Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, 31.8.2023, Kumpula

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 21.12.2023 esittänyt kaupungille määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen hakijan hallitsemalla tontilla Limingantiellä 31.8.2023 tapahtuneesta hulevesivahingosta. Vaatimuksen mukaan kaupungin hulevesikaivo oli tulvinut ennen tätä myös 8.7.2023, ja vesi oli ohjautunut kyseiselle tontille. Vesi oli tuolloin tulvinut laattalattialle, eikä se ollut aiheuttanut aineellisia vahinkoja. Tämän jälkeen vaatimuksen mukaan kaupungilta oli käyty paikalla tarkastuskäynnillä, ja todettu, että jalkakäytävän korotus tontin edessä on liian matala. Käynnin jälkeen, 31.8.2023 klo 10 kaupungin hulevesikaivo oli tulvinut sateella uudelleen, ja talon kellariin oli tullut vettä. Hakijan mukaan vesi oli ilmeisesti tullut talon viemäriliittymän läpi kivijalasta. Kaupungilta oli tehty uusi tarkastuskäynti vahinkopaikalle elo-syyskuussa ja uudelleen marraskuun alussa, jolloin hulevesikaivosta oli vaatimuksen mukaan löytynyt tukos. Vaatimuksen mukaan kyseinen tukos ja jalkakäytävän virheellinen korkeus johtivat siihen, että sateella tukossa ollut hulevesikaivo tulvi, vesi ohjautui sateella tontille, ja viemäriputken kivijalan liitännän kautta vesi tuli taloon ja talon kellariin.

Hakijan vaatimus koskee 31.8.2023 vahingosta aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vaatimuksen mukana on toimitettu kuvia aiheutuneista vahingosta sekä 31.8.2023 tapahtunutta vahinkoa koskeva kiinteistön vakuutukseen liittyvä vahingonselvityspöytäkirja 13.11.2023 tehdystä tarkastuksesta.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta, ja kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.

Vesihuoltolain mukaan kiinteistöltä ei saa johtaa hulevesiä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Jos kiinteistön hulevesiä ei poisteta kiinteistöltä muulla tavalla, kiinteistö voidaan kuitenkin liittää jätevesiviemäriin huleveden poisjohtamiseksi, jos jätevesiviemäri on rakennettu ennen vuotta 2015 ja se on mitoitettu myös huleveden poisjohtamiseen, jos alueella ei ole huleveden viemäriverkostoa johon kiinteistö voidaan liittää, ja jos vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan jätevesiviemäriin johdettavasta hulevedestä taloudellisesti ja asianmukaisesti.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kaupungin vastuulle kuuluu myös hulevesikaivojen puhtaanapito kaduilla ja yleisillä alueilla.

Helsingissä hulevesien hallinnan vastuut jakautuvat kaupungin, HSY:n ja kiinteistön omistajan tai haltijan kesken. Kaupunki vastaa esimerkiksi hulevesien hallinnan kokonaissuunnittelusta, HSY huolehtii huleveden runkoviemäriverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta erikseen määritellyllä huleveden viemäröintialueella, ja kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii kiinteistöllä muodostuvan huleveden hallinnasta.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan tontille on rakennettava hulevesi- ja perustusten kuivatusvesijärjestelmä, josta vedet on imeytettävä kokonaan tai osittain omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat ja jollei siitä aiheudu alueen rakennuksille kosteusvauriovaaraa. Ne hulevedet ja perustusten kuivatusvedet, joita ei imeytetä tontilla, on johdettava viivyttämällä kiinteistöjen yhteiseen hulevesijärjestelmään, tai jos tämä ei ole mahdollista, yleiseen hulevesijärjestelmään. Hulevesien ja perustusten kuivatusvesijärjestelmän rakentamisesta ei saa aiheutua haittaa naapurille eikä vesiä saa johtaa naapuritontille, ajoradalle, pyörätielle, jalkakäytävälle, katuojaan eikä muullekaan yleiselle alueelle.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan kaupunki tekee alustavan arvioinnin hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä, nimeää hulevesitulvien merkittävät tulvariskialueet sekä laatii alueille tulvavaarakartat ja tulvariskikartat. Tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Alue, jolla todetaan arvioinnin perusteella mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Kaupunki laatii hulevesitulvan vuoksi merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetylle alueelle tulvariskien hallintasuunnitelman.

