Poikkeaminen, Vuosaari, Harbonkatu 8, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala

HEL 2023-011600
More recent handlings
Case 10. / 115 §

Vuosaari, Harbonkatu 8, poikkeamishakemus

Urban Environment Committee

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari) kiinteistöä 91-54-9904-5 (josta muodostuu tontti 54245/1) koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12571 seuraavasti:

  • rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) saadaan rakentaa päiväkotirakennus.
  • tontille osoitettu rakennusoikeus (1 100 k-m²) saadaan ylittää 160 k-m² (15 %).
  • noin 2 200 m² kokoinen päiväkodin piha-alue rakennetaan osittain asemakaavassa osoitetulle puistoalueelle (VP).
  • poiketaan asemakaavassa määräyksestä ”tontilla on julkisivumateriaalien oltava puiston suuntaan tumman sävyistä puuta ja Harbonkadun suuntaan vaaleaa tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta” siten, että julkisivumateriaalina saadaan käyttää tumman sävyistä puuta rakennuksen kaikkiin suuntiin.
  • poiketaan asemakaavassa osoitetusta määräyksestä ”ei tonttia saa aidata” siten, että päiväkotia koskeva piha-alue saadaan aidata.
  • autopaikkojen vähimmäismäärästä 13 ap (1 ap/100 k-m²) poiketaan siten, että tontin autopaikkojen vähimmäismäärä on 5 ap (1 ap/300 k-m²).
  • polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärästä 42 pp (1 pp/30 k-m²) poiketaan siten, että tontin polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 14 pp (1 pp/90 k-m²).

Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen määräaikaisena 31.12.2029 asti ja seuraavilla ehdoilla:

  • rakennukseen tulee toteuttaa viherkatto, jonka kasvualustan paksuus on riittävä niitty- tai ketokasvillisuudelle, ja joka täydentää viereisen niittyalueen ekologisia arvoja.
  • päiväkodin pihan aitaaminen tulee toteuttaa kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön sopivana.
  • rakennuksen tulee olla perustuksia, ala- ja välipohjaa sekä väestönsuojaa lukuun ottamatta pääosin puurakenteinen, ja sen arkkitehtuurin noudattaa hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteita.

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Rakennuspaikka

54. kaupunginosan (Vuosaari) kiinteistö 91-54-9904-5, josta muodostuu tontti 54245/1

Hakemus

Hakija hakee lupaa päiväkodin rakentamiseen (1 260 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12571 siten, että

  • rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) saadaan rakentaa päiväkotirakennus
  • tontille osoitettu rakennusoikeus (1 100 k-m²) saadaan ylittää 160 k-m² (15 %)
  • noin 2 200 m² kokoinen päiväkodin piha-alue rakennetaan osittain asemakaavassa osoitetulle puistoalueelle (VP)
  • poiketaan asemakaavassa määräyksestä ”tontilla on julkisivumateriaalien oltava puiston suuntaan tumman sävyistä puuta ja Harbonkadun suuntaan vaaleaa tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta” siten, että julkisivumateriaalina saadaan käyttää tumman sävyistä puuta rakennuksen kaikkiin suuntiin
  • poiketaan asemakaavassa osoitetusta määräyksestä ”ei tonttia saa aidata” siten, että päiväkodin piha-alue saadaan aidata
  • autopaikkojen vähimmäismäärästä 13 ap (1 ap/100 k-m²) poiketaan siten, että tontin autopaikkojen vähimmäismäärä on 5 ap (1 ap/300 k-m²)
  • polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärästä 42 pp (1 pp/30 k-m²) poiketaan siten, että tontin polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 14 pp (1 pp/90 k-m²).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että päiväkotia tarvitaan osana alueellisen palvelutarpeen ratkaisua. Alueellisessa tarkastelussa 1 - 6-vuotiaiden määrä kasvaa. Ennustekauden lopussa Vuosaaren peruspiirissä arvioidaan olevan noin 370 lasta enemmän kuin vuonna 2021.

Tontille osoitettu rakennusoikeus ylittyy 160 k-m² (15 %). Ylityksellä mahdollistetaan hakijan mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluverkkoyksikön tavoitteiden mukaisen päiväkodin rakentaminen. Päiväkodin piha sijoittuu osittain voimassa olevassa asemakaavassa osoitetulle puistoalueelle (VP), sillä hakijan mukaan piha-alueen kokoon vaikuttaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tavoite pihojen koosta.

