Opetussuunnitelman muutos, Kannelmäen peruskoulu, ilmaisupainotuksen laajentaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Ilmaisupainotuksen järjestäminen

Kannelmäen peruskoulun johtokunta esittää yksimielisesti, että koulussa tarjotaan kolmannelta luokalta alkavaa ilmaisupainotusta 1.8.2025 alkaen (Liite 1 Pöytäkirjanote Kannelmäen peruskoulun johtokunta). Johtokunta toteaa, että koululla on valmiudet tarjota painotettua opetusta lukuvuoden 2025–2026 alusta. Ensimmäiset valintakokeet ilmaisupainotukseen järjestetään keväällä 2025.

Kannelmäen peruskoulu on oppilasmäärältään Helsingin kaupungin suurin yhtenäinen peruskoulu. Lukuvuonna 2023–2024 koulussa opiskelee 1230 vuosiluokkien 1–9 oppilasta. Koulu sijaitsee kaupunkistrategian kaupunkiuudistusalueella ja toimii laajalla Kaarelan alueella viidessä eri toimipisteessä. Vuosittain koulupolkunsa aloittaa noin 180 ensimmäisen vuosiluokan oppilasta.

Kannelmäen peruskoulu esittää, että vuosittain koulussa aloittaa yksi tai kaksi ryhmää, joiden vähimmäisoppilasmäärä on 16 ja enimmäisoppilasmäärä 26 kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston 26.10.2021 (§ 40) hyväksymän painotetun opetuksen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärien mukaisesti. Aloittavien ryhmien lukumääristä ja aloituspaikkamääristä päätösvalta on delegoitu perusopetusjohtajalle.

Kannelmäen peruskoulu esittää oppilaalle yhtä ylimääräistä vuosiviikkotuntia kolmannelle vuosiluokalle ilmaisupainotuksessa. Painotetun opetuksen järjestämisen kustannukset sisältyvät koulun kokonaisbudjettiin.

Vuosiluokilla 4–6 ilmaisupainotus ei lisää oppilaan vuosiviikkotuntimäärä, eikä siten aiheuta kustannusvaikutusta Kannelmäen peruskoulun talouden käyttösuunnitelmaan. Kannelmäen peruskoulu esittää, että vuosiluokilla 4–6 ilmaisupainotusta on vuosiluokittain yhden vuosiviikkotunnin verran osana oppilaan valinnaisten opintojen kokonaisuutta. Ilmaisupainotukselle vuosiluokille 3–6 laaditaan oma opetussuunnitelma.

Perusteet ilmaisupainotuksen laajentamiseksi

Perusteluina kasvatus ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston vahvistaman ilmaisupainotuksen aloittamiselle Kannelmäen peruskoulussa ovat pitkä tausta ilmaisupainotusta tarjoavana kouluna vuosiluokilla 7–9, vankat yhteistyökumppanuudet, segregaation vähentäminen, koulun veto- ja pitovoiman lisääminen, oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen, henkilöstön sitoutuminen koulun kehittämiseen ja pieni kustannusvaikutus.

Kannelmäen peruskoulussa on tarjottu ilmaisupainotusta vuosiluokilla 7–9 lukuvuodesta 2017–2018 alkaen. Tällä hetkellä seitsemännellä luokalla alkavaan ilmaisupainotukseen voi pyrkiä ainoastaan Kannelmäen peruskoulussa. Ilmaisupainotusta ei tällä hetkellä tarjota missään kolmannelta luokalta alkaen. Kannelmäen peruskoulussa ei ole muuta painotettua opetusta. Koululla on runsaasti ilmaisupainotusta tukevia kumppanuuksia.

Ilmaisupainotukseen hakeutuminen ei edellytä oppilailta aiempaa harrastuneisuutta eikä perheiltä taloudellista panosta. Koulun johto ja henkilöstö järjestävät ilmaisupainotuksen koulun sisäistä segregaatiota ehkäisten.

Ilmaisupainotuksen laajentaminen vuosiluokille 3–6 tukisi koulun veto- ja pitovoimaa. Toisen ja kolmannen vuosiluokan siirtymävaiheessa painotettu opetus sitouttaisi alueen perheet alueen lähikouluun ja tukisi ja vahvistaisi edelleen alueen ja koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria. Koulun rooli osana yhteisöä ja alueen verkostoja vahvistuisi edelleen.

Ilmaisun opetus lisää yksittäisen oppijan itsetuntemusta, vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja elämänhallintaa hänen kulttuuri- tai sosioekonomisesta taustastaan riippumatta. Ilmaisupainotukseen osallistuminen on lisännyt Kannelmäen peruskoulussa perusopetuksen päättävien oppilaiden valmiuksia hakeutua ja päästä jatko-opintoihin toisen asteen koulutukseen, jossa on hyötyä ilmaisupainotuksen tarjoamista valmiuksista. Kannelmäen peruskoulun henkilökunta on motivoitunutta ilmaisupainotuksen kehittämiseen.

Osallistaminen

Kannelmäen peruskoulussa on selvitetty oppilaiden näkemyksiä ilmaisupainotuksen laajentamiseksi kolmannelle vuosiluokalle. Oppilaista suurin osa kannattaa ilmaisupainotuksen laajentamista. Näkemyksiä selvitettäessä yläkoululaiset pitivät painotetun opetuksen laajentamista kannatettavana, kunhan samalla varmistetaan mahdollisuus hakeutua ilmaisun painotettuun opetukseen myös 7. vuosiluokalle.

Oppilaaksiotto

Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Helsingissä oppilaaksioton lähtökohtana on lähikouluperiaate ja kaupunki osoittaa jokaiselle oppivelvolliselle lähikoulun. Oppivelvollinen voi kuitenkin pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun. Perusopetuslain 28 § perusteella kouluun voidaan ottaa oppilaita myös toissijaisten oppilaaksiottokriteerien perusteella, mikäli koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen. Helsingissä oppilaalla on mahdollisuus hakeutua toissijaisen oppilaaksioton kriteerien perusteella myös painotettuun opetukseen. Perusopetuksen toissijaisessa oppilaaksiotossa noudatetaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston 26.10.2021 (§ 36) vahvistamia ja 1.1.2022 voimaan tulleita oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksioton perusteita.

Painotetun opetuksen verkko

Suomenkielisten peruskoulujen painotetun opetuksen toteuttamisessa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston (6.5.2014 § 51) hyväksymiä perusteita, joiden mukaan vuosiluokilla 1–6 enintään 10 % ja vuosiluokilla 7–9 enintään 30 % kaikista oppilaista voi opiskella painotetussa opetuksessa. Ilmaisupainotuksen perustaminen Kannelmäen peruskouluun ei aiheuta ylitystä 10 % raja-arvoon.

Toimivalta

Hallintosäännön 15. luvun 2 §:n 2. kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole toisin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta.

This decision was published on 30.05.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.