Poikkeaminen, Kruunuhaka, K2 tontti 4, Metsäsikakortteli, Senaatti-kiinteistöt

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 2 tonttia 4 voimassa olevaa kaavaa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista voimassa olevasta asemakaavasta nro 8980 seuraavasti:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Senaatti-kiinteistöt

Rakennuspaikka

1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 2 tontti 4 ja katualuetta

Hakemus

Hakija hakee lupaa Kirkkokatu 12 kiinteistön pihan puolen porrashuoneen (210 k-m²) ja yhdyssillan rakentamiseen naapurikiinteistöjen yhteyteen sekä tontin 4 kellarissa sijaitsevan ravintolatilan (442 k-m²) käyttötarkoituksen muuttamiseen toimistotilaksi, maanalaisten tilojen laajentamiseen, uusien kuilutilojen rakentamiseen teknisiä järjestelmiä varten olemassa olevan porrashuoneen yhteyteen, pyöräkatoksen rakentamiseen, luopua autopaikkanormista ja lyhytaikaisesta pysäköintipaikkavelvoitteesta, poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8980 siten, että asemakaavan velvoittava määräys sisustaa rakennusten ensimmäisen kerroksen tiloista 2–10 % tontin kerrosalasta näyttely- ja liiketilaksi ei toteudu, uusi porrashuone ja yhdyssilta, tekniset kuilut ja pyöräkatos rakennetaan rakennusalan ulkopuolelle, maanalainen tila laajennetaan linjan c-d eteläpuolelle ja Hallituskadun alle, maj-alueen ulkopuolelle, korttelia 2 koskeva autopaikkanormi ja velvoittava määräys varata 25 % autopaikoista lyhytaikaista pysäköintiä varten ei toteudu.

Hakijan mukaan poikkeamishakemus on osa korttelin perusparannus- hanketta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksia on hankala saada esteettömiksi ilman uutta porrashuonetta. Tavoitteena on saada kortteliin runsaasti pyörätelineitä ja kohtalaisen huomaamattomasti sijoittuva talotekniikka sijoitettua suojeltujen rakennusten ulkopuolelle. Pysäköintipaikat varataan jatkossa virka-autoille ja autopaikkojen leveyttä lisätään. Osa paikoista muutetaan polkupyöräpaikoiksi.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 8.1.1988 vahvistettu Vironniemen Helsingin vanhan kaupunginosan asemakaava nro 8980. Asemakaavan mukaan kortteli on merkitty YH, Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle tontilla 4 Kirkkokatu 12:n rakennuksen kohdalla rakennuksen laajuus on osoitettu rakennusaloilla, kerrosluvuilla ja korkomerkinnöin nykyisten rakennusosien mukaisesti. Hallituskatu 3:n rakennusten rakennusalat on osoitettu ja rakennukset on merkitty asemakaavassa suojeltaviksi rakennuksiksi sr- ja sk -merkinnöin, joista jälkimmäinen viittaa valtioneuvoston 18.9.1980 asetuksen 480/1985 nojalla tekemään suojelupäätökseen. Hallituskatu 3:n ja Kirkkokatu 12:n rakennusten liitoskohdan tasalla asemakaavaan on merkitty itä-länsi-suuntainen raja (c-d), jonka eteläpuolelle ei saa rakentaa pihanalaisia tiloja. Hallituskadun osalla on maj-merkintä; maanalainen tila kadunalaista jalankulkutunnelia varten. Koko kaava-alue on merkitty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (s s s -merkintä), jonka rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja ei saa vähentää. Korttelin 2 rakennusten katutasoon liittyviin tiloihin tulee sisustaa näyttely- ja liiketilaa yhteensä vähintään 2 %, kuitenkin enintään 10 % tontin kerrosalasta. Näistä tiloista saadaan tontille 4 sijoittaa kellariin enintään 300 m². Maanpäällisten autopaikkojen määrä ja sijainti tontilla on suunniteltava siten, ettei rakennuksen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen tai kulttuurihistoriallinen arvo vähene. Piha on istutettava tai päällystettävä tyyliin sopivalla tavalla. Suojelumääräyksellä merkittyjen rakennusten autopaikkanormi on 1 ap / 800 k-m². Muun kerrosalan osalta autopaikkanormi on enintään 1 ap / 350 k-m². Normin edellyttämien autopaikkojen lukumäärän ylittäessä maanpäällisten autopaikkojen määrän saa autopaikkoja rakentaa maan alle tai rakennuksiin siten, että: kortteliin 2 tontille 4 saa sijoittaa korttelin 2 tonttien 1, 4, ja 5, korttelin 5 tontin 8, korttelin 12, korttelin 29 tontin 2 sekä korttelin 591 tontin 4 autopaikkoja. Korttelin 2 autopaikoista on vähintään 25 % varattava lyhytaikaista pysäköintiä varten.

