Lausuntopyyntö, sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan muuttaminen, sosiaali- ja terveysministeriö

Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 4 §:n muuttamisesta. Lausuntoa on pyydetty sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta 26.7.2024 mennessä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon, joka on koottu vastaamalla sosiaali- ja terveysministeriön antamiin valmiisiin kysymyksiin:

Lausunnonantajan näkemykset osaamiskeskusten toimialueista (1 §)

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala toteaa hyväksi sen, että aluejako noudattaa yhteistyöalue- eli YTA-jakoa. Tämä helpottaa käytännön organisoitumista ja yhteistyörakenteita sekä vahvistaa sosiaalihuollon TKKI-rakenteita sekä -työtä yhteistyöalueella.

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala näkee hyvänä sen, että ruotsinkielinen osaamiskeskus säilyy. On tärkeää, että ruotsinkielinen osaamiskeskus tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten osaamiskeskusten kanssa. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ehdottaa, että asetuksessa painotettaisiin tai edellytettäisiin ruotsinkielisen osaamiskeskuksen ja muiden toimialueiden osaamiskeskusten välistä yhteistyötä, koska ilmiöt, tutkimuskohteet ja kehittäminen ovat yhteisiä asioita kielestä huolimatta. On myös tärkeää yhdessä edistää ja vahvistaa sosiaalihuollon koulutusta eri tasoilla.

Nykytilan kuvauksessa ja säännöskohtaisissa perusteluissa on kuvattu sosiaalialan osaamiskeskukset ja niiden toimialueet. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala huomauttaa, että niissä tulee mainita hyvinvointialueiden lisäksi myös Helsingin kaupunki.

Lausunnonantajan näkemykset erityisen valtionavustuksen perusteista (4 §)

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pitää ehdotettua asetusmuutosta koskien erityisen valtionavustuksen perusteita kannatettavana.

Lausunnonantajan näkemykset voimaantulosta

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala katsoo, että olisi selkeämpää, jos muutokset astuisivat voimaan vasta 1.1.2026. Budjetointi tehdään kokonaisille vuosille ja valmisteluun jää liian vähän aikaa, jos muutos tapahtuu jo vuoden 2025 aikana. Kuten perustelumuistiossa tuodaan esille, toimivat osaamiskeskukset erilaisilla hallinnollisilla muodoilla, mikä vaatii laajaa ja yhteensovittavaa työtä sekä yhteistoimintamenettelyjä.

Onko asetusmuutoksen olennaisia vaikutuksia arvioitu riittävästi? Mitä muita olennaisia vaikutuksia asetusmuutoksella voidaan arvioida olevan?

Toimiala pitää tärkeänä kehityssuuntana osaamiskeskusten alueellista laajentamista ja niiden roolin vahvistamista. Tämä mahdollistaisi eduskunnan hyväksymässä lausumassa edellytettyjen sosiaalihuoltoon luotavien yliopistosairaaloiden kaltaisten toimintarakenteiden kehittymisen. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan mielestä valtion rahoituksen vähentäminen ei kuitenkaan tue eduskunnan hyväksymää lausumaa, jonka mukaan sosiaalihuoltoon luodaan yliopistosairaaloita vastaavat palvelujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta tukevat toimintarakenteet.

Kehysriihessä päätetyn määrärahan vähentämisen takia valtionavustuksen määrän voidaan arvioida vähenevän lähes puoleen tämän vuoden tasosta, mikä on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan mielestä huolestuttavaa. Sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteiset tehtävät eivät ole vähenemässä ja sosiaalialan osaamiskeskusten nykyisenkin rahoituksen on nähty rajoittavan toimintaa. Rahoitukseen kohdistuva yhden miljoonan euron vähennys vähentäisi merkittävästi sosiaalialan osaamiskeskusten toimintamahdollisuuksia. Vaarana on, että sosiaalialan osaamiskeskusten merkitys jää vähäiseksi YTA-yhteistyörakenteissa sekä valtakunnassa.

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 4 §:n mukaan osaamiskeskustoimintaa varten tulee olla sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun sopimuksen mukaisesti valittu johtaja ja muuta toiminnan toteuttamiseksi tarvittavaa henkilöstöä. Nyt suunnitellulla rahoituksella ei pystytä turvaamaan riittävää vakituista henkilöstöä siten, että voitaisiin tuottaa vaikuttavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa eikä pystytä rakentamaan yliopistosairaaloita vastaavaa toimintaa. Riittävä toiminnan vakituinen resurssi on edellytys myös hanketoiminnan toteuttamiselle. Jos rahoituksen vähenemiseen päädytään, tulisi sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan toimintaedellytysten riittävyyttä arvioida tulevina vuosina.

Siirtymäajan rahoituksen turvaamiseksi ehdotetaan, että talousarviossa vuodelle 2025 valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen momentilta 33.60.32 siirrettäisiin 1 000 000 euron sosiaalialan osaamiskeskusten momentille 33.60.63. Siirtymäajan lisärahoitus on tarpeen, mutta se ei ratkaise vakituisten resurssien vähäisyyttä esimerkiksi terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennettuun rahoitukseen verrattuna.

Muita yleisiä huomioita asetusmuutoksesta

Järjestämislain 32 §:n mukaan hyvinvointialue vastaa alueellaan tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet huomioiden. Hyvinvointialueet kuntia isompina toimijoina pystyvät tämän toteuttamaan. Tästä johtuen YTA-tasoisten sosiaalialan osaamiskeskusten toimintamahdollisuudet esimerkiksi tutkimukseen perustuvien sosiaalihuollon menetelmien vahvistamisessa tulevat kasvamaan myös valtakunnallisesti. Jatkossa sosiaalialan osaamiskeskusten tehtäviä ja painotuksia tulisikin tarkastella myös lainsäädännön tasolla.