Poikkeaminen, Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Stansvikinkallionkatu 5, Helsingin kaupunki Asuntotuotanto
Laajasalo, Stansvikinkallionkatu 5, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49334 tonttia 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12410 seuraavasti:
- Tontin rakennusoikeus (9 200 k-m²) saadaan ylittää 950 k-m² (11 %), jolloin rakennusoikeus on yhteensä 10 150 k-m².
- Kaavassa osoitettu suurin sallittu kerrosluku (V) saadaan ylittää enintään yhdellä kerroksella siten, että suurin sallittu kerrosluku on kuusi (VI).
- Rakennusalueen raja voidaan ylittää sisäpihan puolella sijaitsevien parvekkeiden, pysäköintihallin piippujen, porrashuoneiden ja asuinrakennusten katosten sekä irtaimistovarastojen savunpoistoluukkujen osalta.
- Rakennusalueen raja voidaan ylittää seinärakenteiden, katosten ja tiilikaulureiden osalta.
- Poiketaan autopaikkojen vähimmäismäärästä 56 ap (1 ap/130 k-m²) siten, että tontille rakennetaan yhteensä 54 ap.
- Poiketaan rakennuksen julkisivumateriaalia koskevasta määräyksestä siten, että sisäpihan puolen julkisivumateriaalina saa käyttää jälkisaumattua tiililaattaa.
- Poiketaan ylimpään kerrokseen rakennettavien julkisivujen materiaalia koskevasta määräyksestä siten, että materiaalina saa käyttää metalliverkkoa.
- Poiketaan pihakannelle johtavalle kulkuaukolle koskevasta määräyksestä siten, että kulkuaukon seinien välinen etäisyys tulee olla vähintään 3,5 m.
- Poiketaan asemakaavamääräyksestä ”maantasossa vain kadulle avautuvien asuntojen tulee olla kaksikerroksisia” siten, että maantason asunnot saavat olla yhdessä tasossa.
- Asemakaavamääräyksestä saadaan poiketa, jonka mukaan ”osa kortteleiden yhteistiloista tulee sijoittua kortteleiden väliin jäävien katuaukioiden yhteyteen” siten, että pesula aukeaa vain kadun suuntaan.
- Poiketaan asemakaavamääräyksestä ”Rakennukset on kadun puolella jäsennöitävä yhden lamellin suuruisiin osiin julkisivun materiaalien, värityksen, aukotuksen ja/tai muin keinoin” siten, että rakennuksia ei tarvitse jakaa porrashuoneittain osiin.
- Poiketaan asemakaavassa osoitetusta merkinnästä ”rajaukseltaan likimääräinen puin ja pensain istutettava maastokumpu (ku)” siten, että täytön sijaan maaston muodot jätetään luonnontilaan sekä tontin että puiston puolella.
Maksu
2 910 euroa
Hakija
Helsingin kaupunki Asuntotuotanto
Rakennuspaikka
49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49334 tontti 1
Hakemus
Hakija hakee lupaa 6-kerroksisen asuinkerrostalon sekä 1-kerroksisen pihakannen alle jäävä autosuojan (10 150 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12410 siten, että
- Tontin rakennusoikeus (9 200 k-m²) saadaan ylittää 950 k-m² (11 %), jolloin rakennusoikeus on yhteensä 10 150 k-m².
- Kaavassa osoitettu suurin sallittu kerrosluku (V) saadaan ylittää enintään yhdellä kerroksella siten, että suurin sallittu kerrosluku on kuusi (VI).
- Rakennusalueen raja voidaan ylittää sisäpihan puolella sijaitsevien parvekkeiden, pysäköintihallin piippujen, porrashuoneiden ja asuinrakennusten katosten sekä irtaimistovarastojen savunpoistoluukkujen osalta.
- Rakennusalueen raja voidaan ylittää seinärakenteiden, katosten ja tiilikaulureiden osalta.
