Poikkeaminen, Laajasalo, Hopeakaivoksentie 47, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö sr
Laajasalo, Hopeakaivoksentie 47, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan Laajasalo) korttelin 320 tonttia nro 8 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12330 seuraavasti:
- Rakennusten kerrosluku saa Koirasaarentien puolella olla VI ja pihan puolella maanpinnan yläpuolella olevia kerroksia IV, asemakaavan mukaan kerrosluku on V.
- Rakennusoikeus saadaan ylittää 500 k-m² (11,2 %), jolloin uusi rakennusoikeus on yhteensä 4 950 k-m², asemakaavan mukaan yhteensä 4 450 k-m².
- Rakennukseen saa tehdä kaksi kellarikerrosta.
- Rakennukseen saadaan rakentaa keskikäytävä, asemakaavan mukaan rakennuksessa tulee olla luhtikäytävä.
- Liiketilan rakentamisvaatimuksesta (300 k-m²) saadaan poiketa siten, että liiketilaa rakennetaan 96 k-m².
- Rakennuksen pihanpuoleiset julkisivut saadaan toteuttaa jälkisaumattuna tiililaattapintaisena betonijulkisivuna, asemakaavan mukaan korttelin sisäpihan julkisivut vaaleaa rappausta tai valkoista tiiltä valkoisella saumalla.
- Rakennuksen ja katualueen välinen tontin osa, jota ei ole merkitty istutettavan alueen osaksi, saadaan päällystää betonikivellä, asemakaavan mukaan luonnonkivellä.
- Ylimmän kerroksen yläpuolelle sijoittuvat yhteistilat, IV-konehuone ja porrashuone saadaan sijoittaa kiinni julkisivuun kerrosluvusta välittämättä.
- Rakennuksen B:n ilmanvaihtokonehuone saadaan sijoittaa rakennus B:n ullakolle, asemakaavan mukaan katolle saunan tai yhteistilan yhteyteen. Ilmanvaihtokonehuoneen yhteyteen ei tarvitse rakennus B:ssa sijoittaa asemakaavan mukaisesti talosaunaa tai yhteistilaa.
Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista Ympäristöministeriön asetuksesta § 30 seuraavasti:
- Palomuurin saa korvata palokuormaryhmien mukaisella palo-osastoinnilla, asetuksen mukaan, mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta, että palon leviäminen on ilmeistä, taikka kiinni toiseen rakennukseen, on käytettävä palomuuria.
Maksu
2 910 euroa
Hakija
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo) kortteli 320 tontti nro 8
Hakemus
Hakija hakee lupaa kahden opiskelija-asuntolan rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12330 siten, että poiketaan kerrosluvusta, rakennusoikeudesta, kellarikerrosten lukumäärästä, luhtikäytävän toteuttamisesta, liiketilan sijoittumisesta ja käyttötarkoituksesta, julkisivumateriaalista, ensimmäisen kerroksen jalustan tiilen struktuurista, ei-istutettavan alueen päällysteen materiaalista, ullakon muotoilusta, ilmanvaihtokonehuoneen sijoituksesta sekä palomuurin rakentamisesta.
Hakija perustelee poikkeamisia seuraavasti:
1) Poikkeamat asemakaavan sallimasta kerrosluvusta V
Rakennusten kerrosluvut poikkeavat kaavan kerrosluvuista siten, että Koirasaarentien puolella kerrosluku on VI ja pihan puolella maanpinnan yläpuolelle tulevia kerroksia on IV. Hakija perustelee poikkeamista siten, että tontti sijoittuu Kruunuvuoren kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja geologisesti arvokkaan kallioalueen reunaan. Arvokasta kalliomaisemaa halutaan säilyttää mahdollisimman paljon ja louhintaa rajoitetaan vain tarpeelliseen laajuuteen rakennusten välittömässä läheisyydessä. Tämä johtaa siihen, että rakennusmassat uppoavat kalliomaastoon pihan puolelta kahden ja osin kolmen kerroksen osalta. Jotta tontin asuinrakennusoikeus voidaan toteuttaa louhimatta piha-aluetta laajemmin, edellyttää se Koirasaarentien puolella kuutta kerrosta. Katutasokerros on osittain kellaritilaa. 50 % kerroksen julkisivuista sijoittuu maanpinnan alle. Lisäksi tontilla sijaitsevan kallioluolan läheisyydessä vältytään turhasta louhinnasta.
2) Poikkeama rakennusoikeuden käytöstä
Poikkeama asemakaavassa esitetystä rakennusoikeudesta. Asemakaavan mukaan rakennusoikeus on 4 150 k-m² + 300 k-m² = 4 450 k-m², joka ylittyy n. 417,0 k-m² (n. 9,4 %).
