Lausuntopyyntö, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman arviointiohjelma, liikenne- ja viestintäministeriö

Pormestari antoi liikenne- ja viestintäministeriölle valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman arviointiohjelmasta seuraavan lausunnon:

Lausunnon keskeisin sisältö:

Näkemyksiä suunnitelman valmisteluun ja vuorovaikutuksen järjestämiseen

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelman merkitys perustuu siihen, että se antaa tuen liikennejärjestelmän pitkäjänteiselle kehittämiselle ja kytkee valtakunnan ja alueilla tehtävän liikennepolitiikan toisiinsa. Helsingin seutu poikkeaa merkittävästi muusta maasta. Volyymit ovat suuret esimerkiksi työssäkäynnin ja asukasmäärän osalta. Helsingin seudulla on lähes 1,9 miljoonaa asukasta vuonna 2040. Helsingin ja kaupunkiseudun sisäisellä liikenteen toimivuudella on tästä näkökulmasta valtavan suuri merkitys. Helsingin sijainti eri liikennemuotojen ja eurooppalaisen liikenneverkon solmukohdassa kytkee alueen vahvasti kansainväliseen ja kansalliseen liikennejärjestelmään. Helsingin seudun kehittämistä tulee tarkastella omana erityiskysymyksenään osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

Valtion rooli on keskeinen kaupunkiseuduilla ja niiden liikennejärjestelmän kehittämisessä. Julkistalouden haastava tilanne ja vaikea suhdannetilanne huomioiden, kaupunkiseutuihin on välttämätöntä jatkossakin investoida, koska siellä infraratkaisuilla saadaan suurimmalla varmuudella eniten vaikuttavuutta. Näin ollen tulisi pääministeri Orpon hallituksen ohjelman investointiohjelmassa mainitusta, kehittämismomentille ja MAL-hankkeisiin varatusta rahoituksesta (797 milj. euroa) valtaosa tulisi kohdistaa MAL-seuduille.

Hallitusohjelman mukaisesti MAL-sopimukset ja valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma linkitetään toisiinsa. Tämä on hyvä asia, mutta tämän tulee näkyä paremmin arviointiohjelmassa ja suunnitelman valmisteluaikataulussa. Hyväksyttyjen MAL-suunnitelmien ja niissä priorisoitujen investointiohjelmien tulee olla valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohta, koska ne kuvaavat kaupunkiseutujen kehittämistarpeita. Kaupunkiseutujen näkökulmasta liikennejärjestelmän pitkäjänteistä suunnittelua vaikeuttaa valtion riittämätön rahoitustaso sekä jatkuvasti vaihtuvat tavoitteet. Valtion tulee vakiinnuttaa 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma osaksi systemaattista yli hallituskausien ulottuvaa talouden suunnittelua.

Suunnitelmassa on varauduttava hallitusohjelman mukaisesti Lentoratahankkeen edistämiseen siten, että suunnitteluun kohdennetaan tarvittavat määrärahat ja sitä edistetään ripeästi, jotta toteutuspäätöksen tekeminen tällä hallituskaudella on mahdollista.

Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelmassa on esitetty kaupunkien ja valtion yhteistyöhankkeena nykyisten juna- ja metroasemien parantamista. Hankkeessa tiivistetään asemaympäristöjä, lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta, parannetaan turvallisuutta ja ehkäistään alueellista segregaatiota. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on tärkeää tunnistaa keinot ja määritellä resurssit, joilla nykyisten asemien kehittämisessä onnistutaan.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmalla ja sen toimenpiteillä on suuri ja pitkäaikainen merkitys kuntien ja kaupunkien näkökulmasta. On tärkeää, että suunnitelmaa valmistellaan aiempaa tiiviimmässä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä erityisesti suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. Helsinki on keskeinen kumppani, jonka osallistuminen valmisteluun on olennaisen tärkeää. Työn aikana tulee järjestää teemakohtaisia työpajoja, jotka koskevat suurimpien kaupunkiseutujen erityistä asemaa suunnitelmassa.

Lausuntoajan tulee olla hyvän hallintotavan mukaisesti riittävän pitkä, jotta lausunto voidaan käsitellä poliittisissa toimielimissä. Lausuntoaikaa on oltava vähintään kahdeksan viikkoa.

Muutostarpeet voimassa olevan suunnitelman visioon ja tavoitteisiin

Helsinki tavoittelee hiilineutraaliutta 2030, hiilinollaa 2040 ja hiilinegatiivisuutta tämän jälkeen. Liikenteen CO2-päästöjen osalta Helsinki tavoittelee vuoteen 2030 mennessä 69 % vähenemää vuodesta 2005. Tämä tarkoittaa Helsingissä hyvin merkittävää tarvetta uusille liikenteen päästöjä vähentäville toimille. Laaditut tarkastelut osoittavat, että pelkkä sähköautojen yleistyminen ei riitä saavuttamaan tavoitteita.

Edellisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa samanaikaisesti tehdyn fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet ovat jääneet vielä pitkälti toteuttamatta. Osittain on tehty jopa vastakkaisia päätöksiä. Esimerkiksi viimeaikaiset muutokset polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen vaikuttavat liikenteen päästöihin niin Helsingissä kuin koko maassa. Tämän kaltaiset toimet vaikuttavat myös kuntakohtaisten päästötavoitteiden toteutumiseen. Valtion tavoite liikenteen päästöjen vähentämiseksi 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä tulee olla edellistä suunnittelukierrosta vahvemmin työn toimenpiteitä ohjaavana tavoitteena, etenkin mikäli fossiilittoman liikenteen tiekarttaa ei ole tarkoitus päivittää. Kaupunkiseuduilla ja kaupunkien päätöksillä on suuri merkitys päästöjen vähentämisessä, mutta vaikuttavimmat keinot ovat löydettävissä laajemmista järjestelmätason ratkaisuista, jotka eivät ole ainoastaan kaupunkien omassa päätösvallassa.

Suunnitelman yksi tavoitteista liittyy saavutettavuuteen: Liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Suunnitelmaa päivittäessä ja arvioitaessa olisi huomioitava erityisesti Suomen kansainvälisessä saavutettavuudessa tapahtuneet muutokset. Suunnitelmassa tulee määritellä keinoja, miten keskeisten kaupunkiseutujen kansainvälistä saavutettavuutta ja kilpailukykyä ja siten koko Suomen saavutettavuutta voitaisiin parantaa. Lentorata nopeuttaa yhteyksiä Suomen suurimmalle lentokentälle ja siksi se myös parantaa yhteyksiä maailmalle ja maailmalta.

Koska tarkoitus on edistää yli hallituskausien ulottuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua, pitäisi muutokset visioon olla vähäisiä tai ainakin erittäin perusteltuja. Suunnitelmasta tulee selvästi ilmetä miten edetään kohti tavoitetta ja miten toimintaa mittaroidaan.

Näkemyksiä suunnitelman vaikutusarviointiin

Arviointiohjelmassa on esitetty erittäin laajasti erilaisia seurattavia vaikutuksia. Arviointiohjelmaa tulee konkretisoida lisäämällä ohjelmaan taulukko, josta ilmenee miten suunnitelman välillisiä ja välittömiä vaikutuksia arvioidaan suhteessa tavoitteisiin ja mitä lähdetietoja siinä käytetään.

Liikennejärjestelmäanalyysin lisäksi on tärkeä kytkeä jatkossa vahvemmin ympäristöministeriön koordinointivastuulla valmistelema alueidenkäytön kehityskuva mukaan suunnitelman päivittämiseen ja vaikutusten arviointiin. Alueidenkäytön kehityskuvassa todetaan, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisessa ja aluekehittämisessä pitäisi ottaa paremmin huomioon alue- ja yhdyskuntarakenteen tulevat kehityssuunnat. Rajalliset resurssit tulee kohdistaa kehityskuvassa tunnistetuille alueille, joilla tapahtuu voimakkainta kasvua. Näin parannetaan muun muassa alueiden sisäistä ja ulkoista saavutettavuutta, työvoiman liikkuvuutta ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Yhden ainoan budjettirajoitteen lisäksi on syytä tehdä riittävän erilaisia rahoitusskenaarioita ja kuvata niiden vaikuttavuutta tavoitteisiin.

Valtio on valmistellut kaupunkiraidehankkeiden hankearviointiohjetta. On tärkeää, että jatkossakin kaupunkiraidehankkeiden vaikutuksia tarkastellaan riittävän laajasti. Yhteiskuntataloudellista tehokkuutta kuvaava hyöty/kustannus -suhde ei voi olla ainoa hankkeiden arviointimenetelmä. Myös menetelmään liittyviä muuttujia, kuten ajan arvo, tulee edelleen selvittää.

Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelman vaikutusten arvioinnin perusteella suunnitelmaan sisällytetyllä 150 miljoonan euron vuotuisella joukkoliikenteen tuella saavutetaan yhteiskuntataloudellisesti erittäin merkittävät positiiviset vaikutukset. On tärkeää, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan myös muiden toimenpiteiden kuin investointien merkittävät yhteiskuntataloudelliset hyödyt.