Talousarvioennuste 2024, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talous- ja suunnittelujohtaja Sampo Pajari, suunnittelupäällikkö Maria Helin, yhteyspäällikkö Hanna Laine ja johtava controller Mikael Karell ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2024 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalle. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu oman toiminnan osalta helmikuun lopun tietoihin. HUS-yhtymä on ennustettu HUSin talousarvioraamiin, sillä HUS-yhtymä laatii ensimmäisen virallisen ennusteen toukokuussa huhtikuun toteutumien pohjalta.

Ennusteeseen aiheuttavat edelleen epävarmuutta muun muassa mahdolliset valtionrahoituksen muutokset sekä henkilöstömenojen osalta Sarastian raportointiongelmat.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi. Talousarviokohdan tulot ovat myyntituloja, maksutuloja, tukia ja avustuksia sekä muita toimintatuloja. Nettobudjetoitu sitova talousarviokohta sisältää myös Helsingin HUS-yhtymän rahoitusosuuden.

Kaupunginvaltuuston 22.11.2023 hyväksymä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen talousarvio oli seuraava:

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi (1000 euroa)

Menot Tulot

-2 891 155 200 100

Toimialan sitova toimintakate ennen poistoja on -2 691 055 000 euroa. Toimialan vuosikate valtion rahoitusosuuden ja arvioitujen korkotuottojen jälkeen on 11 500 000 euroa ja tilikauden tulos poistojen jälkeen -4 500 000 euroa.

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen valtion yleiskatteellinen rahoitus on muuttunut kerran 13.12.2023, jolloin valtionvarainministeriö julkaisi tarkennetut rahoitusosuudet vuodelle 2024. Helsingin rahoitusosuus kasvoi hieman ollen nyt 2 699 741 302 euroa.

(5 10) Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi (1000 euroa)

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen arvioitu toimintakate -2 724,1 miljoonaa euroa alittaa 33,1 miljoonaa euroa kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sitovan toimintakatteen -2 691,1 miljoonaa euroa.

Toimialan tuloslaskelmassa on huomioitu toimialalle maksettavat korkotuotot noin 5 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Korkotuotot eivät kirjanpidollisesti kuulu käyttötalouden tuloihin. Korkotuotot johtuvat siitä, että valtion yleiskatteellinen rahoitus maksetaan kaupungin niin sanotulle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen lähetetilille etupainotteisesti, jolloin kassassa olevasta tulosta kaupunki maksaa korkotuottoa toimialalle.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimella on talousarviossa kaksi alatalouskohtaa; sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ja HUS-yhtymä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toiminnan ja talouden

5 10 01 Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut (1000 €)

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 38,7 miljoonalla eurolla. Tuloissa on huomioitu sosiaali- ja terveysministeriön Kestävän kasvun hanke 6,8 miljoonaa euroa sekä valtiovarainministeriön myöntämästä avustuksesta toiminnan käynnistämiseen 7,2 miljoonaa euroa, jonka arvioidaan toteutuvan vuoden 2024 aikana (avustusta on myönnetty Helsingille yhteensä 18 miljoonaa euroa käytettäväksi vuoden 2025 loppuun saakka). Avustusten lisäksi tuloylitystä merkittävästi selittävä tekijä on vuokratulojen budjetointikäytännön muuttuminen.

Menojen ennustetaan ylittävän kokonaisuudessaan talousarvion 71,8 miljoonalla eurolla. Ennusteessa on huomioitu toimialan talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman kustannusvaikutukset. Menopuolella suurimmat ylitystä selittävät tekijät ovat perhe- ja sosiaalipalvelujen, terveys- ja päihdepalvelujen sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen ostot ja vuokramenojen tekninen ylitys.

Toimialan sitovan toimintakatteen ennustetaan alittavan talousarvion 33,1 miljoonalla eurolla.

Muutosohjelma talouden tasapainottamiseksi

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti 19.9.2023 § 183 käynnistää talouden tasapainottamiseen tähtäävän muutosohjelman 2023–2026. Tavoitteena on muun muassa tiivistää tilankäyttöä, tarkastella vuokratyövoiman kustannuksia, lisätä tuloja nostamalla asiakasmaksut lakisääteiseen tasoon ja tehostamalla kustannusten perintää sekä kehittää toimivampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja.

