Vahingonkorvaus, autovaurio, 4.6.2024 Metrovarikonkuja 4, Enset Oy

Vs. toimitusjohtaja hylkäsi hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 7.6.2024 esittänyt kaupungille määrältään 7282 euron vahingonkorvausvaatimuksen ajoneuvolle aiheutuneista vahingoista. Vaatimuksen mukaan kuorma-auto, jonka rekisteriin merkitty suurin korkeus on 4,2 m ajoi Metrovarikonkujalla metrosillan alitse. Kuljettaja varmisti, että sillan suurin sallittu alituskorkeus on 4,2 m. Kuorma-auto kuitenkin osui metrosiltaa alittaessaan siltarakenteeseen, sillan keskivaiheilla.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Tieliikennelain mukaan liikenteenohjauslaitteen asettaa kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli vahingonkorvausvastuun syntymiseksi korvausvelvollisen täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kaupunki on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Korvausvastuu kaupungilla on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla, julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Hakija on toimittanut kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, jonka liitteenä on valokuva tapahtumapaikasta, missä näkyy Metrovarikonkujan ylittävä metrosilta sekä sillassa ajoradan yläpuolella oleva liikennemerkki lukemalla 4,2 m. Hakija on myös toimittanut liitteenä valokuvan ajoneuvolle aiheutuneista vaurioista sekä korjaustarjouksen koskien vaurioita. Hakija on lisäksi toimittanut liitteenä kartan, johon vahinkopaikka on merkitty.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijan karttaliite osoittaa väärään sijaintipaikkaan, mutta asia on silti ratkaistavissa muun aineiston perusteella.

Kaupungin asiassa saadun selvityksen perusteella Metrovarikonkujan metrosillassa ajoradan yläpuolella oleva liikennemerkki on C22 (suurin sallittu vapaa alikulkukorkeus), jossa lukema on 4,2 m. Tämän lisäksi Metrovarikonkujalla ajoradan oikealla puolella on ennen siltaa sama liikennemerkki lukemalla 4,2 m.

Tieliikennelain liite 3.3 sisältää kielto- ja rajoitusmerkit. Kyseisen liitteen mukaan C22 liikennemerkki on ajoneuvon suurin sallittu korkeus. Liitteen mukaan merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun korkeuden metreissä. Korkeutta mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle.

Asiassa saadun selvityksen mukaan liikennemerkit suurimman sallitun korkeuden perusteella määritetään niin, että mitattu korkeus pyöristetään alaspäin lähimpään 0,1 metriin ja tästä vähennetään turvallisuusvarana 0,1 metriä.

Tapahtuman jälkeen kaupungin teettämissä lasermittauksissa Metrovarikonkujan sillan mitatut korkeudet vaihtelivat 4250–4400 mm välillä. Mittaukset suoritettiin useammasta pisteestä ja mittaustulos 4400 mm on mitattu törmäyskohdasta siltaan jääneiden törmäysjälkien sijainnin perusteella.

Kaupungin tekemän selvityksen mukaan kyseessä olevan hakijan vaurioituneen ajoneuvon korkeus on liikenneasioiden rekisterin tietojen mukaan 4400 mm.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että Metrovarikonkujan ylittävän metrosillan suurin sallittu alituskorkeus ajoneuvolle on 4,2 m. Asiassa saadun selvityksen perusteella Metrovarikonkujan ylittävä metrosilta ja tälle johtava ajorata on ollut tieliikennelain mukaisesti merkitty liikennemerkein, jotka ovat ilmaisseet hakijalle suurimman sallitun korkeuden 4,2 m sillan alittavalle ajoneuvolle.

Asiassa on riidatonta, että hakijan ajoneuvo on vaurioitunut sillan alituksessa.

Asiassa riidanalaista on, että ajoneuvon kuljettajan mukaan kuorma-auton suurin rekisteriin merkitty korkeus on 4,2 m. Kaupungin liikenneasioiden rekisteristä tekemän selvityksen mukaan ajoneuvon korkeus on 4400 mm. Hakija ei ole esittänyt kuorma-auton korkeutta koskevan väitteen tueksi näyttöä siitä, että ajoneuvo olisi rekisterissä 4,2 m korkea. Kaupunki perustaa päätöksensä rekisteristä saadulle tiedolle.

Asiassa on riidanalaista se, onko kaupunki vahingonkorvauslain mukaisessa vastuussa ko. vahinkotapahtumasta vai ei.

HKL on huolehtinut Metrovarikonkujalla tieliikennelain mukaisesta velvollisuudestaan asettaa liikenteenohjausmerkki sillan suurimman sallitun korkeuden ilmoittamiseksi kahdella liikennemerkillä ennen siltaa. Kaupungin teettämien mittausten perusteella liikennemerkki on mitoitettu oikein ottaen huomioon sillan alittaminen turvallisesti säätämällä suurin sallittu korkeus matalammaksi kuin sillan tosiallinen alituskorkeus.

Ajoneuvon kuljettaja on ajanut Metrovarikonkujan metrosillan alle ajoneuvonsa C22 liikennemerkeistä huolimatta, vaikka suurin sallittu korkeus alittaville ajoneuvoille oli 4,2 m ja liikenneasioiden rekisterissä ajoneuvon korkeudeksi on merkitty 4400 mm. Näin ollen ajamalla liian korkean ajoneuvon Metrovarikonkujan metrosillan alle kuljettaja on omalla toiminnallaan aiheuttanut vahingon ajoneuvolleen jättämällä noudattamatta asetetun liikennemerkin rajoitusmerkkiä.

Edellä esitetyin perustein asiassa ei ole esitetty vahingonkorvauslain perusteella korvattavaa vahinkoa, sillä asiassa ei ole kaupungin toimintaa koskevaa virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä siten syy-yhteyttä tuottamuksen ja korvattavan vahingon välillä. HKL ei näin ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Tieliikennelaki (729/2018) 4 luku 71 § sekä liite 3.3

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 2 §, 5 luku 1 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Vahingonkorvauksista päättäminen kuuluu hallintosäännön 11 luvun 2 § 1 kohdan mukaiseen liikelaitoksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan.