Luonnonsuojelualueen perustaminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelma, Patterimäki

Kaupunginhallitus esitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), että se perustaa Patterimäen luonnonsuojelualueen sekä vahvistaa alueen hoito- ja käyttösuunnitelman vuosille 2024–2033.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Suojelun tarkoituksena on arvokkaan kallioalueen ja kasvillisuuskohteen monimuotoisuuden säilyttäminen sekä muinaismuistojen säilyttäminen. Alue täyttää luonnonsuojelulain 43 §:ssä mainitut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Suojelu turvaa alueen arvokkaat kalliokedot ja niiden kasvilajiston.

Alueen sijainti ja rajaus

Patterimäki sijaitsee Pitäjänmäen kaupunginosassa Pajamäen osa-alueella. Alueen raja seuraa mäkeä ympäröivää ulkoilureittiä. Mäen laelle kulkeva huoltotie on rajattu alueen ulkopuolelle. Lännessä raja on lähellä Raide-Jokeri-radan tunnelin suuaukkoa. Pohjoispuolelle jää Pitäjänmäen juna-asema ja teollisuusalue, eteläpuolelle Pajamäen asuinalue. Idässä yhtenäinen metsä- ja kallioalue jatkuu Pitäjänmäentielle asti.

Suojeltava alue on pääasiassa Raide-Jokerin tunnelin rakentamisen vuoksi pienempi (3,9 ha) kuin kaupungin luonnonsuojeluohjelman rajaus (5,1 ha). Luonnonsuojeluohjelmassa mainitaan lisäksi Takkatien reunan tilatarpeen selvittäminen tarkemman suojelusuunnittelun aikaisena tehtävänä. Takkatien reunaan jätettiin luonnonsuojelualueen ulkopuolelle tila mahdolliselle kevyen liikenteen reitille. Samoin Arinatien kohdalla ulkoilureitin luoteispuolinen metsä jätettiin asemakaavoituksen aloitteesta luonnonsuojelualueen ulkopuolelle vapaammin liikuntaa tai muita vapaa-ajantoimintoja mahdollistavaa viheraluetta varten. Luonnonsuojelualueen rajaus on esitetty liitteessä 2.

Kiinteistötiedot

Alue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla Reimars nimisellä kiinteistöllä 91-428-3-2. Lainhuutotodistus on liitteenä 3.

Kaavoitus

Alueella on suurimmaksi osaksi voimassa asemakaava nro 4666 vuodelta 1960 ja Raide-Jokerin tunnelin kohdalla kaava nro 12434 vuodelta 2018. Lisäksi kaavassa nro 5697 vuodelta 1965 on osoitettu mäelle maanalainen tila. Kaavassa nro 4666 luonnonsuojelualueen kohdalla on merkintä P eli puistoalue. Kaavassa nro 12434 tunnelin yläpuolinen alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jonka sotahistoriaan liittyvät rakenteet ovat suojeltuja (VL/s-1).

Helsingin yleiskaavan oikeusvaikutteisessa kaupunkiluontokartassa Patterimäki on merkitty luonnonsuojeluohjelman rajausta noudattaen suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi. Konalan ja Pitäjänmäen aluesuunnitelmaluonnoksessa 2018–2027 ja sen kohdekortissa todetaan, että Patterimäelle perustettavaa luonnonsuojelualuetta hoidetaan laadittavan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

Luonnon monimuotoisuus

Luontotyypit ja kasvillisuus

Patterimäellä esiintyy valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalaisia (CR) perinnebiotooppien luontotyyppejä: karuja kallioketoja ja pienruohoketoja sekä tuoreita heinäniittyjä. Kedot ja niityt ovat niin kutsuttuja uusympäristöjä, joilla on merkittävää perinnemaisemalajistoa tai -kasvillisuutta, vaikka niillä ei ole vanhaa karjatalouteen liittyvää maankäyttöhistoriaa. Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat osuudet ovat kehittyneet kaivantojen reunojen tasanteille ja avokalliopaljastumien reunoille. Alueen eteläosassa kasvillisuus on ainakin osin selvästi kulunut virkistyskäytön vuoksi ja muuallakin risteilee lukuisia polkuja. Kallioilla kasvaa myös vanhaa männikköä ja kookkaita katajia. Linnoituskaivannoissa ruohovartislajisto on reheväkasvuista ja lehtipuuvesakkoa esiintyy runsaasti.