Asemakaavan mukaan julkisivumateriaalien on oltava puiston suuntaan tumman sävyistä puuta ja Harbonkadun suuntaan vaaleaa tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta. Poikkeamisen myötä rakennuksen julkisivumateriaaleina kaikkiin suuntaan käytetään tumman sävyistä puuta, sillä hakijan mukaan poikkeaminen vahvistaa rakennuksen julkista luonnetta ja tunnistettavuutta, joka suunnitellaan profiililtaan eläväksi ja jäsennellään.

Asemakaavassa on määrätty, ettei tonttia saa aidata. Piha-alueen erottamiseksi puisto- tai katutilasta käytetään puu- ja pensasistutuksia, pergolarakenteita sekä matalia tukimuureja. Hakemuksen mukaisesti päiväkodin piha aidataan päiväkotikohteissa turvallisuussyistä.

Kaavassa on osoitettu, että AR- korttelialueella autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/asunto tai 1 ap/100 k-m² ja tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp/30 k-m². Hakija hakee poikkeamista auto- ja polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärästä siten, että mitoitus tehdään palvelurakennusten P-korttelialueen päiväkodin mitoitusperiaatteen 1 ap/300 k-m² ja 1 pp/90 k-m² mukaisena.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 24.8.2023 vahvistettu asemakaava nro 12571. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja tontti rajautuu pohjoispuolelta puistoalueeseen. Poikkeamishakemuksen mukaisesti päiväkodin piha-alue rakennetaan osittain asemakaavassa osoitetulle puistoalueelle (VP). Korttelin rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä on 1 100 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on II. Aluetta koskevat mm. seuraavat asemakaavamääräykset:

  • tontilla on julkisivumateriaalien oltava puiston suuntaan tumman sävyistä puuta ja Harbonkadun suuntaan vaaleaa tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta.
  • tonttia ei saa aidata. Piha-alueen erottamiseksi puisto- tai katutilasta saa käyttää puu- ja pensasistutuksia, pergolarakenteita sekä matalia tukimuureja.
  • autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on suurempi luvuista 1 ap/asunto tai 1 ap/100 k-m².
  • tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 pp/30 k-m².

Asemakaavassa puistoalueelle (VP) on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen alueen osa, joka on kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä pääosin avoimena tai puoliavoimena säilytettävä. Lisäksi Kalkkihiekanpolku on osoitettu kaavassa yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi (pp), jonka sijainti on ohjeellinen.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu osittain asuntovaltaiseksi alueeksi A2 ja osittain virkistys- ja viheralueeksi.

Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan 16.1.2024 hyväksynyt päiväkodin tarveselvityksen osoitteeseen Harbonkatu 8. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto esitti kaupunginhallitukselle kokouksessaan 25.1.2024 Harbonkatu 8:n päiväkotikäyttöön tulevan uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (10.10.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, jolta ei saapunut lausuntoa määräaikaan mennessä.

Muistutuksia saatiin 3 kpl. Muistutuksissa otettiin kantaa muun muassa seuraaviin asioihin:

  • käyttötarkoituksen muutokseen
  • liikennejärjestelyjen huomioimiseen
  • asemakaavassa osoitetun puistoalueen (VP) ja kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä pääosin avoimena säilytettävän (sa-1) alueen huomioimiseen
  • rakennusoikeuden ylitykseen
  • pihajärjestelyihin
  • meluun
  • rakennuksen julkisivumääräyksiin
  • tontin korkotasoihin ja alueen korkeuserojen huomioimiseen
  • poikkeamisen edellytyksiin

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Kaupunkiympäristön toimialan vastineen sisältö on lueteltu aihepiireittäin:

1. Käyttötarkoituksen muutos

Muistutuksissa otettiin kantaa siihen, mistä syystä asemakaavassa osoitetulle rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) saadaan rakentaa päiväkotirakennus.

