Lausuntopyyntö, taksisääntelyn arviomuistio, liikenne- ja viestintäministeriö

Pormestari antoi liikenne- ja viestintäministeriölle taksilainsäädännön muutostarpeita koskevasta arvomuistiosta seuraavan lausunnon:

Laki liikenteen palveluista (320/2017) uudisti voimakkaasti liikennemarkkinoita. Vaikutukset taksialaan olivat suuret, koska uudistuksessa taksialan markkinat vapautettiin luopumalla lupien tiukasta määräsääntelystä ja asemapaikka- ja päivystysvelvoitteesta. Myös hinnoittelun vapauttaminen muutti alaa merkittävästi.

Taksimarkkinoiden vapauttamisen elinkeino- ja aluevaikutukset olivat erityisen suuria Helsingille, koska ennen liikennepalvelulain voimaantuloa taksilupia oli erittäin vaikea saada ja alalle tulo ja alalla toimiminen oli erittäin säänneltyä. Asiakkaiden näkökulmasta kyytien saatavuus on parantunut roimasti. Uusien toimijoiden tulo alalle ja kilpailun kiristyminen on aiheuttanut voimakkaan pistemäistä taksiliikenteen ruuhkautumista kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudun suurissa solmukohdissa kuten satamassa ja lentokentällä tähän on vastattu kilpailuttamalla alan toimijoita. Myös päärautatieasemalla otetaan käyttöön vastaava toimintamalli.

Arviointimuistiossa tuodaan hyvin esille uudistuksen ongelmat, mutta myös uudistuksen hyvät puolet, jotka usein jäävät huomioitta. Laki on edistänyt voimakkaasti digitalisaatiota ja alan yritystoiminnan ja yritysdynamiikan uudistumista. Lain myötä uudenlaiset toimintamallit ja sovelluspohjaiset toimintamallit ovat yleistyneet taksialalla. Myös raja-aidat henkilö- ja tavarakuljetusten välillä ovat madaltuneet.

Lakikokonaisuutta on uudistettu useasti, koska lailla on ollut myös epätoivottuja seurauksia. Lain uudistamisessa on osin palattu myös vanhoihin käytäntöihin. Pääasiassa tehdyt muutokset ovat olleet perusteltuja. Useimpien muutosten tavoitteena on ollut – kuten pääministeri Orpon hallitusohjelmankin- palauttaa luottamusta taksialaan. Helsinki pitää hyvänä, että jo tehdyissä korjaustoimissa on toteutettu myös monia asioita (esim. taksien tunnistettavuus, hinnoitteluperusteiden selkeys, valvontatoimet), joita Helsinki on pitänyt tärkeänä ja joita Helsinki on tuonut esille aikaisemmissa lausunnoissaan.

On hyvä, että lakia aiotaan uudistaa jatkossakin niin, että elinkeinovaikutukset huomioidaan. Samalla on tärkeää välttää ylisääntelyä, joka haittaisi elinkeinotoimintaa ja alan kasvumahdollisuuksia. Lain uudistamisessa ei myöskään pidä palata tilanteeseen, jossa markkinat ja liiketoimintamallit ovat tiukasti säänneltyjä. Sellainen ei edistäisi hyvinvointia ja elinkeinotoiminnan kasvunäkymiä.

Taksilainsäädännön muutostarpeiden tarkastelu on tarpeen. Taksiliikenne on yksi tärkeä osa kaupunkilaisten ja vierailijoiden liikkumista. Kysynnän suuren määrän ja kasvaneen taksimäärän johdosta on kuitenkin esiintynyt myös epäkohtia Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungille tulleissa palautteissa ilmenneet epäkohdat liittyvät erityisesti taksinkuljettajien liikennekäyttäytymiseen sekä asiakaspalveluun.

Asema-aukion taksiasema on yksi esimerkkikohde, jossa taksinkuljettajien toiminnasta on aiheutunut yleistä turvattomuuden ja levottomuuden tunnetta. Asema-aukion taksiasema on myös matkailun kannalta merkittävä kohde, koska moni Helsinkiin saapuva matkailija jatkaa matkaansa päärautatieasemalta esimerkiksi majoituskohteeseensa taksilla. Kaupunki on aikaisemmin pyrkinyt ratkaisemaan ongelmatilanteet liikenteen ohjausjärjestelyillä sekä valvontayhteistyöllä viranomaisten kanssa. Toimenpiteet ovat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi, joten kaupunkiympäristölautakunta on 11.6.2024 päättänyt, että kyseiselle taksiasemalle kilpailutetaan taksipalveluita tarjoavat yritykset.

Asema-aukion ratkaisu on kuitenkin paikallinen ratkaisu äärimmäiseen tilanteeseen, eikä ole tarkoituksenmukaista tai tilan puolesta mahdollista toteuttaa vastaavanlaisia kilpailutuksia kaikkiin kohteisiin, joissa vastaavia ongelmia esiintyy. On siis hyvä, että näitä asioita pyritään ratkomaan ensisijaisesti lainsäädännön keinoin.

Tällä hetkellä lainsäädäntö ei edellytä pakollista koulutusta. Taksinkuljettajan ammattiin pääsee suorittamalla hyväksytyksi taksinkuljettajilta vaaditun kokeen. Arviomuistiossa ehdotetaan liikennepalvelulakiin lisättävän säännös pakollisen taksinkuljettajan vähintään 21 tunnin koulutuksen suorittamisesta taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytykseksi. Tämä on hyvä, mutta liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että koulutus sisältää osuuden kaupungeissa ajamisen erityisolosuhteista ja liikennesäännöistä liittyen esimerkiksi raitioteihin, pyöräliikenteen järjestelyihin sekä merkittäviin jalankulkumääriin. Myös paikallistuntemuksesta tulee lisätä osuus koulutukseen. Asiakaspalvelun takaamiseksi on erittäin tärkeää, että taksinkuljettaja tietää, miten ajetaan yhteiskunnan merkittäville peruspalveluille, kuten sairaaloihin. Tällaiset kohteet ovat usein myös sellaisia, joihin pelkkä navigaattori ei välttämättä kerro oikeaa paikkaa jättää matkustaja.

Lisäksi suuren taksikysynnän alueella on tarpeen sisällyttää koulutukseen asiakaspalvelun lisäksi muiden taksinkuljettajien kohteluun liittyvää sisältöä koskien esimerkiksi taksiasemia. Helsingin kaupunki on saanut palautetta siitä, että taksinkuljettajat saattavat sopia keskenään taksiaseman käytöstä niin, että tietyt yrittäjät eivät pääse alueelle. Olisi myös tärkeää, että koulutus sisältää erityisryhmien asiakaspalvelun. Edellä mainittuja asioita olisi syytä vaatia laissa ja Traficomin määräyksissä osana taksinkuljettajan koetta. Koulutuksen ja kokeen sisällön voisi Traficomin määräyksellä esimerkiksi suurille kaupunkiseuduille määritellä erilaiseksi huomioiden paikallistuntemus. Myös pakollista jatkokouluttautumista tulisi selvittää jatkuvan ammattitaidon ylläpitämiseksi.

Arviomuistiossa on myös esitetty, että puutteellisesta hintojen ilmoittamisesta ja puutteellisesta taksivalaisimesta voitaisiin määrätä liikennevirhemaksu. Nämä olisivat hyviä uudistuksia. Myös arviomuistiossa esitetty taksamittarisääntelyn lisäämisen selvittäminen on kannatettavaa. On tärkeää, että samalla huomioidaan elinkeinovaikutukset esim. vaikutukset yritysten kustannuksiin ja liiketoimintamalleihin.