Hakija perustelee poikkeamista siten, että Ara hylkäsi kaikki urakkatarjoukset korkean hinnan vuoksi. Neuvottelumenettelyn tuloksena saadun päätöksen Ara on hyväksynyt. Lisäksi hakija perustelee poikkeamista siten, että rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa molempien rakennusten osalta päädyn ulottamisen kiinni asemakaavassa nuolella osoitettuun rakentamisalueen rajaan ja näin rakennusmassojen volyymit saadaan toteutettua asemakaavan kaupunkikuvallisten tavoitteiden mukaisesti.
3) Poikkeama kellarikerrosten lukumäärästä
Poikkeama asemakaavan kellarikerrosten lukumäärästä (MRL 115§ 2 ja 3 momentti). Asemakaavassa ei erikseen sallita useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen. Rakennusten 1.kerros jää lähes kokonaan ja lisäksi toinen kerros jää pääasiallisesti olemassa olevan maanpinnan (kalliorinne) alapuolelle. Rakennusten alimmat kaksi kerrostasoa jakautuvat sekakerroksen omaisesti kahteen osaan, joista toinen on ominaisuuksiltaan kerros ja toinen kellarikerroksen omainen. Rakennusten kahden alimman kerroksen osalta katualueen puolelle sijoittuu pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa ja kalliorinteen puolelle puolestaan kellarinluonteista tilaa, jonne sijoittuu mm. varastoja (ns. sekakerros).
Hakija perustelee poikkeamisia siten, että tontti sijoittuu Kruunuvuoren kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja geologisesti arvokkaan kallioalueen reunaan. Lisäksi tontin olemassa oleva topografia on jyrkkä kalliorinne, joka nousee jyrkästi lähes tontin rajasta alkaen. Asemakaavan rakennusalan sijoittaminen maastoon johtaa siihen, että rakennusmassat uppoavat kalliomaastoon pihan puolelta kahden ja osin jopa kolmen kerroksen osalta.
4) Luhtikäytävää ei toteuteta
Rakennus on suunniteltu keskikäytäväperiaatteella. Asemakaavamääräyksen mukaan ”Korttelin 49320/6 rakennuksessa tulee olla luhtikäytävä".
Hakija perustelee poikkeamista siten, että keskikäytävään perustuva ratkaisu soveltuu paremmin asuntokooltaan pienien opiskelija-asuntojen talotyypiksi. Lisäksi pihan puolella saadaan avattua asuntoja näkymin hienoon kalliomaisemaan.
5) Liiketilan sijoittuminen ja käyttötarkoitus
Asemakaavassa on osoitettu 300 k-m² liiketilaa sijoitettavaksi tontille 4. Suunnitelmassa liiketilaa on sijoitettu sekä entisen tontin 4 että entisen tontin 6 alueelle. Ajo- ja jalankulkuyhteys kallioluolaan lasketaan liiketilan kerrosalaan. Yhteensä tonteilla on suunnitelmassa liiketilaa ja liiketilamaista tilaa 300 k-m², josta 32 % on osoitettu kaupalliseen käyttöön, 43 % asukkaiden käyttöön ja 25 % luolan sisäänkäyntiin.
Hakija perustelee poikkeamista siten, että hanke on ARA-rahoitteinen opiskelija-asuntohanke. Asuntorahasto ei rahoita liiketilaa ja siksi osa liiketilakerrosalasta toteutetaan yhteisöllisyyttä tukevana pesula- ja kerhotilana. Tilat varustetaan liiketilanomaisin lasiseinin, jolloin tilat on myöhemmin mahdollista ottaa kaupalliseen käyttöön. Liiketilat ja liiketilamaiset tilat sijoittuvat Koirasaarentien ja Hopeakaivoksentien kulmauksessa olevan kaupunkikuvallisesti tärkeän aukion molemmin puolin.
6) Poikkeama julkisivumateriaalista
Rakennusten pihanpuoleiset julkisivut toteutetaan jälkisaumattuna tiililaattapintaisena betonijulkisivuna. Asemakaavamääräyksen mukaan ”Korttelien 49316, 49317, 49318, 49320 ja 49321 pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää paikallamuurattua tiiltä. --- Kortteleiden 49320 ja 49321 sisäpihan julkisivut tulee olla vaaleaa rappausta tai valkoista tiiltä valkoisella saumalla.”