Helsingin kaupungin alueen hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty vuosina 2011 ja 2018. Kummankin arvioinnin perusteella on todettu, että kaupungin alueella ei ole lain mukaisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Arviointien perusteella on kuitenkin todettu, että kaupungissa on monta hulevesitulvaherkkää aluetta, joissa mahdolliset hulevesitulvat voivat aiheuttaa oleellista haittaa kaupungin toiminnalle tai omaisuudelle, mutta lain mukainen merkittävyyden kynnys ei ylity.

Hulevesitulvariskialueiden ja hulevesitulvaherkkien alueiden selvittämisen loppuraportissa vahinkopaikkaa lähinnä olevat käsitellyt alueet ovat Käpylässä. Alue on hulevesi- ja sekaviemäröity, ja hulevedet johdetaan Arabianrantaan. Käpylän hulevesi- ja sekaviemäriverkoston kapasiteettiongelmat rankkasateilla esiintyvät lähinnä valuma-alueen keski- ja yläosien sekaviemäreissä. Runkolinjojen kapasiteetti on riittävä myös hyvin poikkeuksellisten sadetapahtumien aiheuttamien virtaamien johtamiseen, eikä alueen merkittävimpään maastopainanteeseen Koskelantien notkopaikassa kohdistu tulvariskiä mallinnusten perusteella. Alueelta ei ole tunnistettu välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä hulevesitulvakohteita, mutta sekaviemäröinnin eriyttämistä suositellaan.

Vahinkopaikka Kumpulassa kuuluu Suomen ympäristöpalvelun laatiman hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin mukaiselle kerran sadassa vuodessa toistuvalle hulevesitulvaherkälle alueelle.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kaupungin on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvässä vahingonkorvausasiassa kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikalla tehdyistä tarkastus- ja kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys. Kaupungille on saapunut 10.7.2023 palaute 8.7.2023 tapahtuneesta vahinkopaikan hulevesivahingosta kiinteistön asukkaalta. Palautteen mukaan ongelma on ilmennyt jalkakäytävällä vuonna 2021 tehdyn kaivutyön jälkeen. Kaupungin tietojen mukaan kohteessa on kaivettu viimeksi vuonna 2018, jolloin työn yhteydessä jalkakäytävä on päällystetty uudelleen. Kaupungin palautejärjestelmään on kirjattu vuosien 2018–2023 aikana yksi hulevesiä koskeva palaute ennen 10.7.2023 saapunutta palautetta. Palaute on saapunut 27.1.2022, ja sen mukaan sadevesikaivo on ollut tukossa, vaikka ilmoittaja on hakannut jään kaivon päältä pois. Paikalla on tehty tarkastuskäynti, ja alueella toimineen urakoitsijan merkinnän mukaan tarkastusajankohtana lätäkköä ei löytynyt, ja että tilannetta jäädään seuraamaan seuraavien sulamisvesien tullessa.

Katukunnossapitotiimin projektinjohtaja on ottanut yhteyttä 10.7.2023 palautteen jättäneeseen asukkaaseen, ja tehnyt paikalla 9.8.2023 käynnin asukkaan läsnä ollessa. Asukas on tuolloin näyttänyt puhelimeltaan videota, josta näkyi huleveden valuminen kadun puolella reunatukea pitkin, ja että vettä pääsi valumaan kiinteistön puolelle tonttiliittymän kulmalta. Asukas on käynnin yhteydessä kertonut, että hulevesiä on valunut katualueelle myös vahinkopaikkaa vastapäätä sijaitsevien kiinteistöjen kautta niiden takana olevalta viheralueelta.

Tonttiliittymän rakenteet ovat kiinteistön vastuulla ajoradan reunaan saakka. Vahinkopaikalla tonttiliittymää risteää jalkakäytävä, jonka rakenteet ovat lähtökohtaisesti kaupungin vastuulla. Jalkakäytävä on päällystetty viimeksi vuonna 2018 ulkovalaistukseen liittyneen työmaan toimesta. Reunatuki on madallettu tonttiliittymän takia. Kaupungin kunnossapidolla on 9.8.2023 tehdyn käynnin perusteella suunnitteilla tehdä vahinkopaikalle parannus jalkakäytävän päällysteen kaatoon. Tällä on tarkoitus ehkäistä pintarakenteiden kautta tapahtuvaa huleveden pääsyä kiinteistön puolelle rankemmilla sadejaksoilla. Kunnossapidon tiedossa ei ole, että vahinkopaikalla olisi, tai olisi ollut hulevesiongelmia ns. normaaleilla sateilla. Kaupungille ei ole saapunut Kumpulan, Käpylän, Vallilan tai Toukolan alueelta muita hulevesivahinkoja koskevia vahingonkorvausvaatimuksia kesän 2023 ajalta.

