Maksuperusteiden määrääminen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen 1.3.2024 alkaen

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää, että sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisen laitoshoidon sekä sosiaalihuollon lyhytaikaisten asumispalveluiden ja vammaisten henkilöiden kuntoutushoidon seuraavat asiakasmaksut määräytyvät asiakasmaksulain (734/1992) ja -asetuksen (912/1992) enimmäismäärien mukaisesti 1.3.2024 alkaen:
- lyhytaikainen laitoshoito
- lyhytaikainen laitoshoito maksukaton täyttymisen jälkeen
- lyhytaikainen laitoshoito (psykiatria)
- päivä- ja yöhoito
- vammaisen henkilön kuntoutushoito
- omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen hoito.

Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää, että sosiaalihuollon lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksu määräytyy jatkossa asiakasmaksulain (734/1992) ja -asetuksen (912/1992) enimmäismäärien mukaisesti 1.3.2024 alkaen.

Asiakasmaksujen määrät ovat liitteessä 1.

Samalla lautakunta kumoaa sosiaali- ja terveystoimialan johtajan päätöksen 8.12.2021 § 235 koskien terveydenhuollon tasamaksujen indeksitarkastuksia vain siltä osin kuin ne koskevat tässä päätöksessä esitettyjä maksuja.

Talous- ja suunnittelujohtaja ********** asiakasmaksupäällikkö ********** ja erityissuunnittelija ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Lainsäädäntö

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki) 1 §:n mukaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksujen enimmäismäärät on määritelty asiakasmaksulaissa sekä asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992, jäljempänä asiakasmaksuasetus). Palvelusta ei saa periä niiden tuotantokustannuksia suurempaa maksua (asiakasmaksulaki 2 §). Hyvinvointialue voi päätöksellään ottaa käyttöön laissa ja asetuksessa pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta. Helsingin kaupunkiin sovelletaan, mitä hyvinvointialueisiin on säädetty.

Muutosohjelma

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan kolmas virallinen ennuste vuodelle 2023 osoitti 2,3 miljoonan euron alijäämää. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston tulkinnan mukaan hyvinvointialueiden ja Helsingin tulee kirjata tilinpäätöksiinsä myös niiden osuus HUSin alijäämästä. Helsingin osalta vuoden 2023 tilinpäätöksestä arvioidaan muodostuvan tätä kautta yli 30 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Täten vuoden 2023 ja sen jälkeen syntyneiden alijäämien tulee olla katettuna viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä. Vuoden 2024 osalta talousarviossa arvioidaan olevan noin 50 miljoonan euron menopaine.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseksi vuosille 2023–2025 laaditun muutosohjelman ja sen toimenpiteiden valmistelun. Muutosohjelma ulotettiin vuoteen 2026 asti. Kaikilta hyvinvointialueilta on vuosineuvottelujen yhteydessä edellytetty muutosohjelman käynnistämistä vuoden 2023 aikana ja muutosohjelma on myös edellytyksenä toiminnan käynnistämisavustuksen saamiselle. Muutosohjelma koostuu viidestä laajemmasta kokonaisuudesta, joista yksi on tulojen lisääminen ja palvelutarjonnan määrittäminen (muut kokonaisuudet ovat palvelurakenne ja johtaminen, palveluverkon kehittäminen ja tilat, tuotantotapavalinnat ja hankinnat sekä yhteiset). Tämän kokonaisuuden yhtenä toimenpidekokonaisuutena on asiakasmaksujen nostaminen tai saattaminen lakisääteiselle maksimitasolle.

Esitetyt korotukset

Asiakasmaksujen korotuksia ja niiden taloudellisia vaikutuksia on arvioitu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla laajasti eri asiantuntijoiden toimesta käytettävissä olevilla tiedoilla. Kaikkien maksujen osalta ei ole pystytty esittämään taloudellisia vaikutuksia kattavien tietojen puuttuessa kirjaamisen ja yksityiskohtaisen tiedon saannin haasteiden vuoksi. Suurimpaan osaan maksuista on pystytty laskemaan kustannusvaikutukset.

Maksutulojen kertymään vaikuttaa myös maksukatto ja sosiaalihuollon tasamaksujen lakisääteisten asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuus. Näiden tekijöiden vaikutuksia ei ole pystytty maksutulojen kertymää arvioitaessa ottamaan huomioon. Lisäksi mahdollinen alentamisen ja perimättä jättämisen päätösten kasvava määrä aiheuttaa hallinnollista työtä ja täten lisää kustannuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisen laitoshoidon sekä sosiaalihuollon tilapäisten asumispalveluiden asiakasmaksut ovat tasasuuruisia vuorokausihintaan tai käyntiin perustuvia maksuja, jotka peritään kaikilta samansuuruisina myös terveydenhuollon maksukaton täyttymisen jälkeen. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään kuitenkin maksukaton täyttymisen jälkeen alhaisempi maksu.

