Puistosuunnitelma, Hesperianpuisto ja Hakasalmenpuisto, VIO 6323/1

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä 2 olevan Hesperianpuiston ja Hakasalmenpuiston puistosuunnitelman, suunnitelmapiirustus nro VIO 6323/1.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Hesperianpuisto ja Hakasalmenpuisto sijaitsevat Helsingin keskustassa Töölönlahden ja Finlandia-talon lähiympäristössä Etu-Töölön (13.) ja Taka-Töölön (14.) kaupunginosissa.

Hesperianpuiston ja Hakasalmenpuiston alueilla on voimassa asemakaavat nro 447, 8835, 5800 ja 12678. Asemakaavoissa puistot ovat merkinnällä VP ja VP/s (kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai puistohistoriallisesti arvokas puisto). Puistosuunnitelma on voimassa olevien asemakaavojen mukainen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 8,3 hehtaaria.

Hesperianpuisto rajautuu pohjoisessa Helsinginkatuun sekä Oopperataloon ja kahteen toimistorakennukseen, lännessä Mannerheimintiehen, idässä Töölönlahteen ja etelässä Hakasalmenpuistoon. Hakasalmenpuisto rajautuu lännessä Mannerheimintiehen, idässä Töölönlahteen ja Finlandiataloon sekä etelässä Hakasalmen huvilan piha-alueeseen. Hakasalmen- ja Hesperianpuistojen välinen raja kulkee Larin Parasken muistomerkin kohdalta Töölönlahdelle. Puistot muodostavat yhtenäisen viheraluekokonaisuuden.

Töölönlahden viheraluekokonaisuus on yksi Helsingin tunnetuimmista virkistysalueista. Lahtea kiertävä reitti on kantakaupungin asukkaille ja siellä vieraileville tärkeä paikka kohtaamisille, virkistäytymiselle, luonnon kokemiselle ja kuntoilulle. Töölönlahtea reunustavat merkittävät kulttuurirakennukset, kuten Finlandia-talo ja Kansallisooppera.

Hesperianpuisto ja Hakasalmenpuisto muodostavat pitkän ja melko yhtenäisen historiallisen puistokokonaisuuden, jolla on poikkeuksellisen suuri kaupunkikuvallinen arvo. Hakasalmenpuisto on osa Finlandia-talon ympäristön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Puistot rantapuustoineen muodostavat keskeisen osan Töölönlahden ja Eläintarhan alueen maisemakokonaisuutta. Puistot ovat osa historiallista Keskuspuisto-suunnitelmaa. Toiminnallisesti ja viheralueiden kehittämisen kannalta Hesperian- ja Hakasalmen puistoilla on tärkeä merkitys osana keskustan viherpalveluita ja -verkostoa. Hesperianpuiston rantakäytävä on osa kaupungin baanaverkostoa ja työmatkapyöräilijöiden paljon käyttämä reitti.

Hesperianpuiston historia ulottuu 1700-luvulle, jolloin alueelle toteutettiin ensimmäiset istutukset. Hakasalmenpuisto perustettiin 1840-luvulla. Niiden perusilmeen muodostavat hoidetut nurmialueet ja niillä kasvavat suuret lehtipuut.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 16.6.2020 Hesperianpuiston, Hakasalmenpuiston ja Karamzininrannan suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että alueella tehdään kattava linnustoselvitys, jonka tulokset huomioidaan suunnittelun lähtökohtina siten, että alueen runsastunut lintulajisto säilyy vähintään nykytasolla. Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että alueella tulee tehdä kattava kartoitus luontoarvoista, jonka tulokset huomioidaan suunnittelun lähtökohtana.

Salavien osalta lautakunta edellytti, että niiden kunto kartoitetaan yksilöllisesti ja tutkitaan mahdollisuudet uusia salavat vaiheittain. Rannan eroosiota ehkäisevissä toimenpiteissä luonnonmukainen ranta on ensisijainen.

Alueen luontoselvitykset tehtiin vuonna 2021. Rannan salavat ja puiston muu puusto kuntokartoitettiin 2021–2022.

Töölö-Seura ry, Töölön kaupunginosat - Töölö ry, Kallio-Seura ry, Kruununhaan asukasyhdistys ry ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ovat esittäneet 13.9.2022 päivätyssä aloitteessaan Töölönlahden vesialueelle luonnonsuojelualueen perustamista (tavoite 1) ja sitä ympäröivän vihersuojavyöhykkeen määrittelyä (tavoite 2). Kaupunkiympäristölautakunta puolsi 14.2.2024 lausunnossaan kaupunginhallitukselle kaupungin omistaman Töölönlahden vesialueen osan rauhoittamisen tutkimista koko kaupungin kattavan luonnonsuojelualueohjelman yhteydessä.