Hakija perustelee poikkeamista siten, että paikalla muuratun tiilijulkisivun toteuttaminen olisi rakenteellisesti erittäin haastavaa, koska rakennuksessa on pihan puolella kaksi, jopa kolme maanalaista kerrosta. Kalliota pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon, joten rakennuksen ja kallion välissä tulee olemaan vähän muuraamisessa tarvittavaa työskentelytilaa.
7) Poikkeama asemakaavan selostuksesta
Ensimmäisen kerroksen jalustaosan sijasta halutaan korostaa rakennusten päätyjä ja siten Koirasaarentien ja Hopeakaivoksen tien kulmausta. Päädyt toteutetaan tehostemuurauksella, jossa käytetään myös osin tiilipinnasta esiin työntyviä tiilenpäitä. Asemakaavan selostuksen mukaan ”Ensimmäisen kerroksen tiili on sävyltään muun julkisivun mukainen, mutta tulee olla ladonnaltaan tai struktuuriltaan eroava.”
Hakija perustelee poikkeamista siten, että rakennusten päädyt Koirasaarentien ja Hopeakaivoksentien kulmauksessa rajaavat pientä kaupunkiaukiota, jolla on merkittävä asema kaupunkikuvassa Koirasaarentien päätteenä. Tätä merkittävää kaupunkikuvallista asemaa halutaan korostaa myös muurauksella, joka struktuuriltaan ja ladonnaltaan poikkeaa muista julkisivuista
8) Poikkeama asemakaavamääräyksen materiaalista /ei-istutettavan alueen päällystemateriaali
Rakennuksen ja katualueen välinen tontin osa, jota ei ole merkitty istutettavaksi alueen osaksi, päällystetään betonikivellä. Asemakaavan mukaan ”Rakennuksen ja katualueen välinen tontin osa, jota ei ole merkitty istutettavaksi alueen osaksi tulee päällystää luonnonkivellä”.
Hakija perustelee poikkeamista samalla tavalla kuin poikkeamista rakennusoikeuden määrään liittyen. Hankkeen taloudellisia toteutusmahdollisuuksia on parannettu materiaalivalinnoilla. Lisäksi hakija perustelee poikkeamista siten, että katujen kulmauksessa sijaitsevan aukion kaupunkikuvallista asemaa korostetaan myös kiveyksen värillä. Aukion kohdalla on tumma betonikivi ja rakennuksen vierustoilla katualueeseen liittyessä puolestaan vaalea betonikiveys. Aukion kaupunkikuvallista asemaa korostetaan myös rakennuksen päätyjen muurauksella, joka sekä struktuuriltaan että ladonnaltaan poikkeaa muista julkisivuista. Liiketilojen ulko-oven avautuvat aukiolle ja myös valotaide sijoittuu tämän aukion yhteyteen.
9) Poikkeama ullakon muotoilusta
Yhteistilat ja ilmanvaihtokonehuone eivät täytä sisäpihan puolella ullakkovaatimusta. Ullakkokerros ei jää 45 asteen kulmassa kohoavan kuvitellun vesikaton linjan alapuolelle, vaan sijoittuu sisäpihan puolella rakennuksen ulkoseinälinjaan. Ympäristöministeriön ohje/ Ympäristöopas 72 tulkintaohjeen ja TOPTEN tulkintakortin 115 04 A ullakkomääritelmän mukaan: ”Ullakon tulee jäädä enintään 45 asteen kulmassa kohoavan vesikaton -todellisen tai kuvitellun- alapuolelle.”
Hakija perustelee poikkeamista siten, että ullakolle sijoittuvat yhteistilat ja ilmanvaihtokonehuone on integroitu porrashuoneen kanssa ja sijoittuvat sisäpihan puolella ulkoseinälinjalle. Ullakkokerros on selkeästi sisään vedetty rakennusten Koirasaarentien ja Hopeakaivoksentien julkisivuista, koska siellä tarkasteluetäisyys on paljon kauempana. Porrashuone sijoittuu kiinni julkisivuun, jotta sinne saadaan luonnonvaloa. Määräysten mukaisen porrasyhteyden järjestäminen yhteistiloihin ja IV-konehuoneeseen johtaa siihen, että myös nämä tilat sijoittuvat kiinni sisäpihan puolen julkisivuun.
10) Poikkeama ilmanvaihtokonehuoneen sijoituksesta
Rakennus B:n ilmanvaihtokonehuone sijoittuu ullakolle. Sen yhteyteen ei sijoitu talosaunaa tai yhteistilaa. Asemakaavamääräyksen mukaan ”Ilmanvaihtokonehuoneet tulee rakentaa rakennuksen kerroksiin. Kortteleissa 49322 ja 49323 iv-konehuoneet saa sijoittaa vinon lapekaton alle ja kortteleissa 49316–49318 ja 49320 katolle saunan tai yhteistilan yhteyteen.”
