Lausuntopyyntö, opetuksen valtakunnallinen tavoite, tuntijaon asetus perusopetusasetuksen muuttaminen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle 2.2.2024 saapuneeseen Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntöön koskien luonnosta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta. Lausuntoa on pyydetty 28.2.2024 mennessä. Asian kiireellisyyden vuoksi asia on päätettävä tässä kokouksessa ja lautakunta tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Lausunnossa keskitytään Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyynnössä nostamaan kolmeen kysymykseen 1) kuinka hyvin tuntilisäykset esitetyssä muodossa vastaavat luku-, kirjoitus- ja laskutaidon tarpeeseen, 2) onko tuntilisäyksen kohdentaminen eri vuosiluokille esitetyssä muodossa tarkoituksen mukainen ja 3) antamaan muita huomioita esityksestä.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaisten oppimistuloksia ja koulutustasoa sekä vahvistaa perustaitojen osaamista siten, että jokainen saavuttaa peruskoulusta riittävät perustiedot. Perusopetuksen oppilaiden osaamistaso on laskenut ja tämä näkyy poikkeuksetta kaikissa osaamista mittaavissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa.

Hallitus kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Lisäykset jätetään toteutettavaksi paikallisin päätöksin.

1. Kuinka hyvin tuntilisäykset esitetyssä muodossa vastaavat luku- kirjoitus- ja laskutaidon tarpeeseen?

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tuntilisäystä äidinkieleen ja kirjallisuuteen ja matematiikkaan tarpeellisena, jotta oppiaineissa on aikaa vahvistaa oppilaiden luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. On järkevää pitää ennallaan nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppiainekohtaiset opetuksen tavoitteet, eikä lisätä tavoitteita tuntilisäyksen yhteydessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön esitetty muutos astuisi näin voimaan 1.8.2025 siten, että koulunsa aloittavien kohdalla peruskoulun kokonaistuntimäärä kasvaa yhteensä kolme vuosiviikkotuntia, 2.luokan aloittavilla kaksi vuosiviikkotuntia ja 3.luokan aloittavilla yhden vuosiviikkotunnin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että tuntilisäyksen astuessa voimaan tarvitaan siirtymäsäännös, koska oppilaiden kokonaistuntimäärä peruskoulun aikana muuttuu. Muutos kohdistuu yllä mainitusti alkaviin ikäluokkiin. Tällä hetkellä perusopetuksessa opiskelevat oppilaat suorittavat perusopetuksen loppuun tämänhetkisen kokonaistuntimäärän mukaisesti.

2. Onko tuntilisäysten kohdentaminen eri vuosiluokille esitetyssä muodossa tarkoituksen mukainen?

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa perusopetusasetuksen 3 §:n muuttamista esityksen mukaisesti. Oppilaan työviikon tuntimäärä on vuosiluokilla 1–2 nykyisellään suhteellisen pieni ja tuntien lisäys tukee perustaitojen oppimisen vaihetta ajallisesti. Yhden työviikkotunnin lisäys vuosiluokalle 3 tukee alkuopetuksen jälkeisten perustaitojen vahvistamista ja pitää työviikon tuntimäärät vuosiluokilla 3–6 tasapainossa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala katsoo, että esityksen mukaisesti oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen vahvistamisen kannalta on järkevä sijoittaa kaksi vuosiviikkotuntia äidinkieleen ja kirjallisuuteen vuosiluokille 1–2. Lukutaidon perusta luo pohjaa myös laskutaidon oppimiselle ja tukee matematiikan tavoitteiden saavuttamista vuosiluokilla 3–6. Yhden vuosiviikkotunnin lisääminen matematiikkaan vuosiluokilla 3–6 antaa enemmän aikaa matemaattisen ajattelun kehittymiseen, ratkaisutapojen oppimiseen ja lukukäsitteen sekä kymmenjärjestelmän ymmärtämiseen.

3. Muita huomioita esityksestä?

HL 51 §:n perusteella korjattu kappaleeseen Helsingin kaupungin kustannukset (2,3 milj. €), SK 29.2.2024.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa, että opetuksen järjestäjälle jätetään mahdollisuus päättää paikallisesti, miten se kohdentaa tunnit eri vuosiluokille vuosiluokkakokonaisuuksien 1–2 ja 3–6 sisällä. Paikallisen tuntijaon muutos vaatii opetuksen järjestäjältä työtä, joka edellyttää tukea Opetushallitukselta opetuksen järjestäjille.

Hallituksen esityksellä on myönteisiä vaikutuksia lasten oppimisvalmiuksien edistämiseen, erojen tasoittamiseen ja oppimistavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että se on osa laajempaa opetuksen kehittämistä, joka huomioi oppilaiden oppimisvalmiudet, opetuksen laadun ja opettajien osaamisen ja sen kehittämisen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo, että tuntilisäyksien ohella tarvitaan opettajien työn tueksi täydennyskoulutusta luku-, kirjoitus- ja laskutaidon ydintaitojen opettamiseen.