Hesperianpuisto ja Hakasalmenpuisto ovat osa luontotietojärjestelmän Töölönlahden–Kaisaniemenrannan lepakkoaluetta (arvoluokka III, paikallisesti tärkeä lepakkoalue). Lisäksi Hesperian puiston ja Hakasalmen puiston vieressä sijaitseva Töölönlahti on tärkeä lintukohde (arvoluokka II). Töölönlahden rannat ovat koko puiston alueella täyttömaata. Kasvillisuus on valtaosiltaan hoidettua puistoa istutuksineen ja osin luonnonkasvillisuutta. Uhanalaisia tai suojeltavia luontotyyppejä ei esiinny suunnittelualueella.

Töölönlahden ympäristössä on useita muita ajankohtaisia hankkeita. Töölönlahden koillisnurkkaan on juuri valmistunut uusi ulkokuntopaikka. Linnunlaulun alueelle laaditaan uutta asemakaavaa. Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välille on valmistunut suunnitelma tulvaporteista. Töölönlahdenpuiston ja Karamzininrannan suunnittelu on käynnissä. Finlandiatalon remontti on valmistunut samoin kuin Mannerheimintien peruskorjaus Hesperianpuiston kohdalla.

Puistosuunnitelmalla mahdollistetaan asemakaavojen nrot 447, 8835, 5800 ja 12678 mukaisten puistojen peruskorjaus.

Luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen huomioiminen

Luonnon monimuotoisuus on ollut tärkeä lähtökohta puistosuunnitelman laatimisessa. Monimuotoisuutta on tarkasteltu eri luontonäkökulmista, kuten kasvit, linnut ja hyönteiset. Vanha, historiallinen puisto on monimuotoisuudeltaan jo valmiiksi rikas, ja näitä arvoja sekä vaalitaan että vahvistetaan. Suunnitteluratkaisuissa on hyödynnetty biologin osaamista.

Puistosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet tukevat Töölönlahden luontoarvoja. Töölönlahden rantavyöhykkeen kasvipeitteisyys säilytetään. Eroosiovaurioista kärsivät kohdat korjataan luonnonmukaisilla keinoilla, ja korjattavissa kohdissa käytetään luonnonvaraisia kasvilajeja. Puistossa ja rannassa on paljon linnustoon liittyviä arvoja, joita otetaan huomioon muun muassa ruovikoiden hoidossa. Laajat ruovikkoalueet säilytetään linnuston pesimä- ja suojapaikkoina ja nykyiset avoimet alueet pidetään avoimina. Rantavyöhykkeen vaihtelevuus edistää lajistollista monimuotoisuutta.

Vanhat puut lähtökohtaisesti säilytetään. Elinkaarensa loppupäässä olevia puita säilytetään mahdollisimman pitkään hoidon avulla. Kuolleista tai poistettavista puista jätetään osa puistoon pystypökkelöinä tai maalahopuina. Uusia puita istutetaan runsaasti puuston jatkuvuuden turvaamiseksi. Puistossa on runsaasti haitallisia vieraslajeja, kuten kurtturuusua ja ruttojuurta, joita torjutaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Osa puistojen nurmikoista muutetaan niityiksi ja puiden alustojen nurmien annetaan kehittyä monilajisiksi. Lisäksi puistoon lisätään kukkivaa kasvillisuutta, erityisesti mettä tuottavia perennoja ja niittykasveja perhosille ja muille pölyttäjille. Lisäksi uuden biosuodatuspainanteen luonnonmukaisen kaltainen kosteikko luo elinympäristön kosteutta tarvitseville kasvi- ja hyönteislajeille.

Vuoden 2024 tietoihin perustuen suunnittelualueella ei ole liito-oravan ydin- tai elinalueita eikä siellä ole tehty liito-oravahavaintoja. Hesperianpuiston kautta kulkee liito-oravien yhteystarve, joka on otettu huomioon suunnitelmassa muun muassa lisäämällä puustoa Mannerheimintien varteen kohtaan, jossa yhteystarve kulkee Mannerheimintien yli Hesperian esplanadeille.