Hakija perustelee poikkeamista siten, että ilmanvaihtokonehuone on selkeästi sisään vedetty RAK B:n Hopeakaivoksentien julkisivuista, koska siellä tarkasteluetäisyys on paljon kauempana. Ilmanvaihtokonehuone sijoittuu sisäpihan puolella ulkoseinälinjalle. Huoltoyhteys ilmanvaihtokonehuoneeseen on integroitu porrashuoneen kanssa. Porrashuone sijoittuu kiinni julkisivuun, jotta sinne saadaan luonnonvaloa. Määräysten mukaisen porrasyhteyden järjestäminen IV-konehuoneeseen johtaa siihen, että myös nämä tilat sijoittuvat kiinni sisäpihan puolen julkisivuun. Saunaosastot ja kerhotila kattoterasseineen on sijoitettu RAK A:n ullakkokerrokseen yhdeksi yhteistilakokonaisuudeksi.
11) Poikkeama palomuurin rakentamisesta
Tontin rajalle RAK A:han ei rakenneta palomuuria. Ympäristöministeriön asetuksen § 30 (rakennusten paloturvallisuus) mukaan ”Mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta, että palon leviäminen on ilmeistä, taikka kiinni toiseen rakennukseen, on käytettävä palomuuria.”
Hakija perustelee poikkeamista siten, että poikkeaminen on paloturvallisuusasetuksesta kiinteistöjen välisen rasitesopimuksen mukainen. Palomuuri korvataan palokuormaryhmien mukaisella palo-osastoinnilla. Rakennus ovat P1-paloluokkaa ja kerrostalo jaettu pieniin, asuntokohtaisiin palo-osastoihin. P1-luokan kantavat rakenteet mitoitetaan tilojen palokuormille siten, etteivät kantavat rakenteet oletettavasti sorru palonkestävyysaikana. Palomuurirakennetta vastaava paloturvallisuustaso saavutetaan osastointiratkaisulla.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Haettu toimenpide on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 115 §:n 2 ja 3 momenttia.
Haettu toimenpide on vastoin ympäristöministeriön asetusta § 30.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.12.2020 hyväksytty asemakaava nro 12330. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka erityisasumisen korttelialuetta (AKS).
Asemakaavan mukaisesti tontteja 49320/4 ja 49320/6 koskee seuraavat määräykset:
Tontin 4 rakennusoikeus on 2150+300: ensimmäinen luku ilmoittaa asuntokerrosalan enimmäismäärän, toinen liiketilan vähimmäismäärän. Lukusarja yhteenlaskettuna ilmoittaa rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Tontin 6 rakennusoikeus on 2 000 k-m².
Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosala on V.
Korttelin 49320/6 rakennuksessa tulee olla luhtikäytävä.
Korttelin 49320 pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää paikallamuurattua tiiltä. Korttelin sisäpihan julkisivut tulee olla vaaleaa rappausta tai valkoista tiiltä valkoisella saumalla.
Asemakaavan selostuksen liitteen mukaan ensimmäisen kerroksen tiili on sävyltään muun julkisivun mukainen, mutta tulee olla ladonnaltaan tai struktuuriltaan eroava.
Rakennuksen ja katualueen välinen tontin osa, jota ei ole merkitty istutettavaksi alueen osaksi, tulee päällystää luonnonkivellä.
Ilmanvaihtokonehuoneet tulee rakentaa rakennuksen kerroksiin. Korttelissa 49320 iv-konehuoneet saa sijoittaa katolle saunan tai yhteistilan yhteyteen.
Rakennuksen kaikkiin kerroksiin saa rakentaa asumista palvelevia yhteis-, varasto-, huolto- ja teknisiä asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi.
Asemakaavassa ei erikseen määrätä kellarikerrosten määrästä.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A3), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2. Perustellusti korttelikohtainen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata.
Tontti rakentamaton. Tontilla on säilytettävä luolien sisäänkäynti (ss). Tontin alla sijaitsee maanalaisia luolia (ma-lu).
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (7.3.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Mielipiteitä saatiin 1 kpl. Mielipiteen mukaan Laajasalossa palvelujen määrä ja laatu, mm. terveys, koulutus, liikunta, liiketilat, ei ole pysynyt asukasmäärän lisääntymisen tahdissa, vaan palvelut ovat jääneet jälkeen. Suuri syy on kaavoituksessa määriteltyjen kerrosalamäärien ja kerroslukujen ylittymisessä mm. poikkeamisluvilla. Hopeakaivoksentie 47 tontin asemakaavan mukainen liiketilamäärä 300 k-m² on mielipiteen mukaan välttämätön Koirasaarentien elävöittämiseksi palveluin. Rakennuskustannukset ovat laskeneet ja siten rakentaminen on edullisempaa tällä hetkellä ja niin muodoin laatuheikennyksiin tai kerrosalojen kasvattamiseen ei ole tarvetta. Mielipiteessä todetaan, että hanke tulee toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hankkeen voidaan katsoa sopeutuvan kaupunkikuvallisesti ja maankäytöllisesti alueelle sekä asemakaavan tavoitteisiin. Aluetyöryhmä on puoltanut hanketta ja poikkeamia kokonaisratkaisu huomioiden.
Poikkeamisten vuoksi kasvaneella rakennusoikeuden määrällä on hyvin pieni vaikutus koko alueen asukasmäärään, mihin vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupallisten- ja julkisten palvelujen mitoituksessa on reagoitu kasvavaan asukasmäärään suhteessa osayleiskaavaan sekä ensimmäisiin asemakaavoihin. Kaupallisia liiketiloja on edellytetty tontinluovutusehdoissa, vaikka niitä ei ole vaadittu asemakaavassa. Kruunuvuorenrannan keskeiset palvelut ovat vielä pääosin toteutumatta ja tulevat valitettavasti viivästymään johtuen muun muassa eri suunnitteluvaiheisiin ja toteutukseen liittyvistä valituksista. Kruunuvuorenrannan keskeisiin kortteleihin on myös sijoittumassa kirjasto sekä nuorisotilat uusina palveluina asemakaavoitusvaiheen jälkeen.
Rakennuksen kerrosluvun muutokset ovat vähäiset eikä niillä ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Suunnitelmien mukainen ratkaisu säilyttää tontin kohdalla olevaa geologisesti arvokasta kallioalueen reunaa.
Rakennusoikeuden ylittäminen enintään 11,2 % ei muuta rakennukselle asemakaavassa osoitettua rakennusalaa, mutta mahdollistaa molempien rakennusten osalta päädyn ulottamisen kiinni asemakaavassa nuolella osoitettuun esitettyyn rakentamisalueen rajaan ja näin rakennusmassojen volyymit saadaan toteutettua asemakaavan kaupunkikuvallisten tavoitteiden mukaisesti.
Rakennukseen voidaan tehdä kaksi kellarikerrosta, sillä tontin olemassa oleva topografia on jyrkkä kalliorinne, joka nousee jyrkästi lähes tontin rajasta alkaen. Ratkaisu säilyttää tontin kohdalla olevaa geologisesti arvokasta kallioaluetta.
Keskikäytävän toteuttaminen mahdollistaa pihan puolelle asuntoja, joista avautuu näkymät kalliomaisemaan. Poikkeaminen lisää pienten asuntojen viihtyisyyttä ja tuo asumiseen avaruutta.
Liiketilan sijoittuminen alustavien suunnitelmien mukaisesti voidaan sallia. Ratkaisu tuottaa Koirasaarentien ja Hopeakaivoksentien kulmaukseen ja kaupunkikuvallisesti tärkeään aukioon riittävästi elävää ja viihtyisää ympäristöä. Kaupungin lähtökohdat kallioluolan hyödyntämiseen tulevaisuudessa ja luolan sisäänkäynnin tilavaraukset huomioiden tilat voidaan vähentää vaaditusta liiketilan määrästä.
Poikkeamiset pihan puoleisesta julkisivumateriaalista ja ei-istutettavan alueen päällystemateriaalista ovat asemakaavan tavoitteiden mukaisia.
Asemakaavan selostuksen liitteenä olevan korttelikortin mukaan ”Ensimmäisen kerroksen tiili on sävyltään muun julkisivun mukainen, mutta tulee olla ladonnaltaan tai struktuuriltaan eroava.” Tämä voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti Koirasaarentien ja Hopeakaivoksentien kulman päätyjen tehostemuurauksella.
Poikkeamat ullakon muotoilusta ja ilmanvaihtokonehuoneen sijoituksesta alustavien suunnitelmien mukaan tapahtuvat rakennuksen sisäpuolella eikä niillä ole kaupunkikuvallista vaikutusta. Palomuuria ei tarvitse toteuttaa sillä alustavien suunnitelmien mukaan sitä vastaava paloturvallisuustaso on saavutettavissa osastointiratkaisulla.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
This decision was published on 23.04.2024
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 40 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 40 § (Maksun osalta ).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Ask for more info
Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277
Tyko Saarikko , johtava arkkitehti , puhelin: 09 310 37441