Toimialan muutosohjelman toteutuneet kustannusvaikutukset vuonna 2023 olivat 43,9 miljoonaa euroa. Kustannussäästöä syntyi eniten hallinnollisia kaupunkiyhteisiä kustannuksia vähentämällä ja karsimalla päällekkäistä työtä. Myös muun muassa sairaansijasulkujen keskittämisellä ja muulla henkilöstö- ja resurssisuunnittelun tarkastelulla on pystytty hillitsemään kustannuksia.

Vuonna 2024 arvioidaan muutosohjelman kustannusvaikutuksiksi 15,7 miljoonaa euroa, joista tulojen lisäyksiä arvioidaan olevan 7 miljoonaa euroa ja menosäästöjä 8,7 miljoonaa euroa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluissa on ylityspainetta noin 39,6 miljoonaa euroa, tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 3,9 miljoona euroa ja toimintakatteen ennuste on 37,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan lisätuloja 0,4 miljoona euroa ja kustannussäästöjä 2,6 miljoonaa euroa.

Suurimmat ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 32,7 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa 4,7 miljoonaa euroa sekä avustuksissa 2,9 miljoona euroa ja vuokrakustannuksissa 0,5 miljoonaa euroa. Säästöä ennustetaan henkilöstökustannuksissa ja tarvikehankinnoissa yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin myyntituotoissa 5,3 miljoonaa euroa ja muissa tuotoissa alitusta tuottoihin 1,9 miljoona euroa.

Vammaispalvelussa ylityspainetta on noin 25,1 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista, noin 21,0 miljoonaa euroa. Avustuksissa kotitalouksille on ylityspainetta 3,5 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 1,7 miljoonaa euroa.

Säästöä on henkilöstökustannuksissa 0,8 miljoonaa euroa ja ostoissa tilikauden aikana 0,3 miljoonaa euroa.

Vammaispalvelujen oma toiminta vahvistuu, kun moniammatillisen tuen yksikkö aloittaa heinäkuussa 2024. Yksikön tavoitteena on ehkäistä uusien kriisijaksojen ostoja ja mahdollistaa vaativan tuen asiakkaiden kotiutumisen ostopalveluista. Vammaispalveluissa suunnitellaan vaativan työ- ja päivätoiminnan järjestämistä liikkuvan tuen palveluna, jolloin ei tarvita suuria toimitiloja/kiinteistöä. Suunnitelmissa on myös vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja perustaa oma sijaispooli.

Lastensuojelussa ylityspainetta on 7,9 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista, 10,1 miljoonaa euroa. Ylitys muodostuu pääosin erityistason laitoshoidosta noin 9 miljoonaa euroa ja vastaanoton laitoshoidon osuudesta noin 1,1 miljoona euroa. Lastensuojelun laitoshoitoa tarvitsevien lasten määrää on pyritty pitkäjänteisesti vähentämään vahvistamalla erityisesti nuorten monialaisia ja intensiivisiä avohuollon tukitoimia. Muutosohjelman mukaisia toimenpiteitä on käynnissä, muun muassa asiakkuus- ja palvelukriteerien tarkastelu, oman vastaanottoperhehoidon saatavuuden parantaminen ja lastenkotitoiminnan toiminnan käyttöasteen nostaminen.

Avustuksissa kotitalouksille on ylityspainetta 0,3 miljoonaa euroa ja vuokrakustannuksissa 0,3 miljoonaa euroa.

Säästöä on henkilöstökustannuksissa 1,9 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoissa 1,0 miljoonaa euroa.

Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveyspalvelu ylittää kaikissa isoissa tiliryhmissä, toimintamenoihin ennustetaan ylitystä 7,7 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa ennustetaan ylitystä 2,5 miljoonaa euroa. Neuvolan kotipalvelun asiakaspalvelujen ylitys on ennusteessa 1,6 miljoonaa euroa. Muiden palvelujen ostoissa ylityspainetta on 3,7 miljoonaa euroa, josta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tuottaman oppilashuollon arvioitu ylitys on 2 miljoonaa euroa.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa ennustetaan alitusta 0,9 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa 0,85 miljoonaa euroa ja avustuksissa kotitalouksille noin 1,0 miljoonaa euroa. Ylipainetta on puolestaan muiden palvelujen ostoissa ja muissa tiliryhmissä noin 1,0 miljoonaa euroa. Muiden palvelujen ostojen ylityspaine johtuu muun muassa tulkkipalvelun kustannuksista sekä opiskeluterveydenhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen hankinnan arvioidusta ylityksestä.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisiin kustannuksiin ennustetaan alitusta 0,2 miljoonaa euroa.

