Valtuustoaloite, Vantaanjoki kuntoon, vapaa-ajankalastus nousuun

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kannatettavana, että pääsyä Vantaanjoen rantaan helpotetaan turvallisuuden ja luonnonsuojelun edellytykset huomioiden. Tavoite tulee olla, että Vantaanjoen virkistyskäyttö on saavuttavaa, turvallista ja ekologisesti kestävää.

Vantaanjoen ulkoilumahdollisuuksien kehittäminen kiinnostaa Helsingin asukkaita. Vantaanjokea koskevia ehdotuksia on ollut joka OmaStadi-ideointikierroksilla useita, joista osa on äänestetty toteutettavaksi. Menneellä OmaStadi-kaudella Vantaanjoen rantaan merkittiin kävely- ja juoksureitti. OmaStadi-hankkeina Vantaanjoelle on myös rakennettu neljä onkilaituria. Onkilaiturien yhteiskäyttö uimiseen ja melontaan olisi kuitenkin turvallisuuden kannalta vaikeasti järjestettävissä. On myös hyvä olla tietoinen onkilaiturien merkittävistä ylläpitokustannuksista, koska ne joudutaan nostamaan talveksi ylös vedestä. Tällä hetkellä käynnissä olevalla OmaStadi-kaudella kunnostetaan Vantaanjoen uimapaikkoja 60 000 eurolla liikuntapalvelukokonaisuuden toimesta. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Se tarkoittaa, että kaupunkilaiset saavat ehdottaa asioita, joita omalle asuinalueelle toivotaan.

Erityisesti Vantaanjoessa uimiseen liittyy turvallisuusnäkökulmia, jotka tulee huomioida. Erilaiset virtausten lisäksi ongelmia on veden laadussa. Erityisesti runsaiden sateiden jälkeen Vantaanjoen varrella sijaitsevien Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion uimarantojen vedenlaatu on luokiteltu niin huonoksi, että niillä uimista tulisi välttää terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Syynä sateiden tuomaan vedenlaadun huonontumiseen on kasvava pintavalumien ja hulevesien kuormitus.

Vantaanjoen virkistyskäytön kehittämisen tulee tapahtua yhteistyössä vesistön suojelutoimenpiteiden kanssa. Vantaanjoen Natura -alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan alueella vallitsevien luontotyyppien ja lajien elinympäristön tilan säilyttämistä luonnon omien prosessien mukaisella kehityksellä ja alueen käyttöä ohjaamalla. Tämä tulee huomioida myös rantojen raivauksia suunniteltaessa.

Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys toimii Vantaanjoen tilan parantamiseksi

Helsingin kaupunki on aktiivinen jäsen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä. Yhdistys tarjoaa Vantaanjoen vesistöalueelle toimivan yhteistyöverkoston, jonka kautta valuma-alueen kunnat, Helsinki mukaan lukien, voivat jatkossakin tehdä Vantaanjoen hyväksi suunnitelmallista ja tuottavaa vesiensuojelutyötä.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) perustettiin jo vuonna 1963, Vantaanjoen varren kuntien ja teollisuuslaitosten päättäessä lähteä vapaaehtoisesti torjumaan joen huolestuttavaa saastumista. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 27 jäsentä. Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula, Vantaa ja Kerava sekä 7 teollisuuslaitosta ja 12 muuta yhteisöä tai yhdistystä. Yhdistyksen hallituksella on apunaan yleissuunnittelu- ja jätevesijaokset sekä Vantaanjoki-neuvottelukunta. Hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin edustaja yhdistyksen hallituksessa.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys toteuttaa Vantaanjoen vesistöalueen veden laadun seurantaa mukaan lukien kalastoseurannat. Yhdistys vastaa myös alueen jätevedenpuhdistamoiden toiminnan ympäristövaikutusten seurannasta, hanketoiminnasta, tiedottamisesta, sekä viestinnästä. Yhdistyksen toteuttaman eri seurantojen tuloksista voidaan havaita, että viime vuosikymmeninä jokeen kohdistuva kuormitus on vähentynyt ja vesistön tila kohentunut. Vaikka sateet ja niiden aiheuttamat valumat heikentävät kuitenkin uimarantojen vedenlaatua ajoittain merkittävästi, Vantaanjoen ekologinen tila on nyt pääsääntöisesti tyydyttävä, mutta sivujokien yläjuoksulla on saavutettu jopa hyvä ekologinen tila.

Lausuntoa on valmisteltu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.