Asemakaavan muutos nro 12915, Hakamäentie

HEL 2023-011952
More recent handlings
Case 13. / 488 §

Hakamäentien asemakaavan muuttaminen (nro 12915)

Urban Environment Committee

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

  • hyväksyä 24.9.2024 päivätyn muutoksen piirustuksen nro 12915 (liite nro 3). Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila) kauttakulku- tai sisääntulotie- ja rautatiealueita sekä 29. kaupunginosan (Haaga) kauttakulku- tai sisääntulotiealueita
  • antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
  • ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Close

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan tavoitteena on valtion omistaman Hakamäentien nykyisen liikennealueen muuttaminen kaupungin katualueeksi.

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Hakamäentien aluetta, joka sijaitsee Haagan ja Pasilan kaupunginosissa. Kaava-alue alkaa lännessä Vihdintieltä Kauppalanpuiston kohdalta. Hakamäentie alittaa Vihdintien, Mannerheimintien, Hakamäentien ja Hämeenlinnanväylän liittymän Kivihaan tunnelissa. Kivihaan ja Ilmalanrinteen välillä Hakamäentie ylittää Keskuspuiston. Ilmalanrinteen ja Ratapihantien välille sijoittuu neljä rautatien ylitystä ja kolme eritasoliittymää. Kaava-alue rajautuu idässä Raviradanmäen kohdalla Koskelantien katualueeseen.

Hakamäentien liikennejärjestelyihin ei ole tällä asemakaavan muutoksella tulossa muutoksia. Kaavaratkaisun yhteydessä ei ole laadittu liikennesuunnitelmaa, sillä liikenneratkaisu säilyy tästä asemakaavan muutoksesta huolimatta ennallaan.

Uutta kerrosalaa ei asemakaavan muutoksella synny.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu on tehty, koska Helsingin kaupunki ja valtio (Väylävirasto) ovat solmineet aiesopimuksen, jonka mukaan Hakamäentie muutetaan valtion hallinnoimasta maantiestä kaupungin ylläpitämäksi kaduksi.

Kaupungin laatiman asemakaavan muutoksen jälkeen kaupunki tekee kadunpitopäätöksen, jonka jälkeen liikenneväylän ylläpitoa jatketaan katuna. Valtion maantie lakkaa.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on voimassa asemakaavat, joissa Hakamäentie on käyttötarkoitukseltaan LT, eli kauttakulku- tai sisääntulotie niiltä osin kuin se ei ole LR-alueen eli rautatiealueen yllä. Rautatiealueella on merkinnät, joilla Hakamäentie johdetaan eri tasossa sen läpi.

Hakamäentie alittaa Vihdintien, Mannerheimintien, Hakamäentien ja Hämeenlinnanväylän liittymän Kivihaan tunnelissa, jossa on nykytilanteessa merkintä tien rakentamisesta kaksikerroksiseksi.

Valtio omistaa Hakamäentien ja rautatiealueet. Spoki Oy omistaa kaava-alueesta pienen kaistaleen Ilmalan aseman kohdalla.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Hakamäentien muuttaminen kaduksi tarkoittaa arviolta 1,1 milj. euroa suurempia katujen ylläpidon kustannuksia vuodessa. Arvio sisältää oletuksen ylläpidon kustannustason noususta 3 prosenttia vuodessa. Hakamäentien alueelle sijoittuu useita siltoja, yksi ajoneuvoliikenteen tunneli ja muita taitorakenteita. Kyseessä on tämän hetken arvio, joka voi täsmentyä vielä.

Taitorakenteiden kunnossapidon kustannuksiksi on arvioitu 450 000 euroa/vuosi, katu- ja viherosien ylläpitokustannuksiksi 465 000 euroa/vuosi, tunnelitekniikkaan ja tunnelin tukimuureihin 50 000–100 000 euroa/vuosi. Kustannukset tulisivat osaksi kaupunkiympäristön toimialan käyttömenoja siitä hetkestä alkaen, kun kadunpitopäätös on tehty. Kadunpitopäätös tehdään heti, kun Hakamäentien asemakaava on saanut lainvoiman.

Valtiolta kaupungille siirtyvistä rakenteista ja järjestelmistä tehdään selvitykset. Selvitysten yhteydessä tehdään rakenteille ja järjestelmille sopivat tarkastukset. Nykyisiin rakenteisiin ja teknisiin järjestelmiin liittyvät tiedot Uudenmaan ELY-keskus ja Väylävirasto toimittavat omalla kustannuksellaan. Taitorakenteisiin liittyvien yleistarkastusten teettämisen kustannukset jaetaan Helsingin kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen välillä suhteessa 50/50. Mikäli rakenteissa tai teknisissä järjestelmissä on välittömiä korjaustarpeita, korjaukset tehdään erikseen sovittavalla tavalla. Tunnelin teknisille järjestelmille tulee peruskorjauksen tarve arviolta 5–10 vuoden päästä.

Taitorakenteiden osalta on tunnistettu joitain tukimuurikohteita ja portaita, joiden osalta on vielä selvitettävää. Selvitykset koskevat nykyistä omistajaa ja sitä ovatko ne osa tässä yhteydessä valtiolta kaupungin vastuulle siirtyvää omaisuutta. Kyseessä olevat rakenteet ovat kokonaisuudessa pieni osanen. Näiden osalta tarkemmat yksityiskohdat käydään läpi kaupungin ja valtion asiantuntijoiden kesken.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
  • Väylävirasto
  • Uudenmaan ELY-keskus
  • Fintraffic Oy

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat ylläpitoon ja korjaamiseen, sekä omaisuuden siirtoihin. Lisäksi todettiin, että asemakaavan muutoksen myötä ei ole tarvetta vesihuollon lisärakentamiselle tai johtosiirroille.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että noudatetaan kaupungin ja valtion välisessä aiesopimuksessa sovittuja ehtoja.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat Hakamäentien kaduksi muuttamisen perusteluihin ja Hakamäentien ja Kivihaantien risteysalueen turvallisuuteen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että asemakaavan muutoksen perusteet on esitetty selostuksessa.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 2 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 13.6.–12.7.2024

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 1 muistutus.

Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen pyöräliikenteen ja kävelyn turvallisuuteen, sekä alikulkujen parantamiseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin neljä viranomaisten lausuntoa sen ollessa julkisesti nähtävillä. HSY:n lausunnossa todettiin, että aluetta palvelevat yleiset vesihuoltolinjat on rakennettu valmiiksi. Asemakaavan muutos ei edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä johtosiirtoja. Fintraffic Tie Oy:n lausunnossa huomautettiin erillisestä neuvottelutarpeesta koskien Fintrafficille kuuluvan omaisuuden siirtoa, lunastusta sekä tunneliteknisten järjestelmien vastuunjakoa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan pelastuslaitos ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen teknisluonteisia muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.

Close

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 29.04.2024 § 25

Close

This decision was published on 30.09.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja)
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
  • maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
  • rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Close

Presenter information

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Ask for more info

Roope Piipponen, arkkitehti, puhelin: 09 310 42062

roope.piipponen@hel.fi

Jukka-Pekka Tarkkala, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 37302

jukka.tarkkala@hel.fi

Heikki Palomäki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37658

heikki.palomaki@hel.fi