Asemakaava-alue on osa luokiteltua kiinteää muinaisjäännösaluetta (tunnus 1000006099) ja on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963).

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskustan (C1), keskustatoimintojen alueeksi. Yleiskaavan aluemerkinnän C1 mukaan alue on palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää.

Helsingin maanalaisen yleiskaavan nro 12704 (tullut voimaan 19.8.2021) mukaan alue on keskustan maanalaisen kehittämisen kohdealuetta, jossa on esitetty alueelle olemassa olevat liikennetunnelit, sekä tilavaraus ohjeellista linjausta noudattavalle suunnitellulle liikennetunnelille.

Hakemuksen mukainen katualueen osa on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty osittain valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohdeluetteloon, ”Senaatintori ympäristöineen”.

Tontin pohjoisosassa (Kirkkokatu 12) sijaitsee viisi-kuusikerroksinen virastorakennus 1980-luvun alusta (arkkitehti Osmo Lappo), jonka yhteyteen kuuluu pihapaviljonki (tontilla 5), istutettu piha-alue ja kellarikerroksia. Tontin eteläosassa (Hallituskatu 3) sijaitsee kolmikerroksinen empiretyyliä edustava rakennus 1840-luvulta sekä nelikerroksinen uusrenessanssia edustava rakennus 1870-luvulta. Hallituskatu 3:n kellarissa sijaitseva ravintolatila on poissa käytöstä. Rakennukset ovat nykyään valtioneuvoston toimistokäytössä. Karttapalvelun tietojen mukaan tontin kerrosala on yhteensä 11 626 k-m².

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl, jonka mukaan hankkeessa tulee huomioida vireillä olevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12799 sm-merkinnän suojelumääräykset.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että Hallituskadun alueella on tehty kaivuutöitä 2007 ja 2010. Kaivuut on suoritettu arkeologien valvomana ja niistä löytyy raportit. Senaatti-kiinteistöt huolehtii, että mahdollisissa kaivuutöissä Hallituskadulla huomioidaan arkeologiset tutkimukset ennen kaivuutöiden aloitusta ja sovitaan toimenpiteistä Museoviraston ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupunginmuseolta, Museovirastolta ja ELY-keskukselta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossa (7.3.2024), että Helsingin kaupunginmuseo on 31.5.2023 antanut lausunnon HEL 2020-011646 T 10 03 03 valtioneuvoston asemakaavan muutosehdotuksesta. Arkeologisista tutkimuksista ja muinaisjäännökseen kajoamisesta järjestettiin 6.2.2023 muinaismuistolain 13 §:n edellyttämä neuvottelu. Nyt esitettyyn poikkeuslupahakemukseen liittyviin asiakirjoihin on Helsingin kaupunginmuseo tutustunut hankkeen esittelytilaisuudessa 12.2.2024. Poikkeamislupahankkeen toteuttamisen yhteydessä saattaa tulla tarve Hallituskadun katualueella, kortteleiden 0910010001 ja 0910010002 välisellä kohdalla tehtäviin kaivutöihin. Tällaisessa tapauksessa on kaivualueen kohta tutkittava ennen töiden aloittamista arkeologisella tutkimuksella. Kuten edellä mainitussa muinaismuistolain 13 §:n neuvotteluissa 2023 sovittiin, hankkeen toteuttaja tilaa tutkimuksen arkeologisia kenttätöitä tekevältä konsultilta. Tutkimuksessa on noudatettava Museoviraston antamia arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita. Tutkimuskustannuksista, joihin kuuluvat myös mahdolliset analyysi- ja konservointikulut vastaa rakennushankkeen toteuttaja. Kenttätöiden jälkeen konsultti laatii alustavan tutkimusraportin, jonka perusteella Museovirasto päättää voidaanko muinaisjäännöksen osa poistaa vai tarvitaanko paikalla vielä lisätutkimuksia. Alustava sekä lopullinen raportti toimitetaan työn tilaajalle, Museovirastolle ja Helsingin kaupunginmuseolle.

