Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-15-601-2, Topeliuksenkatu 45, St1 Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt St1 Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

St1 Oy
PL 68
00521 Helsinki
Y-tunnus: 0201124-8

**********

Kiinteistön tiedot, alueen omistaja ja haltija

St1 Oy:n toimesta on tarkoitus rakentaa sähköautojen latauspaikkoja Shell Helsinki Tullinpuomin jakeluaseman alueelle. Rakentamisen yhteydessä poistetaan mahdollisesti pilaantuneita maita massanvaihdolla. Jakeluasema sijaitsee Helsingin 14. kaupunginosassa (Taka-Töölö) osoitteessa Topeliuksenkatu 45 kiinteistöllä 091-015-0601-0002. Kiinteistön haltija on St1 Oy ja kiinteistön ympäröivine katualueineen omistaa Helsingin kaupunki.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 8.3.2024.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Liite 1. Sijaintikartta ja asemakuvat

Liite 2. Ote asemakaavasta ja määräykset

Liite 4. ST1 Oy, Maaperäkunnostuksen yleissuunnitelma. EV-latauspaikkojen rakentaminen, Shell Tullinpuomi, Topeliuksenkatu 45, 00270 Helsinki (91-15-601-2), 7.3.2024 Lageon Oy.

Liite 6 Kiinteistökartta ja naapuritiedot

Ilmoitusta on täydennetty 26.3.2024 asiakirjalla: ST1 Oy, PIMA-ilmoituksen täydennys, Shell Helsinki Tullinpuomi 26.3.2024. Täydennykset koskevat kohteen historiatietoja, suunniteltuja kunnostuksenaikaisia tutkimuksia sekä kunnostustavoitteiden kohdekohtaiseen riskinarviointiin nojaavia perusteluja.

Muut päätökset ja aikaisemmat tutkimukset sekä puhdistukset

Kiinteistöllä on maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan puhdistettu maaperää vuosina 1995 ja 1998 (Geokeskus Oy). Molemmissa kunnostuksissa pilaantuneet maa-ainekset on poistettu kalliopintaan asti. Näytteenotosta ei ole raportoitua tietoa. Maaperää on tutkittu ja pilaantunutta maata on poistettu pääosin eri kohdassa ja syvemmältä kuin nyt tehtävät kaivut pysäköintialueella ja pintamaassa.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue on kaavoitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi. Käyttötarkoitus ei ole muuttumassa. Kiinteistöllä sijaitsee jakelutoiminnan lisäksi myymälä, autopesu- ja katsastushalli sekä raitiovaunumuuntamo. Lähimmät muut rakennukset sijaitsevat katu- ja tiealueiden toisella puolella.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Jakeluasematoiminta on alkanut kiinteistön alueella vuonna 1952. Ilmoituksen tarkoittamalla kaivualueella on sijainnut polttoöljyn jakelupiste 1990-luvun loppupuolelle asti. Maakerrokset koostuvat todennäköisesti pääosin täyttömaasta.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Helsingin karttapalvelun mukaan kohteen maaperä on kalliota. Maakerrokset eivät ole paksuja, arviolta maksimissaan 1…5 metriä ja koostuvat todennäköisesti pääosin täyttömaasta. Alue on asfaltoitu.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä. Pohjaveden tasosta alueella ei ole tietoa. Alueen hulevedet on sadevesiviemäröity. Lähin pintavesistö (meri) sijaitsee noin 700 m etäisyydellä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoite

Ilmoituksessa tarkoitetun kaivualueen maaperän haitta-ainepitoisuuksista tai pilaantuneen maan määrästä ei ole näytteenottoon perustuvaa tietoa. Alueella on sijainnut yksittäinen polttoöljyn jakelupiste, joka on purettu 1990-luvun lopulla. Polttoöljy koostuu pääosin C10-C40 öljyhiilivedyistä. Jos näitä on päässyt maaperään, on niistä vuosikymmenten aikana todennäköisesti hajonnut ja haihtunut helpoimmin haihtuvat ja maaperässä liikkuvimmat aromaattiset hiilivedyt ja hiilivetyjakeet.

Vuosina 1995 ja 1998 toteutettujen kiinteistön itäpuolen kunnostusten yhteydessä todettujen haitta-aineiden ja niiden lähteiden (huolto- ja pesuhallin jätevedet, uusittavien säiliöiden ympäristö) ei arvioida vaikuttavan tällä kiinteistön länsireunan suunnitellulla kaivualueella. Aikaisemmissa kunnostuksissa pilaantuneet maa-ainekset poistettiin kalliopintaan asti.