Hakija on ollut yhteydessä katukunnossapitotiimin projektinjohtajaan ennen vahingonkorvausvaatimuksen vireille panemista 31.8.2023 ja 1.9.2023. Tuolloin hakija on saadun selvityksen mukaan epäillyt kiinteistön vesivahinkojen johtuvan kaupungin viemäreistä tulevien rottien tekemistä maanalaisista reiteistä ja kaupungin viemärin kunnosta, tai mahdollisesti ulkovalaistustyömaan aikana tehdyistä viemärimuutoksista. Kiinteistöllä olleista rotista on annettu palaute kaupungin palautejärjestelmään 3.1.2022. Tuolloin palautteessa on kerrottu rottien tulevan kiinteistön sakokaivoon, ja kerrottu huolen olevan se, että rotat syövät katulamppujen piuhat, jonka takia valot voisivat mennä pois koko Limingantieltä. Vahinkoalueelta on annettu kaksi muuta rottia koskevaa palautetta vuosien 2018 ja 2023 väliseltä ajalta. Palautteet on annettu 18.12.2020 ja 30.9.2021. Kyseisiä palautteita koskevat rottahavainnot on kohdennettu Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan.

Vahinkoalueella ollut hulevesikaivo on käyty puhdistamassa kunnossapidon tilaamana 20.9.2023, mutta työryhmä ei ole silloin havainnut kaivosta lähtevää purkuputkea. Kunnossapidon oman työryhmän 22.9.2023 ottamasta kuvasta on havaittavissa hulevesikaivon sisältä kaivon purkuputki. Kaivon rakenne on ollut kunnossa ja kaivossa seisovan veden pinta on ollut viemärilinjan vesijuoksun alapuolella. Purkuviemäri on käyty vielä 13.11.2023 huuhtelemassa, eikä siinä ole havaittu esteitä tai tukoksia. Vahinkoalueen kaivot ovat kolmen vuoden välein toistuvassa puhdistusohjelmassa. Edellinen puhdistus ennen syksyn 2023 toimenpiteitä on tehty vuonna 2021.

Katualueen kuivatusta palvelevat hulevesikaivot ja niiden purkuputket ovat kaupungin vastuulla. Nämä liitetään HSY:n vastuulla olevaan runkolinjaan. Vahinkoalueella oleva runkolinja on sekavesiviemäri, jonka kunnossapitovastuu on HSY:llä. On mahdollista, että rankkasateella runkoviemärin kapasiteetti ei ole riittävä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan rankkasateeksi määritellään 5,5 mm sademäärä 30 minuutissa, 7 mm sademäärä tunnissa ja 10 mm sademäärä 4 tunnissa. Kunnossapito on tarkistanut vahinkopaikan kohdalla sijaitsevan, kadun kuivatusta palvelevan hulevesikaivon kunnon. Kunnossapidon raportin mukaan kaivon kohdalla ei ole havaittu toiminnallisia häiriöitä, eikä vesi ole sen kohdalla lammikoitunut ajoradalle normaalilla sadejaksolla. Tarkastus on tehty 28.8.2023 klo 13, jolloin sademäärä on ollut 5,39 mm kahden ja puolen tunnin ajalta, sateen alkamisesta klo 10.30 tarkistushetkeen klo 13 saakka.

Ensimmäinen hulevesivahinko kiinteistöllä on tapahtunut 8.7.2023. Tuolloin sademäärä on ollut 10 minuutissa, klo 17.50 ja klo 18 välisenä aikana 10,9 mm, ja klo 18 ja klo 18.10 välisenä aikana 1,48 mm. Koko vuorokauden sademäärä 8.7.2023 on ollut 17,85 mm. Vahingonkorvausvaatimusta koskevaa vahinkoa edeltävänä päivänä, 30.8.2023 sademäärä on ollut vuorokauden aikana 7,87 mm. Vahinkopäivänä 31.8.2023 sademäärä on ollut tunnissa klo 3.50 ja 4.50 välisenä aikana 18,2 mm, neljässä tunnissa klo 3.50 ja klo 7.50 välisenä aikana 19,3 mm ja koko vuorokauden aikana 31.8.2023 ennen vahinkoa 19,9 mm. Kyseisestä sademäärästä 11,44 mm on satanut kymmenen minuutin aikana, klo 3.50 ja klo 4 välillä.