Museovirasto toteaa lausunnossa (8.3.2024), että hankkeen arkkitehdin Museovirastolle esittelemät luonnokset osoittavat, että esitetyt asemakaavasta poikkeavat ratkaisut ovat osana korttelin kehittämishanketta sovitettavissa hyväksyttävällä tavalla korttelin kulttuuriympäristöön ja suojeltuihin rakennuksiin. Museovirasto puoltaa poikkeamishakemusta. Korjaus- ja muutossuunnitelmista on rakennuslupakäsittelyä varten pyydettävä Museoviraston lausunto.

ELY-keskus toteaa lausunnossaan (21.2.2024), että hankkeeseen liittyvät asiakirjat on esitelty sovitussa esittelytilaisuudessa kaupunkiympäristön toimialan tiloissa. Yhtä rakennusta lukuun ottamatta rakennukset on suojeltu asetuksella ja toimivalta niiden osalta on Museovirastolla. Yhtä rakennusta ei ole suojeltu, eikä sen osalta ole huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hakemuksen mukainen poikkeaminen asemakaavasta on vähäinen eikä aiheuta ympäristöön merkittäviä muutoksia. Esitettyjen suunnitelmien mukainen toteuttaminen parantaa merkittävästi korttelin sisäisiä yhteyksiä, mahdollistaa korttelin ilmastointitekniikkaan tehtäviä parannuksia, parantaa autopaikkojen käytettävyyttä sekä lisää pyöräpaikkojen lukumäärää. Rakennusalan ylitykset tapahtuvat korttelin sisäosissa ja Hallituskadun osalta maan alla, eikä niillä siten ole vaikutusta laajemmin kaupunkikuvaan.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan, että poikkeamislupahankkeen toteuttamisen yhteydessä saattaa tulla tarve Hallituskadun katualueella kaivutöihin. Tällaisessa tapauksessa on kaivualueen kohta tutkittava ennen töiden aloittamista arkeologisella tutkimuksella lausunnon ehtojen mukaisesti. Hanke toteaa vastineessaan, että Hallituskadun alueella on tehty kaivuutöitä 2007 ja 2010. Kaivuut on suoritettu arkeologien valvomana ja niistä löytyy raportit. Senaatti-kiinteistöt huolehtii, että mahdollisissa kaivuutöissä Hallituskadulla huomioidaan arkeologiset tutkimukset ennen kaivuutöiden aloitusta ja sovitaan toimenpiteistä Museoviraston ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Museovirasto on puoltanut esitettyjä poikkeamisia. ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että yhtä rakennusta lukuun ottamatta rakennukset on suojeltu asetuksella ja toimivalta niiden osalta on Museovirastolla. Yhtä rakennusta ei ole suojeltu, eikä sen osalta ole huomautettavaa. Korttelin erityinen käyttö huomioiden kyseisellä tontilla sallitaan kellarissa olevien ravintolatilojen toimistokäyttö, uusia autopaikkoja ei tarvitse toteuttaa ja autopaikkoja koskevasta määräyksestä varata 25 % autopaikoista lyhytaikaista pysäköintiä varten saa maankäytöllisistä syistä poiketa.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö tai hyödyntäminen sekä tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.