- Poiketaan autopaikkojen vähimmäismäärästä 56 ap (1 ap/130 k-m²) siten, että tontille rakennetaan yhteensä 54 ap.
- Poiketaan rakennuksen julkisivumateriaalia koskevasta määräyksestä siten, että sisäpihan puolen julkisivumateriaalina saa käyttää jälkisaumattua tiililaattaa.
- Poiketaan ylimpään kerrokseen rakennettavien julkisivujen materiaalia koskevasta määräyksestä siten, että materiaalina saa käyttää metalliverkkoa.
- Poiketaan pihakannelle johtavalle kulkuaukolle koskevasta määräyksestä siten, kulkuaukon seinien välinen etäisyys tulee olla vähintään 3,5 m.
- Poiketaan asemakaavamääräyksestä ”maantasossa vain kadulle avautuvien asuntojen tulee olla kaksikerroksisia” siten, että maantason asunnot saavat olla yhdessä tasossa.
- Asemakaavamääräyksestä saadaan poiketa, jonka mukaan ”osa kortteleiden yhteistiloista tulee sijoittua kortteleiden väliin jäävien katuaukioiden yhteyteen” siten, että pesula aukeaa vain kadun suuntaan.
- Poiketaan asemakaavamääräyksestä ”Rakennukset on kadun puolella jäsennöitävä yhden lamellin suuruisiin osiin julkisivun materiaalien, värityksen, aukotuksen ja/tai muin keinoin” siten, että rakennuksia ei tarvitse jakaa porrashuoneittain osiin.
- Poiketaan asemakaavassa osoitetusta merkinnästä ”rajaukseltaan likimääräinen puin ja pensain istutettava maastokumpu (ku)” siten, että täytön sijaan maaston muodot jätetään luonnontilaan sekä tontin että puiston puolella.
Hakija perustelee rakennusoikeudesta poikkeamista sillä, että kaavan mukaisella viisikerroksisen rakennuksen rakentamisella ei saavuteta kaavan sallimaa rakennusoikeutta (9 200 k-m²). Rakennukseen on lisätty yksi kokonainen kerros, jolloin rakennusoikeus ylittyy 950 k-m². Tasaamalla rakennus kauttaaltaan kuusi kerrosta korkeaksi, hakijan mukaan rakennuksen hahmo säilyy kaupunkikuvallisesti mahdollisimman yhteneväisenä ja rauhallisena. Kerrosluvun ylitystä hakija perustelee rakennusoikeuden ylityksellä ja siihen liittyviin perusteluihin viitaten. Rakennuksen hahmon korkeuden muutos seuraa luontevasti katualueen länteen päin nousevaa korkomaailmaa ja liittyy tällä tavoin ympäristöönsä. Sisäpihan ja puiston suuntaan rakennus on edelleen viisikerroksinen.
Hakija perustelee autopaikoista poikkeamista sillä, että kahden pysäköintipaikan lisääminen vaatisi joko lisää louhintaa tai pysäköintihallin työntymiseen rakennusmassan alle. Tontilla on hakijan mukaan hyvät julkisen liikenteen yhteydet.
Poikkeamista pihan julkisivumateriaalista poikkeamista hakija perustelee sillä, että huolellisella suunnittelulla ja tarkkaan mietityllä tiililadonnalla päästään lopputulokseen, jossa elementtisaumat ovat mahdollisimman hyvin sulautettu osaksi tiilisaumoja. Kattokerroksen julkisivumateriaalista poikkeamista hakija perustelee sillä, että iv-konehuoneet sijoittuvat pääsääntöisesti reilusti rakennuksen räystäslinjan sisäpuolelle. Ainoastaan A- ja F-porrashuoneessa sisäpihan puolella saunaosasto tulee julkisivupintaan asti.