Terveys- ja päihdepalvelut

Terveys- ja päihdepalveluissa menojen ylityspaine on 16,8 miljoonaa euroa, tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 6,6 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 10,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan lisätuloja 3,7 miljoonaa euroa ja kustannussäästöjä 2,0 miljoonaa euroa.

Menojen ylityspaine noin 16,8 miljoonaa euroa koostuu asiakaspalvelujen ostoista 16,0 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoista 3,4 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoista 3,8 miljoonaa euroa ja muista tiliryhmistä 0,8 miljoonaa euroa. Vastaavasti henkilöstömenoissa ennustetaan säästöä noin 7,3 miljoonaa euroa.

Tulot ennustetaan ylittävän budjetin maksutuotoissa noin 3,7 miljoonaa euroa, myyntituotoissa noin 0,9 miljoonaa euroa ja tuet ja avustukset -tiliryhmässä noin 2,0 miljoonaa euroa.

Terveysasemilla ja sisätautien poliklinikalla menojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisena. Henkilöstökustannuksissa ennustetaan säästöä noin 5,8 miljoonaa euroa ja vuokrakustannuksissa 0,4 miljoonaa euroa, mutta ylityspainetta on omahoitotarvikejakelussa ja laboratoriopalveluissa noin 6,2 miljoonaa euroa.

Myynti- ja maksutuotot ennustetaan ylittävän budjetin noin 0,5 miljoonaa euroa.

Asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa on ylityspainetta menoissa 11,9 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista 10,1 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoista 0,2 miljoonaa euroa ja muista tiliryhmistä 1,6 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin maksutuotoissa noin 2,0 miljoonaa euroa ja myyntituotoissa noin 0,3 miljoonaa euroa.

Psykiatriassa menoissa on ylityspainetta 2,9 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin henkilöstökustannuksista noin 2,6 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 0,3 miljoonaa euroa.

Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin maksutuotoissa noin 0,2 miljoonaa euroa.

Suun terveydenhuollossa on ylityspainetta 2,0 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on asiakaspalvelujen ostoissa ja muiden palvelujen ostoissa noin 6,5 miljoonaa euroa, mutta vastaavasti alitusta henkilöstömenoissa on noin 4,5 miljoonaa euroa. Tulojen ennustetaan ylittävän budjetin maksutuotoissa noin 1,5 miljoonaa euroa ja tuet ja avustukset -tiliryhmässä noin 0,7 miljoonaa euroa.

Terveys- ja päihdepalvelujen yhteisten menojen arvioidaan toteutuvan budjetin mukaisena.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa menojen ylityspaine on 29,6 miljoonaa euroa, tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 26,9 miljoonalla eurolla ja toimintakatteen ennuste on 2,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden muutosohjelman ennustetaan tuovan lisätuloja 3 miljoonaa euroa ja kustannussäästöjä 4 miljoonaa euroa.

Menojen ja tulojen suurin ylityspaine koostuu ulkoisista vuokrista, kustannukset 26,7 miljoonaa euroa ja tuotot 23,9 miljoonaa euroa. Vuokrien kasvu johtuu pääosin tiliöintikäytännön muutoksesta. Ostopalveluissa asukastilojen vuokrat tiliöitiin aiemmin asiakaspalvelujen ostot -tiliryhmään, nyt vuokratilille, kuten tulotkin. Oman palvelun osalta asukasvuokrien kustannukset ja tulot eivät aiemmin ole näkyneet sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kirjanpidossa. Toimintamallin muutoksen nettovaikutus on noin -3,2 miljoonaa euroa.

Muiden palvelujen ostot -tiliryhmän ylityspaine on 22,4 miljoonaa euroa, joka johtuu pääasiassa vuokratyövoiman käytöstä. Vastaavasti henkilöstömenojen arvioidaan alittavan budjetin 17,3 miljoonalla eurolla. Ostot tilikauden aikana ja muut kulut -tiliryhmät ylittävät budjetin 1,2 miljoonalla eurolla. Säästöä syntyy 1,1 miljoonalla eurolla avustukset kotitalouksille -tiliryhmässä ja asiakaspalvelujen ostoissa 2,4 miljoonaa euroa.

Ilman seniorikeskusten asukasvuokrien kirjaamiskäytännön muutosta sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen tulojen ylitys olisi 16,4 ja menojen ylityspaine 15,9 miljoonaa euroa.