Pohjoisin ja itäisin osa linnoitusalueesta ovat metsäisiä. Koillis- ja länsiosassa metsätyyppi on tuoretta ja lehtomaista kangasta. Itäosassa on tuoretta lehtipuuvaltaista lehtoa ja luoteisosassa kallionaluslehtoa. Eteläosassa on tuoretta lehtoa, joka vaihettuu paikoin lehtomaiseksi kankaaksi. Metsien luonnontila on kohtalainen.

Merkittävä lajisto

Merkittävimpiä alueella esiintyviä kasvilajeja ovat valtakunnallisesti vaarantuntunut (VU) keltamatara, Helsingissä erittäin uhanalainen keväthanhikki sekä muuten huomionarvoiset kevät- ja ketotädyke, käärmeenlaukka, mäki- ja hietalemmikki, mäkivirvilä, mäkiarho, mäkihorsma, hina, mäkikaura ja pölkkyruoho.

Patterimäellä vuonna 2016 tehdyssä perhosselvityksessä alueelta löydettiin valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) sysivyökoi ja alueellisesti uhanalainen (RT) kultapiiskupussikoi sekä kolme muuta huomionarvoista perhoslajia. Lakialueen kalliokedot arvioitiin potentiaaliseksi elinympäristöksi useille muillekin uhanalaisille ja pääkaupunkiseudulla harvinaisille lajeille.

Välittömästi suunnitellun luonnonsuojelualueen länsipuolella sijaitsee Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä liito-oravalle määritelty lajin ydinalue. Myös sen itäpuolella samalla metsäalueella on liito-oravan ydinalue. Liito-oravan yhteystarve on määritelty Patterimäen eteläosan läpi. Luonnonsuojelualueelle on asennettu yksi liito-oravalle tarkoitettu pönttö, joissa ei ole toistaiseksi todettu pesintöjä.

Muinaisjäännös

Ensimmäisen maailmansodan aikana Patterimäelle rakennettiin puolustusasema, joka on osa pääkaupunkiseutua ympäröivää linnoitusketjua. Puolustusrakenteet täydentyivät toisen maailmansodan aikana ilmatorjunta-asemalla. Kummankin aikakauden rakenteet ovat mäellä edelleen nähtävissä. Maastoa halkovat useat ensimmäisen maailmansodan ajalta peräisin olevat, suhteellisen hyväkuntoiset ja hyvin ympäristöstään erottuvat taistelu- ja yhdyshaudat. Myös ilmatorjuntapatteriin liittyvät rakenteet ovat säilyneet hyvin.

Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, joka on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Toisen maailmansodan aikana rakennettu ilmatorjunta-asema on määritelty muuksi kulttuuriperintökohteeksi.

Alueen käyttö ja saavutettavuus

Patterimäki ja sen lähiympäristö ovat aktiivisessa virkistyskäytössä. Virkistäytyjiä houkuttelevat kulttuurihistoria, luontoarvot, rauhallisuus ja mäeltä erityisesti länteen avautuvat pitkät näkymät. Aluetta käytetään muun muassa oleskeluun, ulkoiluun ja koirien ulkoilutukseen. Ulkoilijat kulkevat lähinnä kävellen mutta myös maastopyöräilijät käyttävät aluetta.

Patterimäkeä ympäröi ulkoilureitti. Selvästi aktiivisimmin alueelle saapumiseen käytetyt reitit ovat ulkoilureittien jatkeeksi muodostuneet polut kaakossa, etelässä ja lounaassa. Mäen päälle johtaa pohjoisesta Takkatieltä autolla ajettava huoltotie, jota pitkin kuorma-autot kulkevat täyttämään maan alle rakennettuja hiekkasiiloja.