Poikkeamista kulkuaukon leveydestä hakija perustelee sillä, että kulkuaukon viihtyisyyttä parannetaan tuomalla valotaide kongeihin. Lisäksi kongin kerroskorkeus kasvaa pihalta kohden katua yli kahden kerroksen korkuiseksi. Asemakaavassa on osoitettu määräys, jonka mukaan maantasossa vain kaduille avautuvien asuntojen tulee olla kaksikerroksisia. Määräyksestä poiketaan siten, että maatason asunnot ovat yhdessä tasossa ja avautuvat vain kadun suuntaan. Poikkeamista hakija perustelee siten, että kyseessä ei ole vilkasliikenteinen katu ja asuntojen lattiapinnat sijoittuvat katualuetta ylemmäksi.
Asemakaavassa on osoitettu määräys, jonka mukaan osa kortteleiden yhteistiloista tulee sijoittua kortteleiden väliin jäävien katuaukioiden yhteyteen ja lisäksi muin keinoin edesauttaa aukioiden elävyyttä ja viihtyisyyttä. Katuaukioiden viereisillä tontinosilla tulee jatkaa katuaukioiden muureja ja pintamateriaaleja saman ilmeisinä. Määräyksestä poiketaan siten, että länsipuolella pesula avautuu vain kadun suuntaan, jota hakija perustelee sillä, että katualueen ja aukion sekä pysäköintihallin ja pihan korkomaailmat ei mahdollista yhteistilan kulkuyhteyden järjestämistä aukion suunnalta. Parvekkeen alustilan ummistaminen katsotaan olevan kaupunkikuvallisesti jäsennellympi kuin matalamman parvekkeen alustila.
Asemakaavan mukaisesti rakennuksen on kadun puolella jäsennöitävä yhden lamellin suuruisiin osiin julkisivun materiaalien, värityksen, aukotuksen ja/tai muin keinoin. Poikkeamisen mukaisesti rakennuksia ei ole jaettu täsmällisesti porrashuoneittain osiin. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että vaihdosten kohdat on katsottu kaupunkikuvallisesti sopivimpiin kohtiin.
Pihalle on osoitettu asemakaavassa rajaukseltaan likimääräinen puin ja pensain istutettava maastokumpu (ku), josta poiketaan siten, että täytön sijaan maaston muodot jätetään luonnontilaan sekä tontin että puiston puolella. Poikkeamista hakija perustelee sillä, että säilyttämällä olemassa olevaa maastoa, saadaan pihalle hienoja elementtejä kuten kallionseinämää, silokallioita, luonnollista kosteikkoa ja pieniä männyntaimia.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.3.2018 hyväksytty asemakaava nro 12410. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), johon on osoitettu rakennusoikeutta 9 200 k-m².
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A3, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2. Perustellusti korttelikohtainen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontti on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Rakennuspaikalla ei ole lain tarkoittamia naapureita, joten kuulemista ei ole toteutettu.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa.
Kaavassa osoitettu rakennusoikeus ja suurin sallittu kerrosluku (V) saadaan ylittää enintään yhdellä kerroksella, koska ratkaisu edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä, ja poikkeamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Kaavan mukaisella viisikerroksisen rakennuksen rakentamisella ei saavuteta kaavan sallimaa rakennusoikeutta (9 200 k-m²). Rakennukseen on lisätty yksi kokonainen kerros, jolloin rakennusoikeus ylittyy 950 k-m². Tasaamalla rakennus kauttaaltaan kuusi kerrosta korkeaksi, rakennuksen hahmo säilyy kaupunkikuvallisesti mahdollisimman yhteneväisenä. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Rakennusoikeuden ylitys toteuttaa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.
Poikkeaminen rakennusalan rajoista voidaan sallia. Rakennusalueen raja saadaan ylittää rakennusjärjestyksessä salliman 1,2 m rajan sisäpihan puolella sijaitsevien parvekkeiden, pysäköintihallin piippujen, porrashuoneiden ja asuinrakennusten katosten sekä irtaimistovarastojen savunpoistoluukkujen osalta. Asemakaavassa rakennukselle osoitettu rakennusala mukailee tontille laaditun viitesuunnitelman mukaista peittoalaa. Poikkeamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat vähäisiä.