Hakijan kaupungille toimittaman kiinteistön vakuutukseen liittyvän vahingonselvityspöytäkirjan mukaan vesi on mahdollisesti päässyt talon rakenteeseen patolevyn taakse, ja talon patolevyn yläosa on maantason alapuolella. Lisäksi pöytäkirjassa todetaan, että talon vieressä ja lähellä talon kellarissa olevaa kastunutta aluetta on rikkoutunut kiinteistön saostuskaivo. Saostuskaivon betonivalu on haljennut sivulta, ja sen vieressä on maanvajoama.

Patolevy on nystyräkuvioinen levy, jonka tarkoitus on estää kosteuden pääsy talon rakenteisiin. Nystyräkuvioinnin tarkoitus on tehdä patolevyn ja rakennuksen sokkelin väliin tiivistyvää kosteutta estävä ilmarako. Rakennuksessa, jossa vahinko on tapahtunut, rakennuksen sadevesikourut johtavat kiinteistön hulevesiä katolta jalkakäytävälle sokkelin välittömään läheisyyteen. Sadevesikouruista yksi on hyvin lähellä rikkoontunutta saostuskaivoa ja vahingon seurauksena kastunutta kellarin tilaa.

Hakijan toimittamien kuvien perusteella vesiä on noussut ylös kellarin lattiakaivoista. Silloin kun kiinteistö viemäröi liitoskohtalausunnossa annetun korkotason alapuolelle, on tilojen suojaaminen aina kiinteistön vastuulla. Tällä tarkoitetaan useimmiten maanpinnan alapuolisia tiloja, kuten kellareita. Kiinteistön tulee tarvittaessa hankkia tulvilta suojaava laite, kuten pumppaamo. Laite tulee mitoittaa niin, että se kestää niin sanotun vastapaineen. Vastapaine tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa viemäriverkosto on hetkellisesti niin täynnä, että se paineellistuu. Näiden laitteiden tarkoitus on estää kellaritulvia.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Helsingin kaupungin alueen hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin loppuraportissa 2018 todetaan, että hulevesitulvaherkillä alueilla todetut hulevesitulvat tai potentiaaliset riskipaikat sijaitsevat usein tiiviisti rakennetussa ympäristössä, missä toimenpiteet hulevesitulvariskien poistamiseksi ja vähentämiseksi ovat usein vaikeita toteuttaa. Hulevesitulvia vähentävät toimenpiteet, kuten maanpäällisten tulvareittien rakentaminen, kytkeytyvät yleensä vesihuoltoverkostoon tai katuihin kohdistuviin suurempiin hankkeisiin, kuten sekaviemäröinnin eriyttämiseen. Sekaviemäröintialueella rakennetaan erillisiä hulevesiviemäreitä katujen peruskorjausten ja vesihuollon saneerausten yhteydessä.

Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmä on laatinut vuonna 2017 Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjaukset vuoteen 2025 saakka. Linjauksissa esitettyjä hulevesiin liittyviä sopeutumistoimenpiteitä toimeenpannaan vuonna 2018 julkaistulla Helsingin kaupungin hulevesiohjelmalla. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Helsingissä etenkin talvella sateet lisääntyvät ja kesällä rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät, mutta toisaalta myös kuivat kaudet yleistyvät. Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti voi rankkasateella olla riittämätön. Hulevesiohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hulevesivirtaamien hallintaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Tavoitteena on estää kaupunkitulvia myös tulevaisuudessa.