Asiakkaalla on mahdollisuus hakea sosiaalihuollon tasasuuruisiin maksuihin asiakasmaksulain 11 §:n mukaisesti asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä. Terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja ei Helsingissä alenneta tai jätetä perimättä asiakasmaksulain 11 §:ään perustuen, sillä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei ole tehnyt tästä päätöstä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisen laitoshoidon sekä sosiaalihuollon lyhytaikaisten asumispalveluiden ja vammaisten henkilöiden kuntoutushoidon asiakasmaksujen määrittäminen asiakasmaksulain ja -asetuksen sallimiin enimmäismääriin

Taloudelliset vaikutukset

Nykyisillä maksuilla edellä mainittujen lyhytaikaisen laitoshoidon (pois lukien omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen hoito), päivä- ja yöhoidon sekä vammaisten henkilöiden kuntoutushoidon maksujen odotettu tulo olisi 8,5 miljoonaa euroa ja korotetuilla maksuilla 11,8 miljoonaa euroa. Odotetun tulon lisäys olisi nykyisiin tuloihin verrattuna 3,3 miljoonaa euroa.

Omaishoitajan lakisääteisen vapaan osalta arvioitua tuottoa ei ole voitu määrittää, mutta maksun osalta on jo Helsingissä poikkeuksellisesti oltu lakisääteisessä maksimissa. Esitettävä korotus koskee ainoastaan indeksin mukaista 10 prosentin korotusta maksuun, minkä voidaan katsoa kasvattavan maksutuloja kyseisen palvelun kohdalta samassa suhteessa. Maksujen korotukset ja korotusten suuruus on esitetty liitteessä 2.

Nyt esitettävät maksut sisältävät joka toinen vuosi asiakasmaksuasetuksen muutoksen perusteella tehtävän indeksin mukaisen korotuksen vuodelle 2024.

Sosiaalihuollon lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksu

Sosiaalihuollon lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen maksua esitetään korotettavaksi samassa suhteessa kuten edellä lyhytaikaisen laitoshoidon maksua. Tämä tarkoittaa asiakasmaksuasetuksessa esitettyyn maksimiin korotukseen sekä indeksikorotukseen perustuen yhteensä 38,9 prosentin korotusta. Korotus olisi perusteltua tehdä yhtäaikaisesti molempiin lyhytaikaisiin maksuihin yhdenmukaisuuden näkökulmasta.

Taloudelliset vaikutukset

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen nykyisten maksujen mukainen odotettu maksutulo olisi 2,2 miljoonaa euroa ja korotetuilla maksuilla 3,1 miljoonaa euroa. Odotetun tulon lisäys olisi nykyisiin maksuihin verrattuna noin 0,9 miljoonaa euroa.

Nyt esitettävä maksu sisältää joka toinen vuosi asiakasmaksuasetuksen muutoksen perusteella tehtävän indeksin mukaisen korotuksen vuodelle 2024.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Asiakasmaksujen korotukset koskettavat laajasti palveluja käyttäviä kuntalaisia, mutta yhdenvertaisesti kaikkia palvelujen käyttäjiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät asiakasmaksut ovat Helsingissä olleet pitkään muuta maata alhaisemmat ja näin ollen maksujen korottamisella on vaikutusta asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun myös valtakunnallisesti.

Asiakasmaksuja esitetään korotettavaksi lakisääteiseen maksimiin, jotta mahdollistetaan talouden tasapainotilan saavuttaminen. Jotta asiakasmaksujen korottaminen ei muodosta estettä palveluun hakeutumiselle, asiakkaiden tietoisuutta mahdollisuudesta sosiaalihuollon asiakasmaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen lisätään asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa. Tällä arvioidaan olevan palveluja käyttävien asiakkaiden toimeentuloa tukeva vaikutus. Maksuja korottamalla ehkäistään palvelujen leikkaamisen tarvetta ja mahdollistetaan kattava palvelutarjonta asiakkaille myös jatkossa.

Suurin osa asiakkaista todennäköisesti selviäisi asiakasmaksujen nostoista ilman, että se vaikuttaisi heidän taloudelliseen tilanteeseensa merkittävästi tai aiheuttaisi ongelmia. Tilapäiset tai suoriteperusteiset maksut ja lyhytaikaispalvelujen maksut ovat kertaluonteisia eivätkä näin ollen luo jatkuvaa taloudellista painetta. Osalle asiakkaista asiakasmaksujen nostot ja kertaluonteisetkin laskut voivat kuitenkin tuottaa taloudellisia haasteita, mikä voi johtaa talouden tiukkenemiseen entuudestaan sekä palvelujen käytön välttelyyn tai halukkuuteen vastaanottaa maksullisia palveluja. Tästä voi seurata myöhemmin aiempaa raskaampien palvelujen tarve.

Terveydenhuollon palvelujen osalta maksukatto lieventää maksukuormitusta ja toimeentulotukea saavien asiakkaiden osalta terveydenhuollon maksut ovat toimeentulotuessa huomioitavia. Sosiaalihuollon palvelujen osalta asiakkailla on mahdollisuus hakea asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä asiakasmaksulain 11 §:n mukaisesti.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 16.01.2024 § 4

This decision was published on 01.02.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.