Asemakaavamääräyksestä saadaan poiketa, jonka mukaan ”osa kortteleiden yhteistiloista tulee sijoittua kortteleiden väliin jäävien katuaukioiden yhteyteen” siten, että pesula aukeaa vain kadun suuntaan. Poikkeaminen voidaan hyväksyä luontevan maatasokerroksen aikaansaamiseksi ja hankkeen edistämisen takia.
Poikkeaminen autopaikkojen lukumääristä voidaan hyväksyä, sillä poikkeamisella turvataan osaltaan hankkeen toteutuminen, ja autopaikkojen kokonaismäärän pieneneminen kahdella autopaikalla on vaikutukseltaan vähäinen. Poikkeaminen voimassa olevan asemakaavan autopaikkamääräyksestä on perusteltua, sillä kahden pysäköintipaikan lisääminen vaatisi joko lisää louhintaa tai pysäköintihallin työntymiseen rakennusmassan alle.
Poikkeaminen julkisivumateriaaleja koskevista määräyksistä voidaan hyväksyä, sillä huolellisella suunnittelulla ja tarkkaan mietityllä tiililadonnalla päästään lopputulokseen, jossa elementtisaumat ovat mahdollisimman hyvin sulautettu osaksi tiilisaumoja. Kattokerroksen julkisivumateriaalista poikkeaminen voidaan hyväksyä, sillä iv-konehuoneet sijoittuvat pääsääntöisesti reilusti rakennuksen räystäslinjan sisäpuolelle. Poikkeaminen pihakannelle johtavalle kulkuaukolle koskevasta määräyksestä voidaan hyväksyä, koska poikkeaminen on vähäinen. Lisäksi kulkuaukon korkeus kasvaa kahden kerroksen korkuiseksi. Julkisivumateriaaleista ja kulkuaukon syvyydestä poikkeamisilla on vähäisesti vaikutusta kaupunkikuvaan.
Asemakaavassa on osoitettu määräys, jonka mukaan maantasossa vain kaduille avautuvien asuntojen tulee olla kaksikerroksisia. Määräyksestä poiketaan siten, että maatason asunnot ovat yhdessä tasossa ja avautuvat vain kadun suuntaan. Poikkeaminen voidaan hyväksyä hankkeen toteuttamisen edistämiseksi.
Poikkeaminen asemakaavamääräyksestä ”Rakennukset on kadun puolella jäsennöitävä yhden lamellin suuruisiin osiin julkisivun materiaalien, värityksen, aukotuksen ja/tai muin keinoin” voidaan hyväksyä. Poikkeamisen mukaisesti rakennuksia ei tarvitse jakaa porrashuoneittain osiin. Poikkeaminen on perusteltua, sillä rakennusmateriaalien vaihdosten kohdat on suunniteltu kaupunkikuvallisesti sopivimpiin kohtiin.
Pihalle on osoitettu asemakaavassa rajaukseltaan likimääräinen puin ja pensain istutettava maastokumpu (ku), josta poiketaan siten, että täytön sijaan maaston muodot jätetään luonnontilaan sekä tontin että puiston puolella. Poikkeaminen on perusteltua, sillä säilyttämällä olemassa olevia maaston muotoja luonnontilan mukaisiksi, saadaan pihalle hienoja elementtejä kuten kallionseinämää, silokallioita, luonnollista kosteikkoa ja pieniä männyntaimia. Kaupunkikuvallinen tilanne ei muutu poikkeamisen myötä merkittävästi.
Päätöksen teossa on ollut taustatietona vähäiset poikkeamiset esteettömyydestä, käyttöturvallisuudesta ja Topten-ohjeistuksesta, josta päättää rakennusvalvonta.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja asuntorakentamisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
This decision was published on 14.05.2024
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 47 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 47 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Ask for more info
Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769