Rankkasade aiheutti 31.8.2023 yön aikana useita vesivahinkoja Helsingissä. Helsingin pelastuslaitos tiedotti 31.8.2023, että Helsingissä oli ollut yön ja aamun aikana 15 vahingontorjuntatehtävää, ja että vahingontorjuntatehtäviin oli hälytetty myös sopimuspalokunnat. Esimerkiksi Helsingin yliopiston metroasema oli jouduttu sulkemaan tulvivan veden takia.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Helsingissä etenkin talvella sateet lisääntyvät ja kesällä rankkasateet voimistuvat ja yleistyvät, ja on todettu, että hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti voi olla riittämätön rankkasateella. Kaupungin voimassa olevassa hulevesiohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota hulevesivirtaamien hallintaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Helsingissä on monta hulevesitulvaherkkää aluetta, joissa mahdolliset hulevesitulvat voivat aiheuttaa haittaa, mutta tulvariskien hallinnasta annetun lain mukainen merkittävyyden kynnys ei ylity. Toimenpiteet hulevesitulvariskien poistamiseksi ja vähentämiseksi tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä ovat usein vaikeita toteuttaa, ja tapahtuvat usein suurempien hankkeiden yhteydessä.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamuksellisuutta. Ennen vahinkoa, 31.8.2023 klo 10 mennessä oli satanut vettä yhteensä 19,9 mm. Kyseisestä sademäärästä 11,44 mm on satanut kymmenen minuutin aikana, klo 3.50 ja klo 4 välillä. Kyseessä ollut sademäärä määritellään rankkasateeksi, ja se on todennäköisesti aiheuttanut hulevesikaivon kapasiteetin ylittymisen. Rankkasateen seurauksena kaupungissa on tapahtunut vahinkopäivänä myös useita muita vesivahinkoja.

Vahinkopaikalla on tehty ennen tätä vahingonkorvausvaatimusta koskevaa vahinkoa käynti 9.8.2023 sekä kunnossapidon tarkastuskäynti 28.8.2023. Tarkastuskäynnillä on todettu, että hulevesikaivo toimii normaalisti. Tarkastuskäynti on tehty tavanomaisella sadekelillä. Vahinkoalueella ollut hulevesikaivo on käyty puhdistamassa 20.9.2023 ja tutkimassa 22.9.2023. Purkuviemäri on käyty 13.11.2023 huuhtelemassa. Kaivon rakenne on ollut kunnossa, ja kaivossa seisovan veden pinta on ollut viemärilinjan vesijuoksun alapuolella. Esteitä tai tukoksia ei ole havaittu.

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla. Talon kadun puoleiset sadevesikourut johtavat kiinteistön hulevesiä jalkakäytävälle talon sokkelin viereen. Hakijan kaupungille toimittaman vahingonselvityspöytäkirjan mukaan vesi on mahdollisesti päässyt talon rakenteeseen patolevyn taakse, ja talon patolevyn yläosa on maantason alapuolella. Pöytäkirjan mukaan talon vieressä, ja lähellä kellarissa kastunutta aluetta on kiinteistön saostuskaivo, jonka betonivalu on haljennut sivulta, ja jonka vieressä on maanvajoama.

Vahinkoalueella tonttiliittymää risteää jalkakäytävä, jonka rakenteet ovat lähtökohtaisesti kaupungin vastuulla. Jalkakäytävän reunatuki on madallettu tonttiliittymän takia. Kaupungin kunnossapidolla on tarkastuskäynnin perusteella suunnitteilla tehdä vahinkopaikalle parannus jalkakäytävän päällysteen kaatoon. Tällä on jatkossa tarkoitus ehkäistä pintarakenteiden kautta tapahtuvaa huleveden pääsyä kiinteistön puolelle rankemmilla sadejaksoilla. Kunnossapidon tiedossa ei ole, että vahinkopaikalla olisi tai olisi ollut hulevesiongelmia ns. normaaleilla sateilla.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki ei ole laiminlyönyt vahinkopaikan rakenteiden kunnossa- ja puhtaanapitoa. Hulevesiviemärin hetkellinen täyttyminen on aiheutunut voimakkaan sääilmiön seurauksena. Vahingon tapahtumista ovat saattaneet edesauttaa kiinteistön rakenteelliset ongelmat, jotka on todettu 13.11.2023 päivätyssä hakijan toimittamassa vahingonselvityspöytäkirjassa. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei asiassa ole kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä kaupunki näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 13 a luku 103 e § ja 103 i §

Vesihuoltolaki (119/2001) 3 a luku 17 d §

Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) 5 §, 7–8 §, 10 § ja 19 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys (24.5.2023) 16 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.

Vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta myös silloin, kun vaatimus on määrältään yksilöimätön.