Rantakäytävän suunnittelussa on valittu ilmastovaikutuksiltaan vähäpäästöisiä ratkaisuita. Rantakäytävä ei täytä nykyisiä maaperän kantavuusvaatimuksia. Rantakäytävä tulisi isolta osalta paaluttaa, mikäli rantakäytävä kunnostettaisiin nykyisen kaltaisena järjestelynä, jossa kävelytie ja baana kulkevat rinnakkain. Suunnitteluratkaisut, kuten pyörätien siirtäminen sisemmälle puistoon, ovat vähentäneet merkittävästi paalutuksen tarvetta ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi suunnittelun aikana selvitettiin, että mikäli paalutusta joissakin kohdin tarvitaan, se voidaan tehdä puupaaluilla. Puupaalut olisivat hiilineutraali tai jopa hiilinegatiivinen ratkaisu.

Hesperianpuiston läpi kulkeva pyöräliikenteen baanareitti perustuu voimassa olevaan yleiskaavaan ja pyöräliikenteen baanaverkkosuunnitelmaan. Yhteys on nykyisellään yksi Helsingin vilkkaimmista pyöräväylistä ja sen kehittäminen nähdään tärkeänä. Puistoyhteys tarjoaa miellyttävän ja autoliikenteen haitoista vapaan reitin, mikä tukee kestävää kehitystä ja myös kaupungin tavoitetta kaikenikäisten ja -kykyisten liikkumisesta polkupyörällä.

Suunnitelma

Hesperianpuiston ja Hakasalmenpuiston puistosuunnitelma on piirustus nro VIO 6323/1, jota on muutettu 14.11.2024 nähtävillä olon jälkeen (liite 2).

Keskeisesti sijaitsevat kaupunkipuistot kunnostetaan vastaamaan merkityksensä edellyttämää tasoa niin virkistyksen, luontoarvojen, luonnonkokemisen kuin kulttuuriarvojen näkökulmasta. Suunnitelman painopisteet ovat rannan ja rantaraitin kunnostamisessa, toiminnallisten alueiden uudistamisessa sekä puiden ja muun kasvillisuuden lisäämisessä. Puistosuunnitelmassa otetaan huomioon alueen kulttuuri- ja maisemahistorialliset arvot sekä kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvoihin. Toteutus suunnitellaan korkeaan kaupunkikuvalliseen laatutasoon.

Ranta-alue

Rantavyöhyke kunnostetaan luonnonmukaisena rantana. Nykyistä rantakasvillisuutta säilytetään mahdollisimman paljon. Haitallisia vieraslajeja poistetaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Paikoitellen rannassa on eroosiovaurioita eli vesi on huuhtonut pois maa-ainesta. Vaurioituneet kohdat korjataan hienovaraisesti palauttamalla niihin kivennäismaata ja kasvualustaa sekä istuttamalla niihin uutta luonnonkasvillisuutta.

Rantapuusto lähtökohtaisesti säilytetään ja uutta puustoa lisätään vapaamuotoisesti säilyvän puuston aukkokohtiin. Säännölliseen ja tasaikäiseen puuriviin ei enää jatkossa pyritä vaan monilajiseen ja vapaamuotoiseen rantapuustoon. Tämä lisää joustavuutta rannan pitämiseen puustoisena tulevaisuudessakin.

Rannan jalankulkureitti ja pyörätie uusitaan, sillä nykyisen rantaraitin asfaltti ja keskikorokkeet ovat huonokuntoisia. Kävelyn ja pyöräliikenteen reitit ovat paikoin liian kapeita runsaaseen käyttäjämäärään nähden. Jalankulureitti ja pyörätie erotetaan toisistaan siirtämällä pyörätie sisemmälle puistoon suunnilleen Töölön sokeritahtaalle johtaneen entisen junaradan paikalle. Erottaminen lisää kaikkien käyttäjien turvallisuutta ja rauhoittaa rantakäytävän jalankulkijoiden käyttöön. Erillinen pyörätie mahdollistaa myös istuskelupaikkojen lisäämisen rantareitin varrelle ja paremmat mahdollisuudet virkistykseen, rauhoittumiseen, pysähtymiseen veden äärelle ja luonnon tarkkailuun. Pyöräreitin linjaus on asemoitu puita säästäen hyödyntäen aikoinaan sokeritehtaalle johtanutta junaradan pohjaa.

Toiminnalliset alueet

Leikkipaikka siirretään nykyiseltä paikaltaan lähemmäksi Töölönlahden rantaa Mannerheimintieltä kantautuvan melun vuoksi. Leikkipaikalta vapautuva alue hyödynnetään uuden ulkokuntoilupaikan sijaintipaikkana. Puiston keskellä sijaitsevaa kivituhkapintaista kenttää pienennetään, mutta siinä säilyy toimintona shakki ja sinne lisätään pingispöytä. Kentän uusi tapahtumasähköpiste mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen tai vaikkapa liikkuvaa myyntiä. Eteläosan näköalapaikka kunnostetaan. Ravintolan kohdalla oleva huonokuntoinen, kivetty rantaterassi uusitaan, mikä mahdollistaa oleskelun veden äärellä. Osa kivetystä terassialueesta on mahdollista vuokrata ravintola- tai kahvilaterassiksi.