Öljy- ja bensiinihiilivetyjen mahdolliset terveysriskit liittyvät pääosin maannielemiseen, ravintokasveihin tai sisäilman kautta kulkeutumiseen. Alue peitetään asfaltilla, läheisyydessä ei ole ravintokasvien kasvatusta eikä sellaisia rakennuksia, joissa sisäilmariskit voisivat toteutua. Haihtuvien BTEX-yhdisteiden SHPTter -viitearvot ovat bentseeniä lukuun ottamalla suuremmat kuin PIMA-asetuksen ylemmät ohjearvot. Uudet rakenteet ja asfaltti estävät myös hulevesien pääsyn maaperään, vajoveden muodostumisen ja mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumisen vajoveden mukana.

Metallien ja PAH-yhdisteiden ohjearvot on määritelty pääosin ekologisten riskien perusteella ja niiden SHPT-viitearvot ovat suurempia kuin ylemmät ohjearvot. Kohteen maaperässä mahdollisesti todettavien ylemmän ohjearvon ylittävien metalli- tai PAH-pitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan alueella jatkossakaan haitta-aineille altistumista, koska sitä ei pääse tapahtumaan kosketuksen, hengittämisen tai syömisen kautta.

Kohteen pitkä historia, sijainti ja maankäyttö huomioiden ei ole syytä olettaa, että kohteen maaperässä mahdollisesti todettavat PIMA-asetuksen ylemmän ohjearvon ylittävät haitta-ainepitoisuudet aiheuttaisivat alueella terveys- tai kulkeutumisriskiä, ekologista riskiä tai muuta haittaa tai vaaraa kohteen nykyisellä teollisuustyyppisellä, epäherkällä maankäytöllä.

Kunnostustyö esitetään tehtäväksi purku- ja rakennustöiden vaatimassa laajuudessa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Polttoöljyn mittarikorokkeen alueelta kaivetaan noin 100–150 tonnia maa-aineksia (tuleva muuntamo latauspisteille). Kaivumääräksi muuntamon, kaapelien ja latauspaikkojen alueella arvioidaan yhteensä noin 500 tonnia maa-ainesta. Maksimikaivusyvyydeksi arvioidaan 1,0…1,5 metriä.

Kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Maa-ainekset kuljetetaan asianmukaisen luvan omaaviin vastaanottopaikkoihin. Kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat ja kuormat kirjataan sähköiseen SIIRTO-järjestelmään.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Polttonesteen jakeluasemien tyypilliset haitta-aineet tutkitaan koko alueella ensin kenttämittauksin (PID/PetroFLAG). Koska kohteen käyttöhistoria on pitkä, tarkoitus on tutkia aloitusvaiheessa maaperästä myös PIMA-asetuksen metallit ja PAH-yhdisteet, jotta voidaan sulkea pois pilaantuneisuus näillä yhdisteillä. Jos alueella todetaan merkkejä poikkeavista haitta-aineista, analysoidaan niitä tarpeen mukaan (mm. VOC-yhdisteet, sisältäen klooratut yhdisteet).

Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Kaivetuista maa-aineksista otettuja näytteitä toimitetaan laboratorioanalyysiin niin, että kaivumassojen pitoisuudet saadaan riittävän luotettavasti tutkittua ja toimitettua asianmukaisesti oikeisiin vastaanottopaikkoihin. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjakeiden C5-C40 pitoisuudet sekä BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet. Tarpeen mukaan tutkitaan myös muita haitta-aineita.

Kaivun päätyttyä kaivannon seinämistä ja pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet niin, että pitoisuudet voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Kenttätestien ja -mittausten perusteella laboratorioon toimitetaan analysoitavaksi vähintään 1–2 näytettä kaivantoa kohden. Näytteistä tutkitaan öljyhiilivetyjakeiden C5-C40 pitoisuudet sekä BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja dokumentointi sekä riskien arviointi

Tarpeen mukaan haitta-ainepitoisuudet maat eristetään tai merkitään. Kunnostus on päättynyt, kun kunnostustavoitteet on päätöksen mukaisesti saavutettu tai, kun alueelle kunnostustavoitteet ylittävien maiden jättämisestä on tarpeen mukaan sovittu maanomistajien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Mahdollisesti kohteeseen jääneiden haitta-ainepitoisten maa-ainesten (PIMA-asetuksen kynnysarvot ylittyvät) riskejä arvioidaan toimenpideraportissa, kuten myös mahdollinen jatkotoimenpiteiden tarve.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alue aidataan ulkopuolisilta sekä merkitään pilaantuneen maan kunnostustyöstä kertovin kyltein.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä puhtaalle alueelle tai työmaan ulkopuolelle. Leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos haitta-ainepitoisia, haisevia maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, kasat peitetään. Pölyäminen estetään tarvittaessa kastelulla tai peitolla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Työmaavesien johtamisesta viemäriverkostoon tai maastoon sovitaan tarpeen mukaan paikallisen vesihuoltolaitoksen ja/tai ympäristöviranomaisen kanssa. Ennen mahdollista johtamista vesi käsitellään tarpeen mukaan erottimella tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla. Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan paikkaan.