Arviointitoiminnassa menojen ylityspaine on 9,0 miljoonaa euroa ja tulojen 9,3 miljoonaa eroa. Menojen ylitys koostuu vuokrakuluista 13,6 miljoona euroa. Vastaavasti vuokratulot ylittävät 13,4 miljoonaa euroa. Vuokrakulut on aiemmin tiliöity asiakaspalvelujen ostot -tiliryhmään, jonka nyt ennustetaan alittavan budjetin 2,3 miljoonalla eurolla.

Henkilöstömenojen, muiden ostojen ja avustusten kotitalouksille arvioidaan alittavan budjetin yhteensä 2,4 miljoonalla euroa ja asiakaspalvelujen ostojen 2,3 miljoonaa euroa.

Kotihoidossa ennustetaan menojen olevan tulosbudjetin mukaisia, tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,1 miljoonalla eurolla. Menoissa muiden palvelujen ostot -tiliryhmässä on ylityspainetta 11,8 miljoona euroa, joka johtuu vuokratyövoiman kustannuksista. Vastaavasti henkilöstömenoissa ennustetaan säästöä 11,9 miljoonaa euroa. Muissa tiliryhmissä ylityspainetta on 0,2 miljoonaa euroa.

Seniorikeskuksissa menojen ylityspaine on 17,0 miljoonaa euroa ja tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 13,6 miljoonalla eurolla. Menojen ylitys koostuu vuokrakuluista 13,6 miljoona euroa. Vastaavasti vuokratulot ylittävät 10,5 miljoonaa euroa. Vuokrien nettovaikutus on -3,1 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on muissa palvelujen ostoissa 6,0 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 0,4 miljoonaa euroa. Muiden palvelujen ostojen ylityspaine johtuu kasvavasta vuokratyövoiman käytöstä. Vastaavasti henkilöstömenojen arvioidaan alittavan budjetin yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.

Helsingin sairaalassa menojen ylityspaine on 5,1 miljoonaa euroa ja tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,7 miljoonaa euroa. Menoissa ylityspainetta on muiden palvelujen ostoissa 4,9 miljoonaa euroa, joka johtuu pääasiassa vuokratyövoiman käytöstä. Ylitystä muissa tiliryhmissä on yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Henkilöstömenoissa alitusta on 0,5 miljoona euroa ja asiakaspalvelujen ostoissa sekä vuokrakuluissa 0,4 miljoonan euroa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteisissä menoissa ennustetaan alitusta 1,5 miljoonaa euroa. Alitus johtuu pääosin rintamaveteraanien palveluista, jotka ovat maksuttomia rintamaveteraaneilla ja oikaistaan käyttömenoista taseeseen.

Pelastuslaitos

Pelastuslaitoksen arvioidaan ylittävän budjetin 1,4 miljoonaa euroa. Ylitys johtuu Kunta-Helsingin järjestämisvastuulle kuuluvien varautumisen ja väestönsuojeluun liittyvien tehtävien tuottamiseen sekä tilanne- ja johtokeskustehtävien kokoamiseen. Väestönsuojelusta laskutetaan noin 1 miljoonaa euroa kaupunginkanslialta ja kaupunkiympäristön toimialalta. Tilanne- ja johtokeskustehtävistä laskutetaan muilta hyvinvointialueilta ja kohdennetaan toiminnan käynnistämisen valtionavustuksen tuloja noin 0,4 miljoonaa euroa.

Toimialan yhteiset palvelut (hallinto) ja toimialan yhteiset menot

Toimialan yhteiset palvelut (hallinto) arvioidaan ylittävän henkilöstömenoissa budjetin 1,1 miljoonaa euroa. Ylityksestä 0,7 miljoonaa euroa katetaan valtionavustuksella toiminnan käynnistämiseksi ja 0,4 miljoonaa euroa johtuu sijais- ja ylityökorvauksista. Tulojen ennustetaan ylittävän tulosbudjetin noin 1,5 miljoonalla eurolla toiminnan käynnistämisen valtionavustuksella.