Päiväkotihanke soveltuu maankäytöllisesti ja kaupunkikuvallisesti alueelle sekä asemakaavan tavoitteisiin. Meri-Rastilan alueella on tarve uudelle päiväkodille. Hakijan mukaan alueellisessa tarkastelussa 1–6-vuotiaiden määrä kasvaa. Ennustekauden lopussa Vuosaaren peruspiirissä arvioidaan olevan noin 370 lasta enemmän kuin vuonna 2021. Tällä hetkellä alueella on pulaa varhaiskasvatuspaikoista ja sijainti on sopiva päiväkotirakennuksen rakentamiselle. Hanke vastaa Meri-Rastilan ja sen lähialueiden palvelutilatarpeeseen. Meri-Rastilan ja Kallahden alueilla on tarve useille päiväkotien uudis- ja korjausrakentamishankkeille. Tilaverkkotarkasteluissa on todettu, että kullekin hankkeelle erikseen toteutettavien rakentamisaikaisten väistötilojen sijaan kannattaa Harbonkadulle toteuttaa laadukas pitkäkestoinen ratkaisu, joka palvelee ensin muiden hankkeiden väistötilana, ja lopputilanteessa tavoitteellisesti pysyvänä ratkaisuna.

2. Puistoalueen (VP) sekä kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä pääosin avoimena säilytettävän (sa-1) alueen huomioiminen

Muistutuksissa otettiin kantaa päiväkodin rakentamiseen puistoalueelle (VP) sekä kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä pääosin avoimena säilytettävälle alueen (sa-1) osalle. Muistutuksissa ollaan huolissaan siitä, että Sjökullan torpan kaunis ja historiallinen miljöö muuttuu ja alueen ympäristö virkistyskäyttötarkoituksessa supistuu. Muistutusten mukaisesti Ison Kallahden puiston länsiosan niitty on oikeusvaikutteisella asemakaavakartalla osoitettu kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä pääosin avoimena säilytettävällä merkinnällä sa-1. Yhdessä muistutuksessa toivotaan niityn säilyvän niin koskemattomana kuin mahdollista.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarveselvityksen perusteella alueelle tarvitaan päiväkoti ja siihen liittyvä leikkipiha, ja nämä ovat mahdollista toteuttaa voimassa olevan asemakaavan tavoitteet huomioon ottaen sekä kulttuurihistoriallisia vaikutuksia koskevat määräykset täyttäen. Poikkeamishakemuksessa esitetyn rakentamisen myötä avoin niitty kapenee muuttuen osittain päiväkodin pihaksi. Niityn maisema-arvot pyritään kuitenkin säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Suuri tammi, avokalliot ja suojeltu lähde jäävät niittyalueelle. Päiväkodin piha-alueella säästetään olemassa olevaa puustoa ja piha on suunniteltu maaston nykyiset korkoasemat huomioiden. Avoimuuden vaikutelmaa voidaan tukea sopivan aitamallin valitsemisella jatkosuunnittelussa. Päiväkodin piha-alue palvelee alueen asukkaita leikki- ja virkistyskäytössä päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella.

Poikkeamispäätöksen ehtojen myötä ympäröivä niitty tulee myös jatkumaan rakennuksen katolla. Määräyksen myötä niittypinta-ala tulee säilymään likimäärin yhtä laajana lainvoimaisen asemakaavan suunnitteluratkaisuun verrattuna.

3. Liikennejärjestelyjen huomioiminen

Mahdollinen päiväkodin rakentaminen kaavaillun rivitalon sijaan lisää Harbonkadun liikennettä hieman, muttei merkittävästi. Päiväkoti on alueen lähipalvelu, ja merkittävä osa saattoliikenteestä tapahtuu muilla liikkumismuodoilla kuin autolla. Voimassa olevan asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka yhteydessä Harbonkadulle on esitetty joitakin muutoksia. Liikennesuunnitelma on laadittu siitä lähtökohdasta, että tontti on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Tontin mahdollistaminen päiväkotirakentamiseen aiheuttaa uudelleentarkasteluja myös katualueen ratkaisujen osalta, mikä otetaan huomioon liikenne- ja katusuunnittelussa. Tällä hetkellä Harbonkadulla on yksi hidaste, joka on tarkoitus säilyttää. Muita turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä ja jalankulun sekä pyöräilyn reittejä tarkastellaan suunnittelun edetessä.