Kaivantoon kertyvistä vesistä otetaan työn aikana näytteitä. Viemäröitävien vesien näytteenotosta sovitaan paikallisen vesihuoltolaitoksen ja/tai ympäristöviranomaisen kanssa.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä PIMA-asetuksen ylempiä ohjearvoja esitetään käytettäväksi tarpeen mukaan alueen täytöissä. Kaivettavien maa-ainesten mahdollinen hyötykäyttö arvioidaan kuitenkin vähäiseksi. Maa-ainesten mahdollinen hyötykäyttö kohdistuu pääosin kaapelikaivantoihin, jotka peitetään nopeasti. Jakeluasema on käytössä työn aikana ja kohteessa toimii katsastusasema.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa, maanomistajaa ja ympäristöviranomaista, jos työmaalla tulee esiin uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa.

Jos pilaantuneen alueen havaitaan levinneen naapurikiinteistölle, niin asiasta ilmoitetaan vastaavasti. Kunnostuksen jatkamisesta sovitaan maanomistajien ja ympäristöviranomaisen kanssa.

Jälkiseuranta

Jakelutoiminnan päättyessä mahdollisesti tulevaisuudessa, kohteen pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan tarpeen mukaan uudelleen.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloituksesta ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedoista ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle.

Kunnostuksen valvoja pitää kirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat:
- alueelta poistetut maat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta),
- näytteenotto (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset,
- näytepisteiden paikat,
- maaperään mahdollisesti jäävien haitta-ainepitoisten maiden sijainti,
- erityishavainnot ja poikkeamat.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. seuraavat asiat:
- kohteen perustiedot,
- näytteenotto ja analysointi,
- kaivutyön toteutus,
- tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista,
- jäännöspitoisuudet,
- mahdollisesti kohteeseen jääneen haitta-ainepitoisen (kynnysarvon ylitys) alueen riskinarvio,
- piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista.

Puhdistustyön ajankohta

Työn aloitus huhtikuussa 2024

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin sähköpostitse maanomistajaa, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Lausuntoja ei pyydetty.

Muistutukset ja mielipiteet

Maanomistajan (Helsingin kaupunki) 4.4.2024 päivätyssä lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

Osoitteessa Topeliuksenkatu 45 sijaitsevan kiinteistön 91-15-601-2 omistaa Helsingin kaupunki ja sen on vuokrattu St 1 Oy:lle.

Ilmoituksessa esitettyä kunnostustavoitetta voidaan pitää hyväksyttävänä. Vuokrasopimukseen päättyessä alue tulee kuitenkin puhdistaa vuokrasopimuksen mukaisesti siihen tasoon, että pilaantumisesta ei aiheudu lisäkustannuksia alueen rakentamiselle. Mikäli alueelle jää nyt tehtävän kunnostuksen jälkeen alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tulee ne puhdistaa vuokrasopimuksen mukaisesti vuokrauksen päättyessä.

Maanomistaja toteaa ilmoituksessa esitetystä poiketen, että hyötykäytettävien massojen haitta-ainepitoisuuksien tulisi alittaa alemmat ohjearvot. Hyötykäyttöalueiden sijainti sekä täyttöjen kerrospaksuudet ja syvyystiedot on dokumentoitava huolellisesti.

Toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palveluille, jotta voidaan varmistua riittävästä tiedon kulusta. Raporttiin tulee liittää tiedot toteutuneesta massojen hyötykäytöstä.

Vastineet

Ilmoituksen tekijä ei nähnyt tarvetta antaa vastinetta muistutukseen.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut St 1 Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Taka-Töölössä osoitteessa Topeliuksenkatu 45, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA (214/2007) 2,3,4 §, YSL 135 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

Jos maaperätutkimuksissa todetaan haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tulee maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan kokonaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviota ei tarvitse toimittaa PAH-yhdisteillä, metalleilla, arseenilla, antimonilla tai öljyhiilivetyjen jakeilla C10-C40 pilaantuneeksi todetusta maasta. (VNA 214/2007; 2, 3, 4 §)

Alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa. (YSL 135 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivualueen maaperästä tulee tutkia vähintään öljy- ja bensiinihiilivetyjen C5-C10, BTEX-yhdisteiden, oksygenaattien, PIMA-asetuksen metallien, arseenin ja antimonin sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet. (VNA (214/2007) 2 §,

