Vahingonkorvaus, esinevahinko, 29.2.2024, Puotilan ala-asteen koulu

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (myöhemmin hakija) vahingonkorvausvaatimuksen, joka on liittynyt hakijan lapsen koulussa vahingoittuneisiin silmälaseihin.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luku koskee toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleistä toimivaltaa. Luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle. Päätöksen mukaan hallintopäällikkö päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien ja haettava määrä on enintään 5000 euroa.

Hakemus

Hakija (lapsen huoltaja) on esittänyt 12.3.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 145,00 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Korvausvaatimus on koskenut hakijan lapsen silmälaseja, jotka ovat naarmuuntuneet koulussa.

Hakija kertoo 29.2.2024 sattuneesta tilanteesta. Hakijan lapsi on tullut sisään koulun luokkahuoneeseen ja on työntänyt ovea auki. Samaan aikaan toinen oppilas oli pienessä tilassa oven takana ja työnsi ovea, jottei jäisi oven ja seinän väliin. Hakijan mukaan hänen lapsensa kynsi tai ovi on naarmuttanut tässä yhteydessä silmälasien linssiä ja naarmut häiritsevät näkemistä.

Hakemukseen on liitetty silmälasiliikkeen kuitti päivämäärällä 4.3.2024 ja summalla 145,00 euroa.

Asian selvittäminen ja ratkaisu

Asiaa koskevan koulun rehtori on antanut asiassa selvityksensä 19.3.2024. Rehtori on vahvistanut hakemuksessa kerrotun tapahtumakulun. Selvityksessä on todettu, että kukaan oppilas ei ole vastuussa silmälasien vahingoittumisesta.

Saadun selvityksen valossa tilanne onkin ollut ns. normaalia kouluarjen toimintaa, jonka yhteydessä hakijan lapsen silmälasit ovat onnettomuusluontoisesti naarmuuntuneet. Selvityksessä on edelleen korostettu, että oppilaiden valvonta on toteutunut kyseisessä tilanteessa tavanomaiseen tapaan.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Vahinko on aiheutunut tavanomaisessa kouluarjen tilanteessa ja vahingon aiheutuminen ei ole ollut estettävissä asianmukaisesti toteutuneesta valvonnasta huolimatta. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Vahingonkorvausvaatimus on hylättävä.