Virkistäytyjät hakeutuvat pääasiassa länsirinteelle, jossa on muutama huonokuntoinen penkki ja etelärinteelle, jossa on istuskeluun soveltuvia loivia kalliopintoja. Itärinne toimii lumisena aikana mäenlaskupaikkana. Kovan käytön takia maanpinta on erittäin kulunutta. Aluskasvillisuus on monin paikoin tallautunut pois. Avoimilla alueilla kulku on hajautunutta eikä selkeästi hahmotettavaa polkuverkostoa ole. Maastopyöräilijöiden jättämiä jälkiä ei ole maastossa juurikaan havaittavissa, joten maastopyöräily vaikuttaa olevan alueella suhteellisen vähäistä.

Alueella on poltettu luvattomasti nuotioita ja osa linnoituksen suojahuoneista on huomattavan epäsiistissä kunnossa. Suojahuoneita on sotkettu graffitein ja irtoroskin ja niihin on kannettu jopa huonekaluja.

Alueelle on perustettu yhtenä OmaStadi -osallistavan budjetoinnin hankkeena ”Mobiilisti lähiluontoon – Patterimäen mobiililuontopolku”. Se noudattaa mäkeä kiertävää ulkoilureittiä ja mäen päälle nousevaa huoltoreittiä eikä poikkea poluille. Luontopolkuun liittyy myös opastaulu ulkoilupolun varrella alueen koillisosassa. Alueelle on pystytetty aiemmin myös neljä muuta opastaulua, joita on töhritty ja joista osassa ei ole enää edes opasteita. Mäen päällä on kolme huonokuntoista penkkiä. Patterimäellä ei ole valaistusta eikä virkistystä varten rakennettuja kulunohjausrakenteita kuten portaita, siltoja tai päällystettyjä reittejä. Ulkoilijat käyttävät jonkin verran puolustusrakenteisiin kuuluvia betoniportaita. Turvallisuutta on parannettu paikoin kaivantojen reunoilla suojakaiteilla. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan ja Helsingin kaupungin yhteistyössä vuonna 1992 toteuttaman aurinkokuntamallin aurinko sijaitsee mäen laella ja Merkurius toisaalla suunnitellulla luonnonsuojelualueella. Mallin kauimmat planeetat sijaitsevat 11 kilometrin päässä Patterimäestä.

Alue on hyvin saavutettavissa julkisen liikenteen avulla. Lähimmät julkisen liikenteen pysäkit ovat Pitäjänmäen juna-asema koillisessa ja Pajamäen bussipysäkki etelässä. Lisäksi Pitäjänmäentietä kulkee useita bussilinjoja. Raide-Jokerin lähimmät pysäkit ovat Talin siirtolapuutarha idässä ja Vermo lännessä. Lähin paikoitusalue on juna-aseman liityntäparkki.

Uhkatekijät

Patterimäen lähistölle on suunniteltu uutta asuinrakentamista ja alueen virkistyskäyttöpaineen odotetaan kasvavan. Lisääntyvä käyttö voi johtaa entistä voimakkaampaan kasvillisuuden kulumiseen. Myös linnoitusten töhriminen ja vahingoittumisen riski sekä luvattomien nuotioiden poltosta aiheutuva maastopalojen vaara kasvanevat kävijämäärien noustessa.

Perinnebiotooppikasvillisuutta uhkaa rehevöityminen ja umpeenkasvu, jos alueella tehtyjä hoitotoimia ei jatketa. Rehevöityminen ja umpeenkasvu heikentävät myös pölyttäjien ja muiden ketojen hyönteisten elinoloja. Lisäksi hoitotoimien puute on uhka linnoitusrakenteiden säilymiselle.

Alueella tavataan useita haitallisia vieraskasvilajeja, esimerkiksi komealupiinia, joka levitessään vie kasvumahdollisuudet kotimaisilta keto- ja niittykasveilta.

Luonnonhoidon suunnitelma

Patterimäen luonnonhoidon keskeisenä tavoitteena on keto- ja niittykasvillisuuden monimuotoisuuden ja siitä riippuvaisen hyönteislajiston turvaaminen. Kaupunki on hoitanut linnoitusaluetta arvoniittynä vuodesta 2006 lähtien niittämällä, raivaamalla puiden taimia ja pensaikkoa sekä poistamalla vieraslajeja. Toimenpiteitä jatketaan edelleen. Niitto- ja raivausjäte kerätään pois. Vieraslajeja torjutaan erikseen ja lisäksi rajoitetaan tiettyjä kotimaisia kasveja (maitohorsma, koiranputki, nokkonen, pujo, hietakastikka ja pelto-ohdake), jotka ovat Patterimäellä ongelmallisia kasvillisuuden monimuotoisuuden kannalta.

Niitossa toteuttetaan niittokiertoa, jossa vähintään puolet tietyistä perhosten ravintokasveista jätetään vuosittain niittämättä. Näin taataan ravinnon riittävyys niiton aikana toukkavaiheessa oleville perhosille. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa ehdotetaan myös vanhojen mäntyjen kaarnan vioittamista, mikä parantaisi eräiden tällaisissa puissa elävien, uhanalaisten perhosten toukkien ja muiden harvinaisten hyönteisten elinmahdollisuuksia.

Linnoitukseen liittyvät kaivannot pidetään avoimena puita poistamalla ja pensastoa säännöllisesti raivaamalla. Tämä ehkäisee myös mahdollisia tapaturmia virkistyskäytössä.

Keto- ja niittyaluetta ympäröivät metsät jätetään luonnontilaan. Alikasvosta ei käsitellä lukuun ottamatta näkyvyyttä reiteillä parantavaa harvennusta tai raivaamista. Tavoitteena on metsien luonnontilaisen kaltainen puuston rakenne.

Virkistyskäytön suunnitelma

Patterimäelle osoitetaan selkeä reitistö sekä ohjeistetaan kävelijöitä ja maastopyöräilijöitä pysymään merkityillä poluilla. Kulun ohjaamisella hillitään kasvillisuuden kulumista ja pyritään palauttamaan kasvillisuutta kuluneille paikoille. Merkityt polut ohjataan kulkemaan mäen halki siten, että ne liittyvät luontevasti mäen ympäri kulkevaan ulkoilureittiin. Polkujen voimakkaasti kuluneita kohtia vahvistetaan pohjustamalla niitä kivimurskeella tai puuhakkeella. Asiaton autoilu mäen laelle johtavalla huoltotiellä estetään puomilla. Maastonmuodoista ja puolustusrakenteen luonteesta johtuen alueelle ei ole mahdollista järjestää esteetöntä kulkua.

Pääpolulle tehdään kulkua helpottavia ja maaston kulumista estäviä rakenteita, mm. kolmeen kohtaan maastoportaat. Pääpolun varteen lisätään myös tarvittavat suojakaiteet kohtiin, joissa on vaarallinen pudotus. Mäen huipulle asennetaan pyöräteline. Olemassa olevat penkit uusitaan ja rakennetaan kaksi penkkiä lisää.

Huonokuntoiset pääopastaulut poistetaan. Mobiililuontopolusta kertova taulu säilytetään yhtenä pääopastauluna. Alueelle pystytetään neljä uutta kartallista pääopastaulua eniten käytettyihin saapumissuuntiin ja mäen laelle. Lisäksi sijoitetaan kohdeopastauluja mäen lakialueelle ja kaksi rauhoitustaulua etelärajalle polkujen yhteyteen. Pääopasteissa on esitetty lyhyesti tietoa alueen tärkeimmistä luontoarvoista ja muinaisjäännöksestä sekä tärkeimmät rauhoitusmääräykset. Kohdeopasteissa on tietoja alueen erityisarvoista ja rauhoitustaulujen tehtävänä on tiedottaa rauhoitusmääräyksistä.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

1. Yleiset määräykset

Alueella on kielletty:

2. Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

3. Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

4. Rauhoitusmääräykset

ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen luonnonhoidon, käytön tai tutkimuksen tai muinaismuiston hoidon kannalta

5. Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa esitetään tarpeelliset toimenpiteet luonnonympäristön hoitamiseksi ja virkistyskäytön ohjaamiseksi.