Muistutuksissa mainittiin myös yleisten pysäköintipaikkojen käytöstä päiväkodin saattoliikenteen osalta. Päiväkodin tontin läheisyydessä on yleistä pysäköintitilaa kadunvarsilla ja muistutuksessa mainitulla asemakaavassa osoitetulla yleisellä pysäköintialueella (LP). Nämä paikat eivät ole varattu minkään yksittäisen tontin tai toiminnan käyttöön, vaan niiden on tarkoitus jatkossakin palvella alueella asioivia ja vierailevia.

Muistutuksessa ehdotettiin myös puuistutuksia rauhoittamaan vilkastuvaa liikennenäkymää naapurustossa sijaitsevan asuinkiinteistön suuntaan. Ehdotus on hyvä, ja jatkosuunnittelussa voidaankin tarkastella puuistutusten mahdollisuuksia. Rinne on kuitenkin kapea ja kevyenliikenteenväylän vieressä puiston puolella kulkee myös vesijohto. Siksi on todennäköistä, ettei puuistutuksille ole tarpeeksi tilaa.

4. Rakennusoikeuden ylitys

Muistutuksessa huomautetaan, että rakennusoikeus kasvaa mahdolliseen rivitalokohteeseen verrattuna. Päiväkodin koko vastaa kasvatus- ja sivistystoimen määrittelemiä tavoitteita, ja rakennuksen katsotaan olevan nykyaikaisessa päiväkotirakentamisessa kooltaan tavanomainen. Suunniteltu päiväkoti ei oleellisesti poikkea asemakaavan mukaisen rivitalon koosta. Rakennusoikeuden ylitys turvaa alueen palveluverkon tarpeet ja mahdollistaa tontin tehokkaamman käytön kaupunkikuvallisesti kestävällä tavalla.

5. Pihajärjestelyt

Muistutuksissa otettiin kantaa pihajärjestelyihin. Päiväkodin piha on turvallisuussyistä aidattava, ja aitaaminen kaventaa avointa maisematilaa. Tästä syystä aidan malli on erityisen tarkkaan valittava sekä mahdollisimman läpinäkyväksi että kulttuurihistorialliseen ympäristöön sopivaksi. Esimerkiksi yksinkertainen takorauta-aita, jota paikka paikoin köynnökset koristaisivat, voisi olla rakennuspaikalle hyvä ratkaisu. Aitamallin valinnasta ja sen tärkeydestä keskusteltiin poikkeuslupahakemuksen valmistelussa, mutta mallia ei ole vielä valittu eikä asia ilmene viitesuunnitelmista. Alueen maisema-arvoihin ja rakennuksen arkkitehtuuriin sopiva aitamalli valitaan jatkosuunnittelussa.

6. Melu

Muistutuksissa otettiin kantaa leikkipihan lapsista aiheutuviin ääniin, joka olisi muistuttajan mukaan suuri muutos rauhallisella pientaloalueella.

Lapsista kantautuvaa melua voidaan hieman vaimentaa rakennuksen massoittelulla esimerkiksi pihalla sijaitsevaa varastorakennusta laajentamalla. Yleisesti ottaen lasten leikeistä aiheutuvien äänien katsotaan kuuluvan tavalliseen asuinalueen äänimaisemaan, eikä se ole sellainen meluhaitta, jota vastaan suunnitellaan meluntorjuntarakenteita.

7. Rakennuksen julkisivut

Muistutuksessa otettiin kantaa kaavassa osoitetusta julkisivumääräyksestä poikkeamiseen, jonka mukaan tontilla on julkisivumateriaalien oltava puiston suuntaan tumman sävyistä puuta ja Harbonkadun suuntaan vaaleaa tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta.

Hakijan alustavissa suunnitelmissa esittämät poikkeamiset ovat materiaalin ja värityksen osalta vähäisiä. Käyttötarkoituksen muuttumisen myötä on luontevaa, että myös julkisivuratkaisut vastaavat rakennuksen julkista käyttöä. Poikkeamisen myötä rakennuksen julkisivumateriaaleina käytetään kaikkiin suuntiin tumman sävyistä puuta. Puuvuoraus jäsennellään pienipiirteisesti vaihtelevaksi, mutta värityksen avulla julkisivut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Julkisivuratkaisulla vahvistetaan rakennuksen julkista luonnetta ja tunnistettavuutta. Punamultamaalin sävyinen puuvuorattu harjakattoinen rakennus viittaa alueen maanviljelyhistoriaan.

8. Tontin korkotasojen ja alueen korkeuserojen huomioiminen

Yhdessä muistutuksessa huomautetaan voimassa olevassa asemakaavassa osoitetusta määräyksestä, jonka mukaan tontin korkotasot on sovitettava ympäröivien tonttien, viher- ja katualueiden korkotasoihin maisemaan paikkakohtaisesti sopivin rakentein, välttäen korkeita muuri- ja/tai sokkelirakenteita. Tämä on muistuttajan mukaan erityisen tärkeää niityn suuntaan, koska Harbonkatu ja myös sen viereen ajateltu päiväkotirakennus sijaitsevat topografisesti huomattavasti alavaa niittyaluetta korkeammalla.

Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu alueen korkotasot. Pihan puolella osa korkeuserosta ratkaistaan sisäänkäynnin yhteydessä portaikolla sekä luiskalla, ja osa kahden eri luonteisen pihan osan väliin jäsentyvällä maastoon sovitetulla katsomorakenteella. Pääosa pihasta säilyy alueen nykyisessä korkotasossa.

9. Poikkeamisen edellytykset

Muistutuksissa koettiin ongelmallisena sitä, että poikkeamista haetaan hyvin uudesta voimaan tulleesta asemakaavasta.

Poikkeamishakemusta on haettu, sillä alueella on tarve päiväkotitoiminnalle ja olemassa oleva kaupunkikuvallinen tilanne ei muutu merkittäväksi määräaikaisen poikkeamisen takia. Hanke vastaa alueen lähipalvelutarpeeseen. Päiväkotia koskevalle rakennuspaikalle on käynnistymässä asemakaavan muuttaminen, jossa tontin käyttötarkoitus on tavoitteena muuttaa vastaamaan päiväkotirakentamisen tarpeita. Nyt haettava poikkeaminen on käynnistettävän asemakaavan muutoksen tavoitteiden mukainen, eikä vaikeuta asemakaavan laatimista. Kaavamääräykset, joista ei poiketa, jäävät edelleen voimaan.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alueella on tarve päiväkotitoiminnalle ja olemassa oleva kaupunkikuvallinen tilanne ei muutu merkittäväksi määräaikaisen poikkeamisen takia. Hanke vastaa alueen lähipalvelutarpeeseen. Poikkeamispäätös annetaan määräaikaisena 31.12.2029 asti, sillä päiväkotia koskevalle rakennuspaikalle on käynnistymässä asemakaavan muuttaminen, jossa tontin käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa vastaamaan päiväkotirakentamisen tarpeita. Nyt haettava poikkeaminen on tulevan asemakaavan muutoksen tavoitteiden mukainen, eikä vaikeuta asemakaavan laatimista. Meri-Rastilan ja Kallahden alueilla on tarve useille päiväkotien uudis- ja korjausrakentamishankkeille. Tilaverkkotarkasteluissa on todettu, että kullekin hankkeelle erikseen toteutettavien rakentamisaikaisten väistötilojen sijaan kannattaa Harbonkadulle toteuttaa laadukas pitkäkestoinen ratkaisu, joka palvelee ensin muiden hankkeiden väistötilana, ja lopputilanteessa tavoitteellisesti pysyvänä ratkaisuna. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan 16.1.2024 hyväksynyt päiväkodin tarveselvityksen osoitteeseen Harbonkatu 8. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto esitti kaupunginhallitukselle kokouksessaan 25.1.2024 Harbonkatu 8:n päiväkotikäyttöön tulevan uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä.

Tontin rakennusoikeus voidaan ylittää, sillä ylitys on vähäinen. Tontille osoitettu rakennusoikeus on 1 100 k-m², ja siitä poiketaan 160 k-m² (15 %). Tontin rakennusoikeudesta ylittäminen sopeutuu alueen kaupunkikuvaan ja yleiskaavan tavoitteisiin. Ylityksellä mahdollistetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluverkkoyksikön tavoitteiden mukaisen päiväkodin rakentaminen, joka vastaa alueen kasvavaan lapsimäärään ja varhaiskasvatuksen kysyntään.

Päiväkotia koskevan piha-alueen rakentaminen asemakaavassa osoitetulle puistoalueelle (VP) sekä ohjeelliselle alueen osalle, joka on kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä säilytettävä pääosin avoimena tai puoliavoimena (sa-1) voidaan hyväksyä. Tarvittavia päiväkotitoimintoihin liittyviä piha-alueita rakennetaan osittain puistoalueelle. Poikkeaminen asemakaavasta nähdään tarpeelliseksi palveluverkon uudistamiseksi ja palveluiden alueelliselle saatavuudelle. Puistoalueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot eivät vaarannu päiväkodin piha-alueen rakentamisesta. Piha-alueen suunnittelussa on otettu huomioon alueen luonne ja ympäristö. Niityn maisema-arvot pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Suuri tammi, avokalliot ja suojeltu lähde jäävät niittyalueelle, ja päiväkodin piha-alueella säästetään olemassa olevaa puustoa. Ympäröivä niitty tulee myös jatkumaan rakennuksen viherkatolla. Niittykaton myötä alueen niittypinta-ala tulee säilymään likimäärin yhtä laajana lainvoimaisen asemakaavan suunnitteluratkaisuun verrattuna. Piha on suunniteltu maaston nykyiset korkoasemat huomioiden siten, ettei piha-alueen rakentaminen merkittävästi heikennä puiston avoimuutta. Avoimuuden vaikutelmaa voidaan tukea sopivan aitamallin valitsemisella. Päiväkodin piha on aidattava, ja aitaaminen kaventaa avointa maisematilaa. Tästä syystä aidan malli on erityisen tarkkaan valittava sekä mahdollisimman läpinäkyväksi että kulttuurihistorialliseen ympäristöön sopivaksi. Päiväkodin piha-alue palvelee alueen asukkaita leikki- ja virkistyskäytössä päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella.

Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta julkisivumääräyksestä, jonka mukaan ”tontilla on julkisivumateriaalien oltava puiston suuntaan tumman sävyistä puuta ja Harbonkadun suuntaan vaaleaa tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta” voidaan hyväksyä. Hakijan alustavissa suunnitelmissa esittämät poikkeamiset ovat materiaalin ja värityksen osalta vähäisiä. Käyttötarkoituksen muuttumisen myötä on luontevaa, että myös julkisivuratkaisut vastaavat rakennuksen julkista käyttöä. Poikkeamisen myötä rakennuksen julkisivumateriaaleina käytetään kaikkiin suuntiin tumman sävyistä puuta. Puuvuoraus jäsennellään pienipiirteisesti vaihtelevaksi, mutta värityksen avulla julkisivut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Julkisivuratkaisulla vahvistetaan rakennuksen julkista luonnetta ja tunnistettavuutta. Punamultamaalin sävyinen puuvuorattu harjakattoinen rakennus viittaa alueen maanviljelyhistoriaan.

Poikkeaminen asemakaavassa osoitetussa aitausta koskevasta määräyksestä, jonka mukaan tonttia ei saa aidata, saadaan poiketa. Piha-alueen erottamiseksi puisto- tai katutilasta saa käyttää puu- ja pensasistutuksia, pergolarakenteita sekä matalia tukimuureja. Poikkeamisen mukaisesti päiväkodin piha saadaan aidata, sillä poikkeaminen on perusteltua päiväkotikohteissa turvallisuussyistä. Poikkeamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan tai alueen ilmeeseen.

Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta auto- ja polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärästä voidaan hyväksyä. Poikkeaminen vastaa voimassa olevan asemakaavan mukaisia auto-polkupyöräpaikkoja koskevia vähimmäismääriä P- ja Y-korttelialueilla.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15a
Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Käsittely

Asian aikana kuultavana olivat suunnittelija Juuso Ala-Outinen ja tiimipäällikkö Tuukka Linnas. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

This decision was published on 01.03.2024

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 115 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 115 (Maksun osalta) ja 120 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Close

Presenter information

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Ask for more info

Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769

juuso.alaoutinen@hel.fi

Tuukka Linnas, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37308

tuukka.linnas@hel.fi