorilla havaittujen poikkeavien
kosteushavaintojen selvittäminen alapohjarakenteeseen tehtyjen
tarkastusluukkujen kautta.
- Tiivistyskorjauksien laadunvarmistusta voidaan tehdä korjaustöiden
yhteydessä merkkiainekokein.

Samassa liitteen 2 tutkimuksissa oli tehty alapohjarakenteeseen porauksia, mutta näiden kohdalla ei kuitenkaan ollut havaittu poikkeavaa hajua alapohjasta. Tehtyjen merkkiainetutkimusten perusteella alapohjan täytöstä oli ilmayhteys sisätiloihin, ja selkeitä vuotokohtia oli havaittu vanhojen putkiläpivientien kohdalla sekä kantavan väliseinälinjan kohdalla. Tämän jälkeen huoneistossa oli kuitenkin tehty tiivistyskorjauksia, joissa oli tiivistetty muun muassa vanhat putkiläpiviennit sekä kantavien seinien lattia-seinäliitokset (Liite 6).

Liitteen 2 tutkimuksissa oli myös selvitetty huoneiston A2 alaohjauspuiden kuntoa ja todettu, että tavanomaista korkeampaa kosteutta havaittiin vain yhdessä kolmesta tutkitusta alaohjauspuusta. Kyseisessä kohdassa oli ollut myös korkea ulkopuolinen kosteusrasitus sadevesien roiskeesta. Kantavien väliseinien alaohjauspuiden kuntoa ei ollut selvitetty. Liitteen 3 tutkimuksissa oli selvitetty asunto-osakeyhtiön joidenkin huoneistojen välisten kantavien väliseinien alaohjauspuiden kuntoa. Tutkimusraportissa todettiin, että vaikka kaikissa tarkastelupisteissä alaohjauspuun korkeusasema oli ollut lattiapinnan alapuolella, ei kosteustekninen riski ollut kaikissa toteutunut eikä vaurioitumista ollut havaittu. Näin ollen korjausmääräystä ei voida kohdistaa vastaamaan liitteen 2 suosituksia sellaisenaan kantavien väliseinälinjojen alaohjauspuiden osalta, koska riittävää tietoa kyseisen rakenteen kunnosta ei ole. Ympäristöterveysyksikön päällikkö kehottaa tutkimaan kantavien alaohjauspuiden kunnon ja korjaamaan tarvittaessa.

Pintalaatassa pintaindikaattorilla havaittujen poikkeavien kosteushavaintojen selvittäminen on tehty toisen havaintokohdan osalta (Liite 3). Tämän korjaaminen on korjausmääräyksessä. Toisen havaintokohdan osalta ympäristöterveysyksikön päällikkö kehottaa kunnon tutkimiseen ja tarvittaessa korjaamaan vauriot riittävällä laajuudella.

Ulkoseinärakennetta koskevat suositukset (Liite 2)

- Ulkoseinärakenteen vaurioiden korjaaminen korjaussuunnittelijan
laatiman suunnitelman mukaisesti poistamalla vaurioituneet
materiaalit. Lähtökohtaisesti levyrakenteiden tiivistyskorjauksia ei
suositella.
- Ulkoseinärakenteen muutos kosteusteknisesti turvallisempaan
ratkaisuun. Ratkaisussa suositellaan kiinnitettävän huomiota uuden
rakenteen pitkäaikaiskestävyyteen.
- Korjaustöissä noudatetaan ohjekorttia: RATU 82-0383, kosteus- ja
mikrobivaurioituneen rakenteiden purku.

Ulkoseinien osalta huoneiston A2 osakkaat esittivät vastineessaan, että korjaamatta jäisi rakenteita, joista tutkimuksissa löydettiin mikrobikasvustoa tai joita suositeltiin korjattaviksi (muun muassa asunnon muut ulkoseinät ja kantavat väliseinät), ja joista tiivistyskorjausten jälkeen todettiin ilmavuotoa asuntoon liitteen 7 mukaisesti.

Liitteessä 7 oli osoitettu ilmavuotoja sisäilmaan olohuoneen lounaan puoleisesta ulkoseinärakenteesta sekä olohuonetta lähinnä olevan makuuhuoneen ulkoseinärakenteesta. Ilmavuoto rakenteesta sisäilmaan ei yksistään ole terveydensuojelulain tarkoittama terveyshaitta. Olohuoneen lounaan puoleisesta ulkoseinärakenteesta otetussa materiaalinäytteessä ei ollut viitteitä mikrobikasvuun (Liite 2).

Olohuonetta lähinnä olevan makuuhuoneen seinärakenteesta ei ole toimitettu mikrobivaurioon viittaavia tietoja ympäristöpalveluille. Liitteen 3 raportin tutkimuksissa oli selvitetty asunto-osakeyhtiön kaikkien huoneistojen rakenteiden kuntoa yleisesti pistokokein. Raportin mukaan asunto-osakeyhtiön huoneistojen ulkoseinien alaohjauspuihin liittyvä kosteustekninen riski oli toteutunut heikosti eikä ulkoseinien alaohjauspuissa havaittu laajalti vaurioita. Asunto-osakeyhtiön huoneistojen ulkoseinien lämmöneristeen mikrobivaurioitumiseen liittyvän riskin oli todettu toteutuneen kohtalaisesti ja ulkoseinärakenteiden lämmöneristeen ulkopintaan oli havaittu muodostuneen mikrobivaurioita hieman yli puolessa tutkimuspisteistä. Raportissa todetaan, että huoneistojen kuntotutkimuksien perusteella rakennuksien ulkoseinien lämmöneristeessä on paikoin mikrobivaurioita, mutta vauriokohtia ei voi määrittää yksiselitteisesti.

Ympäristöterveysyksikön päällikön näkemyksen mukaan on mahdollista, että muidenkin kuin tätä korjausmääräystä koskevissa ulkoseinärakenteissa on vaurioita, joista voi aiheutua haittaa sisäilmaan. Tästä ei kuitenkaan toimitettujen raporttien perusteella ole varmuutta, joten korjausmääräystä ei voida kohdistaa kuin niihin ulkoseinärakenteisiin, joissa mikrobikasvu oli todettu. Koska korjaustoimenpiteiden olisi terveyshaitan poistamiseksi kohdistuttava kaikkiin niihin rakenteisiin, joiden vaurioista voi aiheutua terveyshaittaa, antaa ympäristöterveysyksikön päällikkö kehotuksen korjausmääräyksen ulkopuolelle jäävien ulkoseinärakenteiden kunnon tutkimukseen. Ympäristöpalvelut ei ota kantaa korjaustapaan.

Päätöksen voimassaolo

Päätös asetetaan voimaan muutoksenhausta huolimatta (Terveydensuojelulaki 56 §).

Päätöksen tiedoksianto

Päätös toimitetaan velvoitetulle saantitodistuksella ja muille asianosaisille postitse tavallisena tiedoksiantona.

Sovelletut oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27, ja 56 §
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan
terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), asumisterveysasetus 20 §
Hallintolaki (434/2013) 34 ja 43 §