Hulevedet

HSY:llä on kaupunginlaajuinen tavoite eriyttää jätevedet ja hulevedet erillisiin viemäreihin nykyisten sekavesiviemäreiden sijaan. Helsingin kaupunki on sitoutunut hulevesien eriyttämiseen. Eriytys toteutui Mannerheimintien remontin yhteydessä. Sen myötä Hesperianpuistossa tehdään hulevesien laadullista käsittelyä. Sade- ja sulamisvesiä käsitellään sekä maanalaisessa kiintoainesta poistavassa pyörrevirtaerottimessa että biosuodatuspainanteessa. Biosuodatuspainanne on kasvillisuuspintainen rakenne, joka suodattaa kiintoaineita, ravinteita ja haitta-aineita. Hulevesien luonnonmukainen hallinta edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Kaupunkiympäristön toimiala teetti selvityksen Hesperianpuiston kautta johdettavien hulevesien vaikutuksista Töölönlahden vedenlaatuun. Selvityksen mukaan Hesperianpuiston kautta johdettavien Mannerheimintien yhden osavaluma-alueen hulevesien aiheuttama typpi-, fosfori- ja haitta-ainekuormituksen lisäys Töölönlahteen on niin pieni, että sillä ei ole vaikutusta Töölönlahden vedenlaatuun tai ekologiseen tilaan. Hulevesijärjestelmän rakentamisella ja/tai käytöllä ei myöskään ole vaikutusta Töölönlahden kalastoon, kasvillisuuteen tai linnustoon.

Kasvillisuus

Hesperian- ja Hakasalmenpuistojen kasvillisuus on iäkästä, mutta pääosin kohtalaisessa kunnossa. Vanhoja puita ja pensaita vaalitaan ja niiden kuntoa tarkkaillaan. Vaarallisia ja erittäin huonokuntoisia, yksittäisiä puita uusitaan kuntokartoitusten arvioiden mukaisesti. Iäkkään puuston lomaan istutetaan lisää puita ja pensaita puiston tilarakennetta kunnioittaen. Nyt istutettavat uudet puut tuovat jatkumoa puistojen kasvillisuuteen. Osa puistojen nurmikoista muutetaan niityiksi ja puiden alustojen nurmien annetaan kehittyä monilajisiksi. Lisäksi puistoon lisätään kukkivaa kasvillisuutta, erityisesti mettä tuottavia perennoja ja niittykasveja perhosille ja muille pölyttäjille.

Valaistus, tasaus ja esteettömyys

Tärkeimmät käytävät, leikkialue, kuntoilualue ja oleskelualueet valaistaan perinteisellä puistovalaistuksella.

Puistojen pintojen tasaus noudattaa pääpiirteissään alueen nykyistä maanpintaa. Keskialueen nurmipintaa korotetaan hieman kuivatuksen parantamiseksi.

Suurin osa puistojen käytävistä täyttää esteettömyyden perustason vaatimukset.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmaselostuksesta nro VIO 6323/1 (liite 1).

Puistot sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Puistosuunnittelu on toteutettu yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa.

Puistosuunnitelmasta pidettiin asukaskävely 12.10.2022. Kävelylle osallistui noin 25–30 asukasta.

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin verkkosivulla 24.1.–13.2.2024 välisen ajan. Suunnitelmaluonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin tiistaina 30.1.2024.

Puistosuunnitelmaluonnoksen esillä olosta ilmoitettiin rajautuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille sekä Töölö-Seura ry:lle, Töölön kaupunginosat - Töölö ry:lle, Kallio-Seura ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Tringa ry:lle ja ilmoituksella paikallislehdessä. Mahdolliset kommentit suunnitelmiin pyydettiin toimittamaan 13.2.2024 mennessä.

Asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon. Vuorovaikutusmuistio on liitteenä 3.

Puistosuunnitelmaehdotus oli nähtävillä 30.10.–12.11.2024 välisen ajan, jolloin osallisilla on ollut mahdollisuus esittää suunnitelmaehdotuksesta muistutus. Suunnitelmaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitettiin kirjeitse suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.

Suunnitelmaehdotuksesta on jätetty yksi muistutus. Lisäksi nähtävillä olon aikana suunnitelmasta on annettu viisi mielipidettä, jotka on kirjattu vuorovaikutusmuistioon.

Vuorovaikutuksen myötä suunnitelmaan tehdyt merkittävimmät muutokset:

• Rannan puuriviä ei uusita kerralla vaan lähtökohtaisesti nykyiset puut säilytetään. Rantaan istutetaan uutta puustoa vapaamuotoisesti
• Pyörätie siirretään sisemmälle puistoon entisen junaradan paikalle turvallisuuden lisäämiseksi, jotta rantakäytävä voidaan rauhoittaa jalankululle, luonnontarkkailuun ja virkistykseen
• Pyöräliikenne ohjataan etäämmälle Oopperatalon sisäänkäynnistä
• Puita säästetään enemmän
• Istutettavien pensaiden ja puiden määrää on lisätty
• Kalusteita on muutettu
• Puiston koillisnurkalla kaksi poistettavaa puuta jätetään pystypökkelöiksi
• Suunnitelmaan on lisätty merkintä pyörätien jatkamisesta Helsinginkadun yli
• Hiekkatekonurmipinnasta on luovuttu
• Kuntoilupaikalta poistetaan kolmen puun sijaan yksi puu
• Niittykaistaleita rantakäytävän ja pyörätien välillä on muutettu

Muistutusten käsittely

Muistutuksessa tuodaan esiin, että laadittavana oleva puistosuunnitelma rajautuu Senaatti-kiinteistöjen hallinnoiman Oopperatalon tonttiin, jonka Senaatti on vuokrannut Helsingin kaupungilta. Muistutuksen mukaan kaupunki on osallistanut erinomaisesti Oopperataloa ja Senaattia puistosuunnittelun aikana ja huomioinut edellä mainituilta tahoilta tulleita huolenaiheita ja näkökulmia. Puiston ja Oopperatalon rajapinnassa merkittävin toimintaan liittyvä seikka on polkupyöräilyreitin ohjaaminen puistosta Helsinginkadun yli Mäntymäen kentälle. Nyt esillä olevassa suunnitelmassa puistoreitistöä on jäsennelty siten, että se ohjaa nykyistä selvemmin pyöräreitin Oopperatalon pihan ohi. Samalla kävelyreitit erottuvat nykyistä paremmin pyöräreitistä muun muassa leveyden ja pintamateriaalin osalta.

Muistutuksessa esitetään, että pyöräilyreitistöstä tiedotetaan aktiivisesti Helsingin pyöräilyreitistökarttoja ja -palveluja ylläpitäviä tahoja, jotta ne eivät ohjaa virheellisesti pyöräreittejä Oopperatalon tontille.

Vastaus muistutukseen

Hesperianpuiston suunnittelun aikana kaupunkiympäristön toimialan liikenne- ja katusuunnittelussa on ryhdytty tutkimaan uutta mahdollista pyöräliikenteen ylityspaikkaa Helsinginkadun yli. Uusi ylityspaikka suunnitellaan erillisenä hankkeena. Liikenneratkaisut suunnitellaan niin, että ne ovat maastossa selkeästi havaittavista. Lisäksi uusista järjestelyistä tiedotetaan.

Muistutus ei aiheuta muutoksia suunnitelmaan.

Kustannukset ja aikataulu

Hesperianpuiston ja Hakasalmenpuiston rakentamiskustannusten muodostuminen (kustannukset sisältävät työmaa- ja tilaajatehtävät):

Hesperianpuiston ja Hakasalmenpuiston rakentamisen kustannukset ovat noin 5,7 miljoonaa euroa eli noin 70 euroa/m² (alv. 0 %).

Hesperianpuiston ja Hakasalmenpuiston pinta-ala on noin 8,3 hehtaaria. Vuosittaiset kunnossapitokustannukset ovat noin 348 000 euroa eli noin 4,2 euroa/m² (alv 0 %).

Suunnittelualue jakautuu RAMS-luokituksessa seuraaviin kunnossapitoluokkiin: R1 (rakennettu arvoviheralue), R2 (toimintaviheralue), R3 (käyttöviheralue) R4 (suoja- ja vaihettumisviheralue) ja A6 (ruovikot).

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus.

Puistojen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa 2025 vuodesta 2026 alkaen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Suunnitelmalla voidaan katsoa olevan erityistä merkitystä ympäristökuvan ja virkistyskäytön kannalta sekä sitä voidaan pitää taloudellisesti merkittävänä.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 §, 62 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 46 §,43 §,42 § 30 §

This decision was published on 09.12.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Yleistiedoksiantona toimitetun päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.