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn lisäksi siten, että yksi näyte otetaan jokaista 100 m2:n alaa kohti ja lisäksi kaivantojen reunoilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät tai hyödynnettävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi arvio eristerakenteen tarpeesta, edellytetty eristämissuunnitelma sekä suunnitelma huomiorakenteista vähintään viikkoa ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5,17 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Haisevat varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (YSL 16 §, JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia tai maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tällöin kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai riittävän tiivis rakennekerros. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarpeesta on esitettävä suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön tarkastettavaksi kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 6, 7, 14 §)

10. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Maanomistajan lausunnossaan esittämät seikat on huomioitu soveltuvin osin.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Öljyhiilivetyjen kynnys- ja ohjearvot eivät perustu samaan teoreettiseen riskitarkasteluun kuin muilla PIMA-asetuksen liitteessä mainituilla aineilla, mutta niiden määrittelyssä on otettu karkeasti huomioon esimerkiksi aineiden kulkeutumismahdollisuus ja hajuhaitat. Koska jokaiseen määritellyistä öljyhiilivetyjakeista (>C5-C10, >C10-C21, >C21-C40) kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia aineita, öljyhiilivetyjen aiheuttamien haittojen ja riskien suuruuttaa ei voida yleensä luotettavasti arvioida pelkästään ohjearvoilla. Öljyhiilivetyjen riskinarvioinnissa on määritettävä myös tarkempien hiilivetyfraktioiden ja yksittäisten avainyhdisteiden pitoisuudet, joille voidaan tehdä oma viitearvovertailu.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Riskinarvion mukaan alueen maaperässä todennäköisimmin todettavista haitta-aineista ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä käytössä terveys- ja ympäristöriskiä, minkä vuoksi näille haitta-aineille ei ole esitetty kunnostustavoitteita.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimis- tai huoltotöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Haitta-aineiden riskit on arvioitu alueen jakeluasema- ja pysäköintikäyttöön. Tämän vuoksi alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa.

Ilmoituksessa esitetyt puhdistustavoitteet on asetettu teoreettiseen riskinarvioon perustuen. Kaivualueen maaperästä ei ole haitta-aineiden tutkimustuloksia. Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Ilmoituksessa esitetty kohdekohtainen riskinarvio sähköautojen latausrakenteiden toteutumisen jälkeiselle tilanteelle öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C40, PIMA-asetuksen metallien ja PAH-yhdisteiden osalta katsotaan riittäväksi. Näiden haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan ympäristö- tai terveysriskejä yli ylemmän ohjearvon ylittävissäkään pitoisuuksissa rakentamisen jälkeisessä epäherkässä maankäytössä. Herkemmin haihtuvien ja erittäin kulkeutuvien orgaanisten haitta-aineiden osalta riskinarvioinnissa on epävarmuutta mm. tulevien päällystekerrosten kaasumaisten haitta-aineiden läpäisevyyden sekä kaivualueen vesiolojen suhteen.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueen pilaantuneisuuden arvioinnissa on tutkimusten puuttuessa VNa (214/2007) 2 § tarkoittamaa epävarmuutta. Esitetyt maaperän haitta-ainetutkimukset ovat tarpeen, koska ilmoitetun rakentamisalueen välittömässä läheisyydessä on ollut pitkäaikaista pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Riittävään näytteenottoon perustuvalla maaperän tutkimisella varmistetaan, että kaivualueen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat luotettavasti selvillä puhdistustyötä lopetettaessa. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Riskinarvioinnin ja eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida toimenpiteiden riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteiden asennussuunnitelman esittämisellä etukäteen varataan vastaavasti mahdollisuus arvioida perusteet kaivujen lopettamiselle kohdassa, johon huomiorakenteita ollaan asentamassa.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella kaivualueelta varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja - valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Alueella on hule- ja jätevesien sekaviemärointi.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Kohonneita pitoisuuksia haitta-aineita sisältävien, kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksille ei esitetä puutteellisten maaperän tutkimustietojen vuoksi enimmäispitoisuutta, vaan hyötykäytöstä tulee laatia erikseen hyväksyttäväksi suunnitelma riittävien maaperän tutkimustulosten valmistuttua, jossa arvioidaan riski lisäpilaantumiselle sekä haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutukset.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Jälkiseuranta

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla varmistutaan riskinarvion oletusten toteutumisesta eli siitä, että alueelle jäävä pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista alueella eikä sen ulkopuolella.

10. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32,134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1675,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 24.11.2022, 205 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.