Toimialan yhteisten menojen arvioidaan alittavan budjetin 16,7 miljoonalla eurolla. Toimialan yhteisiin menoihin budjetoidaan muun muassa toimialan vuokrakustannukset, yhteiset tilahankkeet, keskitetyt atk-palvelut ja Apotin kustannukset, toimialan palkkatukityöllistetyt, kaupungin palkkaohjelmaan ja lomapalkkavelkaan liittyvät varaukset ja työsuhdeasuntojen subventiot. Alitus johtuu pääosin vuokrakustannusten alituksesta noin 10 milj. euroa, henkilöstökustannuksissa 5 miljoona euroa ja ostoissa 1,7 miljoonaa euroa.

(5 10 02) HUS-yhtymä (1000 euroa)

HUS-yhtymä laatii ensimmäisen ennusteen tammi-maaliskuun toteutumien pohjalta toukokuussa. HUS-yhtymä ennustetaan tässä vaiheessa budjetin mukaisesti ja ennustetta tarkennetaan toisessa virallisessa ennusteessa.

Investoinnit

Investointien rahoitus sisältyy valtion yleiskatteelliseen rahoitukseen. Investointeihin toimialalla budjetoitu talousarviomääräraha ei ole sitova kaupunginvaltuustoon nähden. Investointien ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Investointien arvioidaan toteutuvan seuraavasti (1000 euroa):

Kaupunkistrategian, palvelustrategian ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian 2023–2025 lisäksi toimintaa ohjaa valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä pelastustoimelle asetetut tavoitteet sekä Kasvun paikka -strategia vuosille 2021–2025. Kaupunkistrategiaa toteutetaan kärkihankkeiden ja ohjelmaryhmien puitteissa, erityisesti keskittyen segregaation ehkäisyyn.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian, palvelustrategian ja palvelutason tavoitteita ovat muun muassa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, alueiden ja väestöryhmien eriytymisen ehkäiseminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vastuullisen taloudenpidon edistäminen.

Kaupunkistrategian toteutumisessa on tunnistettu useita onnistumisia, kuten sähköisten ja etäpalvelujen lisääntyminen, pelastustoimen toimintavalmiuden parantuminen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahvistaminen uudella Mieppi-palvelupisteellä sekä asunnottomuuden vähentäminen. Myös terveysaseman kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään edelleen lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, palvelusetelitoiminnalla sekä ulkoisella palveluhankinnalla.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin palveluketjun rakentamista ja käyttöönottoa jatketaan, lapsiperheiden varhaisen tuen mallia sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä jatketaan ja varmistetaan erityispalvelut toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireileville alaikäisille monialaisessa yhteistyössä muun muassa poliisin kanssa.

Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja. Palvelutarpeen arviointia on kehitetty, yhtenäistetty työnjakoja sekä sujuvoitettu asiakkaan hoitoketjua.

Palvelustrategiaa toimeenpannaan pääasiassa toimialatasoisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa, kuten muutosohjelmassa, Kestävän kasvun hankkeessa ja omavalvontaohjelmassa sekä verkostoissa, kuten HUS-ohjauksen verkostossa. Näiden toteutumista seurataan omilla seurantasuunnitelmillaan. Strategiseen johtamiseen panostetaan ja valmistellaan kaupunkistrategian ja palvelustrategian sovittamista vahvemmin yhteen tulevalle strategiakaudelle.

Monituottajamallia on hyödynnetty ja tuotantotapa-analyysejä on käytetty palvelujen kehittämisessä ja tuotantotaparakenteen optimoinnissa. Valvontatyötä on yhdenmukaistettu ja omavalvontaohjelma päivitetty. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tietojohtamiseen on laadittu suunnitelma, joka tukee palvelustrategian tavoitteita. Erikoissairaanhoidon ohjausta ja kumppanuutta Helsingin kaupungin, hyvinvointialueiden ja HUSin välillä on vahvistettu ja kustannusten ennustettavuutta parannetaan edelleen.

Palvelukustannusten, sitovien ja yhteisten tavoitteiden toteutuminen

Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteutuminen ovat tämän esityksen liitteinä 1-2. Palvelukustannukset ennustetaan toimialan toisessa virallisessa ennusteessa.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Valtion rahoituksen ongelmat, valtion rahoituksen muutokset kesken talousarviovuoden ja se ettei rahoitusmalli huomioi riittävästi Helsingin erityispiirteitä aiheuttavat edelleen epävarmuutta ennusteeseen. Myös työvoiman riittävyys ja kustannustaso sekä esimerkiksi energian ja raaka-aineiden kohonneet kustannukset aiheuttavat epävarmuutta ennusteeseen.

This decision was published on 02.05.2024

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §